A
asdassd
Vieras
En käsitä miksi ihmiset kiduttaa itseään täysimettämällä lastaan. Ensin valitaan tämä ruokkimistapa, ja sitten valitetaan kun ei saa nukutettua, kun on tissit kipeät, kun lapsi syö monta tuntia putkeen/tunnin välein, ei ole omaa aikaa eikä jaksa mitään. Itketään yhtä aikaa vauvan kanssa kun sattuu/väsyttää/vituttaa.
En ymmärrä!
Miksi pitää kiusata itseään? Onko se korvike niin paha piru?
Itse valitsin sekaruokinnan lapselle, on ollut suurimmaksi osaksi korvikkeella mutta aamupäivisin saa tissiä. Kumpaakin saanut sairaalasta asti. Nukkuu yöllä 3-5 h putkeen, on nyt siis kuukauden ikäinen. Maitoa on tullut aina kun vauvalle olen sitä tarjonnut, mutten ole noussut yöllä imettämään enkä silloin kun lapsella on oikeasti nälkä. Pullo on nopeampi, siistimpi ja helpompi kaikin puolin. Ei mene oma selkä kipeäksi, ei satu tisseihin, ei mene kolmea tuntia sohvalla/sängyssä makaamisessa. Lapsi saa sosiaalisuutta sitten muuten, seurustellaan ja tuijotellaan. Ja isikin saa syöttää lasta. Jos hylkää tissin kokonaan, niin ei ole maailmanloppu, koska on kasvanut hyvin korvikkeellakin.
Miksi imettäminen on joku äitiyden mitta? Miksi siihen pitää pyrkiä oman hyvinvointinsa kustannuksella? Sitten ihmetellään miksi miehet lähtee ovet paukkuen kun vittuuntunut vaimo purkaa pahan olonsa tähän.
Miksi asioista pitää tehdä niin vaikeita? URGH!.
(tietysti on jees jos imetys onnistuu ilman sitä kitinää ja valittamista, tämä postaus ei koske teitä jotka on niin "onnekkaita", kuten jotkut sanovat)
En ymmärrä!
Miksi pitää kiusata itseään? Onko se korvike niin paha piru?
Itse valitsin sekaruokinnan lapselle, on ollut suurimmaksi osaksi korvikkeella mutta aamupäivisin saa tissiä. Kumpaakin saanut sairaalasta asti. Nukkuu yöllä 3-5 h putkeen, on nyt siis kuukauden ikäinen. Maitoa on tullut aina kun vauvalle olen sitä tarjonnut, mutten ole noussut yöllä imettämään enkä silloin kun lapsella on oikeasti nälkä. Pullo on nopeampi, siistimpi ja helpompi kaikin puolin. Ei mene oma selkä kipeäksi, ei satu tisseihin, ei mene kolmea tuntia sohvalla/sängyssä makaamisessa. Lapsi saa sosiaalisuutta sitten muuten, seurustellaan ja tuijotellaan. Ja isikin saa syöttää lasta. Jos hylkää tissin kokonaan, niin ei ole maailmanloppu, koska on kasvanut hyvin korvikkeellakin.
Miksi imettäminen on joku äitiyden mitta? Miksi siihen pitää pyrkiä oman hyvinvointinsa kustannuksella? Sitten ihmetellään miksi miehet lähtee ovet paukkuen kun vittuuntunut vaimo purkaa pahan olonsa tähän.
Miksi asioista pitää tehdä niin vaikeita? URGH!.
(tietysti on jees jos imetys onnistuu ilman sitä kitinää ja valittamista, tämä postaus ei koske teitä jotka on niin "onnekkaita", kuten jotkut sanovat)