Saako oikeasti kysyä mitä vittua?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hyvä Jumala anna voimaa jaksaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Omat vanhempani ovat kotoisin Kainuun köyhistä korvista, isoista perheistä. Kun he menivät yhteen, heillä ei ollut kuin patjat, jossa nukkua. Sängyt saivat häälahjoiksi ja niissä sängissä me lapset nukuimme niin kauan, kuin kotona asuimme. Vanhemmat tekivät pienipalkkaista tehdastyötä ja he edelleen asuvat vuokra-asunnossa. He eivät ole koskaan ajatelleet, että elämässä voisi olla jotain enemmän. Muistan, kuinka äitini ei pitänyt ruokamainoksista. Hän sanoi, että sellaiset, joilla ei ole niihin varaa, pahoittavat mielensä. Taisi puhus itsestään.

Itse opiskelin ylioppilaaksi. Tein töitä kesäisin 13-vuotiaasta alkaen ja koulun ohessa 15-vuotiaasta alkaen. Opiskelin kaksi opistotasoista tutkintoa, joista toiselle työllistyin ja olen itseäni kouluttanut lisää pitkin matkaa. Palkka ei ole suurensuuri ja isojakin rahavaikeuksia on ollut. Mies on myös kulkenut pitkän tien, vaikka on edelleen kirjoilla korkeakoulussa. Opiskeluun ei työnohessa ole jäänyt niin paljon aikaa, joten papereiden saaminen vähän on kestänyt. Tuen miestäni valmistumaan.

Tärkeintä kuitenkin on ollut se, että me emme ole katkeroituneet. Emme vahdi naapureiden omistuksia tai ostoksia. Kolmelle lapsellemme löydän hyvin merkkituotteita käytettynä (mm. niitä Converseja). Käytämme lomilla mielikuvitusta ja näemme pikkuisen vaivaakin. Esim. viime kesänä vietimme ihanan rantaloman Puolan Gdanskissa, jonne lennot saimme parilla sadalla koko perheelle. Elämme hyvää ja onnellista elämää sillä mitä on.
 
Kieltämättä en ole nähnyt yhtään maahanmuuttajaperhettä joiden pihaan ei kurvaisi huonekaluliikkeen auto tuomaan uusia sohvia ja kodinkoneita. Koulun pihalla mamulapsi rämppää uusinta kännykkäänsä kaikilla mausteilla. Kun itse pyysin kotoa vasta muuttaneena soskusta apuja huonekaluihin kun vanhemmat ei voineet auttaa, niin sanottiin että osta kirppikseltä tai mene nettiin lahjoitetaan palstalta kysymään. Nukuin ekassa kämpässäni patjalla, ei ollut tietokonetta, kahvinkeitintä, telkkaria tai mikroa, saati hienouksia kuten ruokapöytä. Pesin pyykit käsin monta vuotta.

Katkeraksi ei kehtaa, se syö eniten minua itseäni. Mutta tasan ei kyllä mene maahanmuuttajan ja kantasuomalaisen oikeudet, se on varma.

Ihan en kuitenkaan ymmärrä ap:n tiukkaa tilannetta.. Olen itse lähihoitaja, sosiaalipuolen palkkataulukossa, puoliso on putkimies, eli kahden duunarin palkalla elätetään kahta (kohta kolmea) lasta. Rahaa on omistusasuntoon, kahteen autoon, lapsien harrastuksiin (myös sellaiseen joka maksaa 500€/vuosi), omiin harrastuksiin, omiin ja lasten vaatteisiin, lemmikeihin, ruokaan ym ym. On kännykät ja ipadit ja pyörät ja potkulaudat sekä trampoliinit ynnä muut hilavitkuttimet. Ja säästöönkin menee vähän. Ikinä ei ole loppunut tili ennen uuden tilin tuloa. Eli kärsii vaikka sairastua eikä mene "kuppi nurin"..

Teen myös kolmea vuoroa arkena ja pyhänä. Lapsia näkee harvemmin kuin jos olisin joka ilta kotona, mutta ne illat ja vapaat kun ollaan yhdessä, niin myös ollaan ja nautitaan hyvällä ruualla ja vaikka uimahallireissullla, lautapelejä pelaten tai leffassa yms. Ja nuihin iltavuoroihin..Kait mieskin voi kuskata harrastuksiin jos äiti on iltavuorossa? Näin ainakin meillä.

Elämä on suomalaiselle työntekoa, mutta myös vapaata ja lomia. Moni asia on meillä tosi hyvin täällä. On varhaiskasvatus, neuvolat, puoli ilmainen lääkäri ja hoito, rauha, sosiaaliturva, lahjomaton poliisi, oikeusturva jne jne..
 
Kateus ei ainakaan suomalaista kaunista. Sinä et tiedä noista perheistä, heidän taustoistaan selkeästi mitään kun et edes vanhemmille puhu tai ole ystävystynyt heihin. Et tiedä heidän suvuistaan heidän kotimaissaan, miten ahkerasti heidän sukunsa on painaneet töitä vuosikausia. Et tiedä millaisia kakkosasuntoja heillä kotimaissaan on, ehkä he pyrkivät auttamaan vanhoja vanhempiaan parhaansa mukaan.

Pienisieluista ja suorastaan ällöttävää tuollainen asenne ja oman kruunun kiillottaminen. Kaikki muutkin tässä elämässä yrittävät saada parhaan mahdollisen elämän ja omat valintasi esim. ammatillisesti myös vaikuttavat nykytilanteeseesi. Näillä valinnoilla ei sinun naapureillasi ole mitään tekemistä.
 
Ja vielä kun näitä itkutarinoita tässä ketjussa muutkin yrittävät vääntää, niin onko tullut mieleen että aika paljon itkuisemman tarinan voisi vääntää ne ap:n naapurimamut siitä kuinka joutuivat lähtemään sodan alta pakoon, menettivät kotimaassaan sukulaisiaan, eivät voineet laittaa lapsiaan kouluun kun pelkäsivät että he kuolisivat koulumatkoilla. Vai onko itkutarinat päteviä vain kun ne kuulee suomalaiselta?
 
  • Tykkää
Reactions: LaMamanMorbid
Kun minä olin nuori niin meillä ei ollut edes vaatteita päällä -41 asteen pakkasessa. Naapurin pakolaisperheessä lapset söivät 7 kertaa päivässä ja vanhemmat ajoivat uudella mersulla meidän päälle, joka päivä... Nih.

Jos AP:n tarina on totta niin hän on vain failannut. Nythän lapsilla on oiva tilaisuus. Voivat lähteä jo alle 10-vuotiaina maailmalle, kun vanhemmat eivät osaa.
 
  • Tykkää
Reactions: LaMamanMorbid
Jep, ja mitä töihin tulee, niin koitapa löytää töitä, kun kielitaito on huono, koulutus sodan jaloissa ja väri väärä. Juu, töihin vaan. Ei muuten pääse aina edes siivoojaksi.
 
Naurettavaa kadehtia mamu naapureita, kun ei edes tiedä mitä työkseen tekevät ja mistä heidän rahat on peräisin. Vaikka autot on hienot niin niiden kunto voi olla huono ajokilometrejä paljon, eli ei välttis ole paljoo maksanut.
En kyllä muuttais 1100€ vuokrakämppään omaa kannattais maksaa jo tuohon hintaan.
Miksi teillä ei ole rahaa 20 lenkkkareihin tai 40 converseihin? n. 1-1,50e päivässä kuukauden ajan säästöön niin sitten on. Miksi tyttö ei pääse ratsastamaan? Käy sitten harvemmin, jos joka viikko ei sitä 20€ irtoo tai maksaa ratsastuksen tallitöillä.
 
Tunnistan tekstistä itseni, olin vastaavalla tavalla katkera kun olin opiskelija. Jokainen tietänee mitkä on opiskelijan tulot nykySuomessa. Lainan ja työn avustuksella pärjäsin, rahaa jäi vuokranmaksun jälkeen joku 200 e. Ei sillä leveästi elä.
Lapsuus oli 80-90 lukujen taitteessa, molemmat vanhemmat ilman työtä, meillä oli TODELLA köyhä lapsuus. Kotona ei ollut edes juoksevaa vettä. Ei koskaan uusia vaatteita vaan aina jonkun tuttavan vanhoja. Ei puhettakaan matkoista tai risteilyistä, tietenkään.
Sen kun muistan, en valita tästä nykyisestä elintasosta. Meillä tulotaso sama kuin aloittajalla, lapsia on kaksi. Ja olen kuvitellut aina että ollaan ihan mukavasti toimeentulevia! Ehkä se johtuu siitä mihin vertaan, vertaan lapsuudenkotiin jossa ei mukavuuksia? Opiskelijaelämään jossa ei ollut joka päivä ruokaa? Ei meilläkään ole varaa kalliisiin harrastuksiin kuten johonkin ratsastukseen (ratsastukseen on varaa vain ylemmällä keskiluokalla, se nyt on fakta eikä sitä auta itkeä että ollaanpa nyt Köyhiä.) Se ON kallista, on ollut aina. Ei meillä myöskään matkustella ulkomailla, viimeeks käytiin häämatkalla ja siitä on kymmenen vuotta.
En ole kuitenkaan tajunnut valittaa että menee huonosit tai se on jotenkin mamujen vika.

Ja niin miksi niillä mamuilla tuntuu rahat riittävän paremmin. Veikkaan sitä eri kulttuurin yhteisöllisyyttä, jos jollain sukulaisella on enemmän, se antaa toisille. Tai sitten sellainen, että taloudenhoito tehdään vanhaan malliin. Mitä on kosovolainen, somalialainen ruoka? Riisiä, kasviksia? Mahdollisimman paljon itse tehden? Kokeilepa käydä kylässä, näyttääkö siellä neljän seinän sisällä niin varakkaalta enää? En vaihtais kosovolaisen suurperheen äidin elämään ei vaikka heillä olis millainen tila-auto pihassa.

Aloittajaa korpeaa jossain jäljemmässä viestissä enemmän se, että tekee vuorotyötä eikä näe lapsiaan. Entisenä vuorotyöläisenä ymmärrän, kun sosiaalinen elämä katoaa ympäriltä, alkaa kaikki vituttamaan. Koita hakea päivätyöhön, päiväkotiin, toimintakeskukseen? Se syy vitutukseen ei taida olla ihan pelkästään raha, vaan elämäntilanne muuten, se ettei ole aikaa perheelle.
 
Tuli tosissaan nukuttua yön ja todettua että todella väsyneenä moni asiaa liian suuret mittasuhteet.

Purkaukseni kuitenkin kirvoitti monia erilaisia vastauksia. Moni on esittänyt uudelleen samoja kysymyksiä, joihin löytyy vastaus edellisistä kirjoituksistani.

12 vuotta tosissaan samassa pihassa,tiedän kaikenlaista ulkomaalaisista perheistä, mutta en heidän vanhempiensa kertomana vaan heidän lapsiensa kertomana. Vanhemmat tai toisin sanoen äidit jotka siinä kotona pääsääntöisesti ovat, eivät ole opetelleet Suomenkieltä. Eikä ne isätkään kyllä osaa muuta sano kuin moi.

Siinä on on vaikea aloittaa kauhean syvällistä keskustelua.

Sitten oli puhetta hoitotyön kuormittavuudesta ja moni täälläkin kertoi olevansa hoitoalalla. Uskon tässäkin olevan monenlaista vaihtelua työpaikkojen ja paikkakuntien kesken. Siinä vaiheessa kun itsellä yövuorossa vastuulla 32 ihmistä eli toisin sanoen kahden osaston potilaat, niin alkaa kuormittavuus olemaan aikalailla maksimissaan.

Mitä tulee rahaan ja niihin helvetin converseihin... jospa ostaisin kaikille kolmelle teinille ne converset. Mitä ne maksaa? Halvimmillaan olen nähnyt niiden maksavan jotain 59 e ja kalleimmillaan 89 e. Mutta jos pannaan hinnaksi n.70 e ja kerrtotaan se kolmella. Se tekisi 210 e.

En ole kateellinen toisten aineelliselle hyvälle. Mutta kun nuo maahanmuuttaja lapset nyt omien muksujen kanssa pyörii ja meilläkin iltaa istuu ja ovat minunkin kanssa hyvissä väleissä. Ja aina saa kuulla tätä: katoppa kun sain tälläsen iphonen, tai tälläsen tai tälläsen. Näkee oikeasti sen kaiken aineellisen ja sitten saa kuulla, ettei kukaan oikeastaan perheessä käy töissä tai jos käy niin isä on osa-aikainen siivoaja.

Joo olen mäkin nuorena likkana sitä osa-aikaista siivous työtä tehnyt, samalla kun opiskelin ja elin yksikseni, mutta ei mulla silti ollut varaa mihinkään kauhean hienoon. Jos ymmärrätte.

Ja toki lapsilta saa sitten kuulla sitä, että voisiko saada, kun noillakin on varaa, vaikka niillä on näin monta lasta jne jne .

Minusta kaikki lapset on ihania, olivatpa omia tai ei. Lapsiemme kaverit ovat hyvätapaisia ja suloisia. Mutta silti sitä miettii, miksei kaikkea samaa antaa omille lapsilleen.

Ehkä kyse loppujen lopuksi on vain tietyntyyppisesti ristiriidasta. Kun tekee työtä joka on henkisesti ja fyysesti kuormittavaa. Siitä että työ tavallaan vie enemmän kuin antaa. Ensin sitä menee iltavuoroon. Iltavuoro päättyy yhdeksän aikaan, sitä on kotna kymmeneltä. Menee nukkumaan ja viideltä aamuvuoroon. Ja toi 3-vuorohan on kuormittavaa ja tuntuu ettei pääse osallistumaan niin paljon perheensä elämään kun haluaisi. Tämäkin on omavalinta , mutta sitä jotenkin on välillä sokea valinnoilleen. Luulee että on pakko tehdä 3-vuorotyötä, jotta selviytyy. Selviytyy..... saisiko elämä olla muutakin kun selviytymistä.

Olen kiitollinen jollekin kirjoittajalle joka laittoi että tee työtä vähemmän ja ala elää. Ja että kyllä korvauksillakin ne vaatteet ja kengät niille lapsille saa. Kiitos sinulle.

Yö tosissaan teki hyvää mun väsyneille avoille, koska tajusin itsekin. Ei mun ole pakko hoitaa sitä potilasmäärä, mitä mulle määrätään. Eikä mun ole pakko tehdä 3-vuorotyötä ja olla saakelin pyhä duunissa.

Sen oven minkä nyt perässäni suljen, avaa mulle ehkä tulevaisuudessa uuden oven.

Tänään jätän irtisanoutumisilmoituksen ja menen hakemaan saikkua irtisanomisajan ajaksi ja mietin, mitä mä sitten vaikka tekisin.

Katson kaatuuko se työnarkoomanin maailma jos pysähtyy hetkeksi katsomaan kun ruska valtaa puut. Voisi vaikka leipoa perheelle ja jutella teinien kanssa. Kysyä vaikka, että mitä kuuluu ja oikeasti kuunnella mitä ne sanoo. Ja kertoa niille, että nyt on äidillä aikaa. Rahaa ei ehkä, mutta aikaa sitäkin enemmän.

Joskus pitää vetää itsensä äärirajoille tajutakseen ilmeisen. Elämä on tässä ja nyt. Eikä enää sitku- elämää. Sitku mulla on ne pitkät vapaat, sitku mulla on se loma, sitku mä olen eläkkeellä. Se elämä on tässä ja nyt.
 
  • Tykkää
Reactions: LaMamanMorbid
Elämä on täynnä valintoja. Minä valitsin lapset jo heidän ollessaan pieniä, vaihdoin alani heidän aikatauluihinsa sopiviksi, koulunkäynninohjaaja ja hyvin tyytyväinen olen ollut. Pitkät kesälomat ja muutkin lomat heidän mukaansa, toki näkyy palkassa mutta tyytyväinen olen palkkaani siltikin, juuri katsoin 13 vuoden verotuksen ja juuri ja juuri meni 20 000 rikki tuloissa. Mies on yrittäjänä välillä nollatuloilla ja välillä jotain palkkaa pystyy nostamaankin. Mutta meillä on lapsille vaatteet päälle ja harrastuksetkin ovat halutut, ehkä vähän edullisemmat etsitty kuin ne kaikkein kalleimmat, ei mennäkään musiikkiopistoon vaan kansalaisopistoon, käydään ratsastamassa muualla kuin kalliissa tallissa, matkustetaan kesällä aika paljonkin, ensi kesänä lapset haluavat asuntoautoreissulle, eli vuokrataan se asuntoauto ja menoksi.

Lapsilta oli kesän lopussa kysytty kivin tapahtuma kesälomalla: meidän vanhempi neiti oli vastannut että se kun oltiin kaverin perheen kera uimarannalla koko päivä, pelattiin vielä minigolfia päivän päätteeksi. Oltiin kyllä monessa reissussa, mutta ei se reissun mitta tai suunta, ennemminkin se ketä on matkassa.
 
Ap, se on ihan tavallista että omassa ahdingossa aletaan syyttää niitä mamuja, koska koetaan että heillähän pitäisi mennä huonommin kuin minulla. Mutta kuten itsekin sanoit mamunaapurisikin (ainakin miehet) painavat työtä ja elättävät vielä enemmän suita kuin sinä. Etkä sinä tiedä heidän vaikeuksistaan yhtään mitään. Tai siitä miten kovasti painavat töitä saadakseen sen mitä heillä on. Ennen kaikkea totuushan on se, ettei heidän läsnäolonsa tai poissaolonsa vaikuta sinun elämääsi mitenkään.

Kaikkein tärkeimpänä asiana yritä kuitenkin ajatella sitä, että olivat ne mamut naapurissasi, tässä maassa tai kotimaassaan (eli vaikka Suomessa ei olisi yhden yhtä mamua) ei se muuta sinun raskaaksi kokemaasi elämääsi ja arkea, sinun valitsemaasi ammattia ja sinun päätöksiäsi. Hyvä että olet huomannut sen, että heillä ei ole elämäsi ja onnellisuutesi kanssa mitään tekemistä ja alat tehdä omia päätöksiä elämästäsi ja otat vastuun omasta elämästäsi.
 
mää en kyllä jaksa uskoa että noi naapurin mamut sais soskusta rahat uusiin autoihin, aipädseihin ja konverseihin

ennemminkin veikkaisin harmaita (ellei peräti mustia) pisneksiä
 
Aloittaja on tehnyt ilmeisen typeriä valintoja. Opiskellut sen verran, että samassa ajassa olisi valmistunut lääkäriksi, mutta vain matalapalkka-alojen tutkintoja yksi toisensa perään. Ja 20 vuoden työuran jälkeen asuu vuokra-asunnossa, auton osamaksuja maksellen. Kruunua ei kannata päähänsä nostaa monen tutkinnon suorittamisesta, niistähän on aiheutunut yhteiskunnalle suuret kulut vaikka suuri osa opiskeluista on ollut täysin hyödytöntä.

Kyllä duunaritkin Suomessa vaurastuu, kun tekee vaan fiksuja valintoja. Ammattitutkinnon suorittamisen jälkeen 18-vuotiaana töihin mennyt on jo maksanut hyvän osan ensiasunnon lainasta siinä vaiheessa, kun korkeakoulutettu valmistuu ja alkaa maksaa opintolainaansa takaisin. Mutta aloittaja ei ole koskaan ensiasuntoa hankkinut, siinä todennäköisesti suurin virhe. 20 vuoden työuran jälkeen asuntolaina on tavallisesti joko kokonaan tai melkein kokonaan maksettu ja viimeistään sen jälkeen on duunarillakin varaa matkustella ja ostaa merkkivaatteita.

Muuten, onko todellisia työvuosia takana 20 vai sisältyykö tuohon perhevapaat kolmesta lapsesta sekä opiskeluajat, jolloin työnteko on ollut vaan sivutoimista? Sinähän olet opiskellut peruskoulun jälkeen 9 vuotta ja todennäköisesti ollut useita vuosia lasten kanssa kotona, joten ehkä niitä täysipainoisia työvuosia ei olekaan kovin montaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hyvä Jumala anna voimaa jaksaa;30239729:
Sen oven minkä nyt perässäni suljen, avaa mulle ehkä tulevaisuudessa uuden oven.

Tänään jätän irtisanoutumisilmoituksen ja menen hakemaan saikkua irtisanomisajan ajaksi ja mietin, mitä mä sitten vaikka tekisin.

Katson kaatuuko se työnarkoomanin maailma jos pysähtyy hetkeksi katsomaan kun ruska valtaa puut. Voisi vaikka leipoa perheelle ja jutella teinien kanssa. Kysyä vaikka, että mitä kuuluu ja oikeasti kuunnella mitä ne sanoo. Ja kertoa niille, että nyt on äidillä aikaa. Rahaa ei ehkä, mutta aikaa sitäkin enemmän.

Joskus pitää vetää itsensä äärirajoille tajutakseen ilmeisen. Elämä on tässä ja nyt. Eikä enää sitku- elämää. Sitku mulla on ne pitkät vapaat, sitku mulla on se loma, sitku mä olen eläkkeellä. Se elämä on tässä ja nyt.

:heart::flower: Mukavaa syksyä sinulle! Lepää, katsele, kuuntele, tunne ja ajattele. Ehdotus, miten olisi irtisanoutumisen sijaan vuorotteluvapaa?
 
  • Tykkää
Reactions: LaMamanMorbid
Joo kun vantaa elää talouskurimuksessa niin on pakko kertoa oma kokemus. Tosissaan kotihoidontuella ollaan ja neuvolassa käydään. Oma lähineuvola lakkautettiin ja siirryimme hakunilaan. Hakunilan neuvolassa on kaksi ovea vierekkäin, toinen vie neuvolaan ja toinen vie sossuun. On siellä niitä synytyperäisiä suomalaisia, mutta enemmän maahanmuuttajia.

Mamu äitien kanssa olisi kiva tutustua ja oppia tuntemaan, mutta heillä ei ole halua opetella kieltä tai kotoutua.

Ollaan vain omissa maahanmuuttaja piireissä. En tiedä, täällä ainakin jokaisella maahanmuuttaja naisella on ne hienot uudet vaunut joista niin paljon kirjoitellaan :) Itsellä on huuto.netistä ostetut käytetyt rattaat.

Nää ei oo ihan simppeleitä asioita, eikä niihin oo simppeleitä vastauksia. Mutta ihmisen uupuminen se on vakava asia. Jokaisen tuli löytää se duuni johon haluaa mennä, jota himoitsee tehdä. Josta oikeasti nauttii. Jokaisella on siihen oikeus ja toivotaan, että ap sen löytää.
 
Miten niin suomalaiset ovat maahanmuuttaja vastaisia... Eikä ole. Tänne vaan kaikki. Ihan kaikki. Selkeä kyllä maahanmuutolle. :)

P.S. maksaiskohan se virolainen iskä ne verot sinne Viroon eikä perkeleen kalliiseen suomeen.
 
Ap haluaa kuulla vastaukseksi, että nämä kaikki mainitsemansa perheet saavat kaiken, siis ihan kaiken, ilmaiseksi Suomen valtiolta eli veronmaksajilta. Totta kai, uudet autot, kännykät ja kaikki. Näinhän se menee eikö ;)

terveisin yrittäjä
 
Yleisesti itseaiheutettuja! Ap mainitsee asioita joihin hänen perheensä tulotasolla pitäisi olla varaa ihan miten päin vaan. Ja kun ei selvästi ole niin mihin ne rahat katoavat?
 
[QUOTE="milla";30239621]Kateus ei ainakaan suomalaista kaunista. Sinä et tiedä noista perheistä, heidän taustoistaan selkeästi mitään kun et edes vanhemmille puhu tai ole ystävystynyt heihin. Et tiedä heidän suvuistaan heidän kotimaissaan, miten ahkerasti heidän sukunsa on painaneet töitä vuosikausia. Et tiedä millaisia kakkosasuntoja heillä kotimaissaan on, ehkä he pyrkivät auttamaan vanhoja vanhempiaan parhaansa mukaan.

Pienisieluista ja suorastaan ällöttävää tuollainen asenne ja oman kruunun kiillottaminen. Kaikki muutkin tässä elämässä yrittävät saada parhaan mahdollisen elämän ja omat valintasi esim. ammatillisesti myös vaikuttavat nykytilanteeseesi. Näillä valinnoilla ei sinun naapureillasi ole mitään tekemistä.[/QUOTE]

Totta. On tökeröä, ettei ap ole opetellut puhumaan ukrainaa, somaliaa, viroa, saksaa ja venäjää, jos kerran on naapureita näistä maista ja yhteistä kieltä ei muuten ole. Ap voisi kyllä mennä vähän itseensä ja sen jälkeen tarkastaa kansalaisopiston kielikurssit.
On se tökeröä olla puhumatta ihmisille, joiden kanssa ei ole yhteistä kieltä. Eikä ole selvittänyt naapureiden sukuhistoriaakaan.

Ja on myös kerrassaan ällöttävää ja pikkusieluista raataa töissä aamusta iltaan ja laskeskella miten rahat riittää, kun kaiken voisi saada ilmaiseksikin, tekemättä mitään. Ja tyhmäkin ap vielä on, kun opiskeli ihan huonoja ammatteja, eikä tienaa tarpeeksi.

Milla on varmaan sitten tyytyväinen, kun oma äiti on vanhainkodissa ja sielä on ainoastaan virolaisia sekä puolalaisia hoitajia, joista yksikään ei osaa suomea, hoitamassa vanhuksia. Suomalaiset ei sitä viitsi tehdä, kun on niin paska liksa ja himassa makaamalla tienaa enemmän vähemmällä.
Milla muistaa sitten varmaan, että alkaa opettaa äidilleen puolaa ja viroa.
 
mää en kyllä jaksa uskoa että noi naapurin mamut sais soskusta rahat uusiin autoihin, aipädseihin ja konverseihin

ennemminkin veikkaisin harmaita (ellei peräti mustia) pisneksiä

Tuommonen on kyllä jo tosi rajua kusetusta. Ensin vedetään kaikki sossusta kotiin, mitä irti lähtee, sitten tehdään duunia pimeenä ja jätetään verot maksamatta. Eli siis tuplapaskatemppu.
 

Yhteistyössä