Avioerohakemuksen harkinta-aikana katumapäälle

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja aapp
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

aapp

Vieras
Mitä teen kun viikko sitten laitoin erohakemuksen ja nyt tuntuu että haluanko kuitenkaan erota kun meillä on yhteistä menneisyyttä 7v, 3 lasta ja naimisissakin oltaisiin oltu kohta 3v, mutta se miksi halusin eron on se kun mies ei ottanut mitään kantaa siihen vaikka kerroin hänen viettävän liikaa aikaa xboxin parissa että tuli jo tunne että se menee perheen edelle. Jos kahdenkeskisestä ajasta puhuttiin niin mä olin se jonka olis pitäny hankkia mummolasta hoitopaikkaa lapsille, jouduin jopa kysymään miehen äidiltä kun mies ei viitsinyt nähdä sen vertaa vaivaa että olisi itse kysynyt.. Asutaan saman katon alla kun en ole asuntoa vielä löytänyt, moni ihminen on yrittänyt puhua järkeä miehelle ja olen jopa itse kertonut hänelle tunteistani jos mulla on ollut huono olla, mies on muuttunu 2 vikkoks ihanaks ihmiseks ja tuonut kukkia mutta siihen se ihana ihminen sitten jäiki.
 
Faktahan on se, että ihmiset eivät muutu. Hetkellinen paniikkimuutos on harvoin pysyvää. Sinulla ei myöskään ole oikeutta vaatia toista muutumaan. Mikäli mies on samanlainen kuin hän oli tavatessasi hänet, sanoisin, että ongelma on sinun. Eli ota tai jätä. Turha kenenkään tuossa puhua kenellekään "järkeä" kun sinä olet ottanut miehen ja hyväksynyt hänet sellaisena, kuin tämä on, ja nyt tämä ei enää kelpaa.
 
Että jos nyt kuitenkin otan "etäisyyttä" ja katson harkinta-aikana tuleeko miehelle kaipuu minusta ja lapsistamme.. Jotenki vain toivon että tuleva asumusero aukaisisi miehen silmiä ja miettisi mitä hän voi menettää lopullisesti, semmoinen tunne on että mies tulee pyytämään vielä meitä takaisin, mutta se jää nähtäväks.
 
Kolme muksua oot kuitenkin väsännyt tiheeseen tahtiin ja nyt otat eron xboxin takia? Toivottavasti tämä on provo, ja voi lapsiparkoja jos ei ole. Meinasit lapset viedä pois kotoaan ja toisen vanhemman luota tuollaisen syyn takia? Kai sentään ymmärrät, että sinulla ei ole mitään yksinoikeuttaa päättää missä lapset eron jälkeen asuvat.

No parisuhdeterapiaa ja sterilisaatio, muuta ei valitettavasti enää voi.
 
Xbox ei ole ainoa syy, niitä löytyy paljon, mutten ala tässä kaikkia lateleen.. Eihän nyt helvetti lapsetkaan kohta tunnista omaa isäänsä enään kun isä vaan pelaa ja käskee television edestä pois huoneisiin leikkimään eikä vietä aikaa omien lastensa kans, ei uhmekään että nuorimmainenki on enemmän mun perässä kuin isänsä. Ja todellinen syy eroon on ihan se kun KAIPAAN perheenkeskeistä aikaa, en sitä että mies pelaa 24/7 5h päivässä putkeen...
 
Että jos nyt kuitenkin otan "etäisyyttä" ja katson harkinta-aikana tuleeko miehelle kaipuu minusta ja lapsistamme.. Jotenki vain toivon että tuleva asumusero aukaisisi miehen silmiä ja miettisi mitä hän voi menettää lopullisesti, semmoinen tunne on että mies tulee pyytämään vielä meitä takaisin, mutta se jää nähtäväks.

Tuo asumusero voi johtaa siihen lopulliseen eroon. Tiedän ainoastaan muutaman pariskunnan, joka asumuseron jälkeen on palannut yhteen, ja näistä toinen pariskunta on enää yhdessä. Jos tuo xbox ja ajankäyttö on se varsinainen ongelma, niin parempi vaihtoehto olisi varmaan sopia ajankäytöstä eli tietyt viikonpäivät, jolloin mies viettää omaa aikaa ja sitten vaimolle vastaavasti saman verran omaa aikaa ja loput ovat sitten perheen tai pariskunnan yhteistä aikaa. Ja se oma aikahan voi alkaa vaikka lasten mentyä nukkumaan eli ei olisi pois perheen yhteisestä ajasta.
 
Etkö sinä tuota sitten vielä kahdenkaan lapsen jälkeen huomannut? Vaikka melko yksinkertaiselta vaikutatkin, niin viimeistään sen yhden lapsen jälkeen pitäisi kyllä olla tiedossa, millainen mies on isänä ja jos on kerran kelvoton, niin lapsia ei pidä tehdä enempää.
 
Tuo meidän yhteinen aika iltaisin kun lapset olivat menneet yöunille oli sitä kun mies pelaili silloinkin mielummin xboxia kuin vietti mun kanssa sen ajan elokuvia katsellessa. :(
 
Erohakemushan raukeaa jos II vaihetta ei hae. Onko mies aina ollut tuollainen vai onko tilanne pelaamisen suhteen muuttunut pahemmaksi? Jos on muuttunut huonompaan suuntaan, niin miehestä itsestä täytyy lähteä halun hankkiutua eroon peliriippuvuudesta. Ihan sama kuin muidenkin riippuvuuksien kanssa, ei niistä eroon pääse sillä että vaimo nalkuttaa.
 
Sopikaa, että tunti ulkoilua lasten kanssa niin sitten saa pelata taas vaikka 2-3h. Taas joku isompi kotityö ja sitten saa taas pelata. Sama se kai on mitä se mies harrastaa kunhan tekee myös sovitut kotityöt? Mun mies juoksee maratooneja noin 5 vuodessa. No eihän tuo nyt mitään. Se on vain 5pv vuodessa noissa tapahtumissa. Se niihin treenaaminen taas onkin sitten asia erikseen, jotta pysyy kunnossa. Hän kuitenkin tekee tietyn määrän kotitöitä ja sitten lähtee piiiiitkälle lenkilleen joka vie aikaa 3-4h kun pitää myös venytellä jne. En hyväksyisi tuotakaan harrastusta jos ei osallistuisi myös kotitöihin.
 
[QUOTE="vieraana";29770080]Erohakemushan raukeaa jos II vaihetta ei hae. Onko mies aina ollut tuollainen vai onko tilanne pelaamisen suhteen muuttunut pahemmaksi? Jos on muuttunut huonompaan suuntaan, niin miehestä itsestä täytyy lähteä halun hankkiutua eroon peliriippuvuudesta. Ihan sama kuin muidenkin riippuvuuksien kanssa, ei niistä eroon pääse sillä että vaimo nalkuttaa.[/QUOTE]

Tilanne pelaamisen suhteen on muuttunut pahemmaksi.
 
Sopikaa, että tunti ulkoilua lasten kanssa niin sitten saa pelata taas vaikka 2-3h. Taas joku isompi kotityö ja sitten saa taas pelata. Sama se kai on mitä se mies harrastaa kunhan tekee myös sovitut kotityöt? Mun mies juoksee maratooneja noin 5 vuodessa. No eihän tuo nyt mitään. Se on vain 5pv vuodessa noissa tapahtumissa. Se niihin treenaaminen taas onkin sitten asia erikseen, jotta pysyy kunnossa. Hän kuitenkin tekee tietyn määrän kotitöitä ja sitten lähtee piiiiitkälle lenkilleen joka vie aikaa 3-4h kun pitää myös venytellä jne. En hyväksyisi tuotakaan harrastusta jos ei osallistuisi myös kotitöihin.

Kotona mies ei auta kuin muutaman kerran kotitöissä ja senki vaan pakosta ja käskystä, mä teen suunnilleen ihan kaiken yksin..
 
Niin just, kolme pientä lasta ja eikun vaan eroa hakemaan, kun mies on muutaman kuukauden ajan ollut innostunut pelaamisesta. On siinä tosiaan painavat perusteet viedä lapsilta isä.

Et sinäkään ole tainnut elämässäsi muuta tehdä kuin noita lapsia? Että onko paljon varaa valittaa, saati toivoa että sen paremman miehen löytäisit. Mies käy kuitenkin ilmeisesti töissä?
 

Yhteistyössä