Miksi varakkaita aina kadehditaan? Vaikka kukaan ei tietenkään koskaan myönnä kadehtivansa.

[säpäle harmaana]

Juu ja sit voi sanoa ihan suoraan ja iloisesti jollekulle, että hei, mä olen kade sulle. Se helpottaa omaakin kateellista oloa kun sen saa sanottua ilmoille, mutta tietty rakentamalla tavalla ja vähän valikoiden, milloin tuon lauseen sanoo. Tuo on aika vahva lause.

Minusta taas tuon sanominen ei ole ollenkaan vaikeaa, eikä muuta kyllä omaakaan mielentilaani suuntaan eikä toiseen. En ole koskaan oikein tajunnut, miksi kateus nähdään niin kamalana peikkona.

 

[Echo]

Tuo ei kyllä minusta edes ole kateutta vaan elämän epäreiluudesta johtuvaa ärsyyntymistä.

Tuo on jännä juttu. Mua ei pänni silloin kun joku oikeasti huippu ihminen saa töitä. Mut sit jos joku alalle sopimaton lahna saa töitä suhteiden tai vanhempien aseman takia niin....:kieh:

 

["Mies.."]

Minusta taas tuon sanominen ei ole ollenkaan vaikeaa, eikä muuta kyllä omaakaan mielentilaani suuntaan eikä toiseen. En ole koskaan oikein tajunnut, miksi kateus nähdään niin kamalana peikkona.

Olisiko yksi syy siinä että tämä helposti muuttuu katkeruudeksi ja kiusaamiseksi?
Rakentava kateus joka saa minut yrittämään enemmän on ainoastaan hyvä asia tätä tuli tunnettua urheilussa.. Mutta kateus joka aikaansaa vihaa ei ole missään muodossa hyvä asia,.

 

["Hmm"]

Tämä ketju on avannut silmiä.. Olen ilmeisesti hyvin moukkamainen ja kateellinen ihminen vaikken ole sitä tiedostanut. Olen aina luullut ettei normaalit ihmiset oikein perusta liioitellusta kehuista, ihailuista jne.. Pitääkin alkaa tutkimaan automerkkejä (asun ns.korvessa mutta ajokortiton). Ehkäpä viimeks eräs tuttava meni naama rutulle kun en älynnyt todeta hänen uudesta autostaan muuta kuin "ompas kivan värinen!" - eli ehkäpä olen syntinen sillä paha kateus on mielestäni syntiä pahimmista päästä.

En ole niinkää varaton mutta suht pienituloinen. Uskon, että sisintä riipivää kateutta jotkut omaavat mutta läheskään kaikki oletettu kateus ei sitä ole.
Pari ihmistä on viime vuosina suoranaisesti pahallakin sanonut talostani, puutarhastani jne mutta olen olettanut heidän vain kokevan vääryydeksi sen, että miehenihän on kanssani sen kaiken mahdollistanut. (Omilla tuloillani en olisi saanut edes sitä 120 tonnin lainaa ja tuuria oli, sillä yli puoleen hintaan saatiin mokona "entinen rotisko" hyvältä alueelta kosteusvaurioiden vuoksi, jotka osasimme korjata ja teetättää edullisesti.)
En ole ajatellut hetkeäkään heidän olevan kateellinen. Ovat parempituloisiakin kaiken lisäksi ja toinen myöntää ettei voi iloita asioista, jos joku pienempituloinen niitä voi myös saavuttaa. Tämä muuten tuntuu olevan yleisempi ongelma nykypäivänä, täältäkin ku lukee ihmettelyjä kuinka joku voi ostaa sitä tai tätä ym
Itselläni on kokemuksia vain tuollaisista ns.parempituloisten ihmettelyistä, arvosteluista, ei heikompiosaisten puolelta ikinä. Mutta voihan sitä silti olla olemassa, en vain ole kohdannut moista.

 

[Echo]

Minusta taas tuon sanominen ei ole ollenkaan vaikeaa, eikä muuta kyllä omaakaan mielentilaani suuntaan eikä toiseen. En ole koskaan oikein tajunnut, miksi kateus nähdään niin kamalana peikkona.

Juu, eikä mullakaan ole pienintäkään ongelmaa se sanomisessa että on kade toiselle. Mutta olen huomannut että se toinen voi hätkähtää tuota lausetta, ja jos on joku kipeä asia kuten lapseton-vauvan synnyttänyt, pitkäaikaistyötön hakija-saman työpaikan saanut, niin se keskustelu ei ole helppo, koska siinä se pärjääjä voi kokea syyllisyyttä pärjäämisestään, jne.
Ja usein siinä käydään läpi sit sitä ei-pärjääjän tilannetta eli tuosta lauseesta voi poikia vakava keskustelu. Eli mä heittäisin tuon "olen kade sulle" -lauseen harkiten.

 

[Echo]

Äh, ennakoiva viestinsyöttö on pyllystä. ..

 

[Aina sama juttu]

[QUOTE="Hmm";30332018]Tämä ketju on avannut silmiä.. Olen ilmeisesti hyvin moukkamainen ja kateellinen ihminen vaikken ole sitä tiedostanut. Olen aina luullut ettei normaalit ihmiset oikein perusta liioitellusta kehuista, ihailuista jne.. Pitääkin alkaa tutkimaan automerkkejä (asun ns.korvessa mutta ajokortiton). Ehkäpä viimeks eräs tuttava meni naama rutulle kun en älynnyt todeta hänen uudesta autostaan muuta kuin "ompas kivan värinen!" - eli ehkäpä olen syntinen sillä paha kateus on mielestäni syntiä pahimmista päästä.

En ole.[/QUOTE]

Miksi taas pitää ampua yli? Sä et kehu muiden autoja mutta et ilmeisestikkään koe tarvetta haukkua niitä?

 

[AivanSama]

[QUOTE="Mies..";30331742]Vaikea mun on muuten ymmärtää miten yhtä-äkikiä 2 henkilöä muuttui auto experteiksi jotka tietävät kysiesen auton olevan paska, molempien aikaisempi auto tietämys on ollut luokkaa 0. He myös tiesivät kertoa että kysienen auto ei suomessa ole mitenkään erikoinen ajaa, aika hyvin tiedetty ilman testaamista..
Keskustelun anti oli se että he haukkuivat auton josta eivät tiedä mitään ihan paskaksi.[/QUOTE]

Mä en missään nimessä halua loukata, mutta jotenkin sun tekstistä paistaa sellanen pieni "asenne", että miten ne kehtaa kyseenalaistaa mun valintoja?
Kuulostat enemmän itse loukkaantuneelle, kuin ystäväsi kateellisille.

 

[säpäle harmaana]

[QUOTE="Mies..";30332013]Olisiko yksi syy siinä että tämä helposti muuttuu katkeruudeksi ja kiusaamiseksi?
Rakentava kateus joka saa minut yrittämään enemmän on ainoastaan hyvä asia tätä tuli tunnettua urheilussa.. Mutta kateus joka aikaansaa vihaa ei ole missään muodossa hyvä asia,.[/QUOTE]

Muuttuuko? Minusta ei. Itse olen kyllä melko usein kateellinen milloin mistäkin, mutta en minä niihin henkilöihin sitä kohdista. Olen luullut, että tällainen on ihan tavallista.

 

[Mörköäiti]

No ihan perus käytöstapohinkin kuuluu sanoa jotain eikä vaan möllöttää kun toinen kertoo innoissaan vaikka uudesta asunnosta ja esittelee sitä. Ymmärrän hyvin jotkut yksittäiset tapaukset joissa kaveri on vähän poissa eikä selvästikään tajua vaan sanoa mitään, mutta jos se aina toistuu ja toistuu ja toistuu niin mieleen tulee väkisinkin, eikö henkilö kestä sitä kun muuten sitten onkin puhelias ja peruskohtelias, mutta joka kerta kun tulee ilmi Irmelin tai Emilian uusi talo josta muut puhuvat iloisesti tai ihaillen, niin henkilö vain hymähtää.

Ja vaikka kyseessä olisi jokin pienempikin juttu, kaveri kertoo innoissaan löytäneensä niiiiiiin ihanat nahkasaappaat ja esittelee minulle niitä. Ei tulisi mieleenkään vain tuijottaa hiljaa tai hymähtää jotain.

Ja jos en tajua jonkun auton hienoutta mikä nyt ei olisi ihmekään niin sitten kyselisin innossa mukana minkälainen se auto sitten on ja uuden omistajan kertoessa vastaisin jotain "aa okei kuulostaa todella hyvältä.. joo tosi hyvä kun nyt on noin toimiva ratkasu autossa teijän perheelle... tulkaahan sitten näyttämään sitä autoa, kuulostaa hienolta!"

Ei se nyt niin vaikeaa ole.

Mulle vois käydä juuri niin, että joku sanoo ostaneensa auton, ja itse tajuan vastata vaan jotain "ahaa, kiva" - koska ennen tätä keskustelua ei olisi tullut mieleenkään, että siinä olisi ollut mitään ihmeellistä ja että pitäisi osata jatkaa juttua autosta. Se olisi kuulostanut minusta samalta kuin joku olisi sanonut ostaneensa pakasteherneitä. Voi ei, toivottavasti nyt kukaan ei ole loukkaantunut, jos noin on joskus käynytkin. En kyllä onneksi muista, että olisi

 

[Mörköäiti]

Olen mäkin kade välillä, kun joku pärjää työelämässä kuin vettä vaan, asuu kauniissa kodissa, on sosiaalinen ja saa aikaan vaikka mitä. Mutta yritän pukea sen kateuteni avoimen ihailun muotoon "voi, olisi ihanaa jos mullakin olisi tuollainen koti, oi pitäkää hauskaa siellä reissussa, voinko tulla salamamatkustajaksi jne."

Onko tuollainen sinusta kateutta? Kateus on minusta vähän eri asia kuin sellainen "hei, toihan onkin kiva, mäkin voisin haluta sellaisen" -tunne, joka on positiivinen ja hyvä tunne. Kateus on jotain ihan muuta.

Samoin tuo mainitsemasi "hei mä olen sulle kade" ei normaalisti ilmaisekaan varsinaisesti mitään kateutta vaan ainoastaan sitä, että "onpa sulla asiat kivasti". Sitähän käytetään aika vähäpätöisistäkin asioista - vaikka kesäpäivänä toisen luona sataa ja toisella paistaa aurinko, niin sadetyyppi sanoo "vitsit mä oon kade teidän uintiretkestä". Mitä luulet, oliko hän oikeasti kateellinen?

 

[säpäle harmaana]

Mulle vois käydä juuri niin, että joku sanoo ostaneensa auton, ja itse tajuan vastata vaan jotain "ahaa, kiva" - koska ennen tätä keskustelua ei olisi tullut mieleenkään, että siinä olisi ollut mitään ihmeellistä ja että pitäisi osata jatkaa juttua autosta. Se olisi kuulostanut minusta samalta kuin joku olisi sanonut ostaneensa pakasteherneitä. Voi ei, toivottavasti nyt kukaan ei ole loukkaantunut, jos noin on joskus käynytkin. En kyllä onneksi muista, että olisi

Vähän samaa ajattelen minäkin. En tiedä autoista yhtään mitään ja toisaalta, jos alkaisin puhumaankin autoista sitäkään vähääkään, mitä tiedän tai olen mieltä, niin olisipas näköjään sekin väärin (ja kateutta).

 

[säpäle harmaana]

Onko tuollainen sinusta kateutta? Kateus on minusta vähän eri asia kuin sellainen "hei, toihan onkin kiva, mäkin voisin haluta sellaisen" -tunne, joka on positiivinen ja hyvä tunne. Kateus on jotain ihan muuta.

Samoin tuo mainitsemasi "hei mä olen sulle kade" ei normaalisti ilmaisekaan varsinaisesti mitään kateutta vaan ainoastaan sitä, että "onpa sulla asiat kivasti". Sitähän käytetään aika vähäpätöisistäkin asioista - vaikka kesäpäivänä toisen luona sataa ja toisella paistaa aurinko, niin sadetyyppi sanoo "vitsit mä oon kade teidän uintiretkestä". Mitä luulet, oliko hän oikeasti kateellinen?

Minä kyllä käytän tuostakin ilmaisua kateus. Miksi ihmeessä sen pitäisi automaattisesti tarkoittaa myös katkeruutta ja kohtuutonta mielipahaa? Samalla tavalla yleensä demonisoidaan mustasukkaisuus, missä ei sinänsä minusta ole mitään pahaa, mutta joka voi tietysti saada myös ikäviä muotoja.

 

[Echo]

Onko tuollainen sinusta kateutta? Kateus on minusta vähän eri asia kuin sellainen "hei, toihan onkin kiva, mäkin voisin haluta sellaisen" -tunne, joka on positiivinen ja hyvä tunne. Kateus on jotain ihan muuta.

Samoin tuo mainitsemasi "hei mä olen sulle kade" ei normaalisti ilmaisekaan varsinaisesti mitään kateutta vaan ainoastaan sitä, että "onpa sulla asiat kivasti". Sitähän käytetään aika vähäpätöisistäkin asioista - vaikka kesäpäivänä toisen luona sataa ja toisella paistaa aurinko, niin sadetyyppi sanoo "vitsit mä oon kade teidän uintiretkestä". Mitä luulet, oliko hän oikeasti kateellinen?

Siis voihan tuon lauseen heittää joskus kevyesti ja kevyissä tilanteissa, tarkoittamalla tuolla mitään. Mutta isommissa asioissa:juu, olen oikeasti kateellinen.

 

[Happygirl-91]

Aika huolestuttavaa, jos kuluttamista ei saisi millään lailla kyseenalaistaa, vaan kaikki sellainen leimataan kateudeksi - jolloin kenenkään ei tarvitse enää miettiä omaakaan kulutustaan eikä kyseenalaistaa omia hankintojaan, kun niide ajatusten herättäjäthän "ovat vain kateellisia". Huolestuttava ajatus, jos lähtökohta on se, että pohjimmiltaan kaikki haluavat ostaa ja hankkia kaiken mahdollisen.

Hmm mun mielestä se ei omien hankintojen esiintuomista tai niillä kehuskelua, jos sattuu vain asumaan meren rantatontilla kolmikerroksisessa talossa, omistavansa upouudet autot/moottoripyörät ja veneet. Jos vain pystyy antamaan lapsilleen rahaa kuin roskaa ja käymään ulkomailla niin usein kun huvittaa. Ja osallistumaan vaikka hyväntekeväisyyteen ne on tätä elämää eikä tarvitse kauheasti esille erikseen tuoda, että kaverit huomaavat ja pistävät merkille että "hyvin ovat raha-asiansa hoitaneet"tai että ovat kovapalkkaisia tms.

Ei se ole kuluttamista tai materiaalin haalimista. Minun ihmissuhteet ei ainakaan ole niin pinnallisia, etteikö rahan menosta voisi keskustella, mutta ymmärrän jos sinulle asia on hyvin arka (?) etkä jotenkin suostu myöntämään rahan vaikutusta elämäntyyliin ja valintoihin.

 

["tane"]

En nyt sanoisi, että kadehtisin ihmisten rahoja. Mutta muistan kouluajalta, miten vitutti rikkaitten pentujen käytös. Monista heistä huomasi sen, että pitivät itseä parempana, vaikkei itse ollut mitään koskaan vielä saavuttanutkaan. Hirvee itku ja angstaaminen ku vanhemmat ei ostanutkaan uutta puhelinta. Ja koulussakaan kun ei saa aina kaikkea mitä haluaa, niin kovillehan se otti raukoilla ku olivat tottuneet saamaan aina ihan kaiken. Pieni nöyryys ei ois ollu niille pahitteeks. Nehän on kuitenkin ne vanhemmat jotka niitten varojen eteen olivat raataneet eikä lapset.

 

[Huoh!]

Äh, ennakoiva viestinsyöttö on pyllystä. ..

Mitä vittuu nyt taas oikeesti! Siis sulle on sanottu miljoona vitun kertaa et miten sen vitun ennakoivan tekstinsyötön saa pois, mut aina jaksat vittu valittaa. Ihme pelle!

 

[Mörköäiti]

Minä kyllä käytän tuostakin ilmaisua kateus. Miksi ihmeessä sen pitäisi automaattisesti tarkoittaa myös katkeruutta ja kohtuutonta mielipahaa? Samalla tavalla yleensä demonisoidaan mustasukkaisuus, missä ei sinänsä minusta ole mitään pahaa, mutta joka voi tietysti saada myös ikäviä muotoja.

Se on sitten eri asia, jos itse käytät sanaa toisin kuin mikä sen varsinainen merkitys on. "Virallisesti" pelkkä asioiden haluaminen tai sen toteaminen, että jollain on jotain kivaa (jota mahdollisesti voisi itsekin haluta) ei ole kateutta. Googlaa vaikka!

 

["Mies.."]

Mä en missään nimessä halua loukata, mutta jotenkin sun tekstistä paistaa sellanen pieni "asenne", että miten ne kehtaa kyseenalaistaa mun valintoja?
Kuulostat enemmän itse loukkaantuneelle, kuin ystäväsi kateellisille.

Okei, lähinnä siitä pistäisi paistaa sellainen asenne että mitä ihmettä..
Ymmärtäisin kritiikin JOS se tulisi ihmisiltä joilla on jotain tietoa asioista mutta kun ei.
En myöskään ymmärrä sitä miksi jotenkin minulta odotettiin jotain perusteluja tälläiseen asiaan, imo aikuiset ihmiset voivat tehdä rahoillaan mitä haluavat.


Muutetaan asiaa toiseen suuntaan, olet rakennuttamassa taloa ja haluat sinne maalämmön.. Tuttavasi KYSYY sinulta mikä lämmitysmuoto sinne tulee?

Vastaat maalämpö.. Tuttvasi kysyy mikä se on? jonka jälkeen alkaa haukkua sitä niin maan perkeleesti Kyyllä siinä menee pasmat sekaisin, viimeistään siinä vaiheessa kun tuttavasi alkaa haukkua okt asumista todella paskaksi ymym.

 

[MIes...]

Mulle vois käydä juuri niin, että joku sanoo ostaneensa auton, ja itse tajuan vastata vaan jotain "ahaa, kiva" - koska ennen tätä keskustelua ei olisi tullut mieleenkään, että siinä olisi ollut mitään ihmeellistä ja että pitäisi osata jatkaa juttua autosta. Se olisi kuulostanut minusta samalta kuin joku olisi sanonut ostaneensa pakasteherneitä. Voi ei, toivottavasti nyt kukaan ei ole loukkaantunut, jos noin on joskus käynytkin. En kyllä onneksi muista, että olisi

Huomiokaa se että tuttvanne tuntevat teidät ja tietävät reaktionne he melko varmasti tietävät myös sen ettei Mörköäippää kiinnosta autot tippakaan niin tilanne on aivan eri vaikka mörkis ei sanoisikaan juuri mitään..

Yleensäkkin mua ihmetyttää se miten vaikeaksi te nyt väännätte tämän asian, ihminen viestii todella paljon muutenkin kuin sanoilla..
Esimerkkinä, se että mörköäiti sanoo että ihan kiva auto ja jatkaa keskustelua normaalisti muista asioista..

VS: se että mörköäiti sanoo että ihan kiva auto, jonka jälkeen seuraa kiusallinen hiljaisuus tai ruvetaan suunnilleen potkimaan kiviä ja näytetään että nyt vituttaa,.
Tähän jälkimmäiseen tyyliin olen itse törmännyt muutamaan kertaan,.

 

[säpäle harmaana]

Se on sitten eri asia, jos itse käytät sanaa toisin kuin mikä sen varsinainen merkitys on. "Virallisesti" pelkkä asioiden haluaminen tai sen toteaminen, että jollain on jotain kivaa (jota mahdollisesti voisi itsekin haluta) ei ole kateutta. Googlaa vaikka!

No joo, noinhan se taitaa olla, että käytän tuota sanaa vähän liian laajasti. Hassua vain, että sille toisen ihmisen asioiden haluamiselle ei ole mitään sanaa. Ja toisaalta kateutta käytetään näköjään muutenkin melko väljästi. Esimerkiksi ihan vain ajattelematon, moukkamainen, epäempaattinen ja tökerö käytöskin näköjään lasketaan usein ihan surutta kateuden alle, vaikka sehän on oikeastaan vain tulkintaa tästä käytöksestä.

 

["Mies.."]

Selittelyä että jotenkin tuuodaan omaisuutta esiin, Mitä helvettiä ?
Jos mä ostan asunnon niin enkö mä voi pyytää sinne tuttuja kylään..
Jos mä ostan hienon auton niin enksmä voi ajaa sillä?

Noi on niin isoja asioita että tulevat väkisinkin esiin normaali kaverisuhteissa..

 

[säpäle harmaana]

Huomiokaa se että tuttvanne tuntevat teidät ja tietävät reaktionne he melko varmasti tietävät myös sen ettei Mörköäippää kiinnosta autot tippakaan niin tilanne on aivan eri vaikka mörkis ei sanoisikaan juuri mitään..

Yleensäkkin mua ihmetyttää se miten vaikeaksi te nyt väännätte tämän asian, ihminen viestii todella paljon muutenkin kuin sanoilla..
Esimerkkinä, se että mörköäiti sanoo että ihan kiva auto ja jatkaa keskustelua normaalisti muista asioista..

VS: se että mörköäiti sanoo että ihan kiva auto, jonka jälkeen seuraa kiusallinen hiljaisuus tai ruvetaan suunnilleen potkimaan kiviä ja näytetään että nyt vituttaa,.
Tähän jälkimmäiseen tyyliin olen itse törmännyt muutamaan kertaan,.

No vielä tuohon kyllä sen verran, että ei kaikki tilanteet ole mitenkään yksiselitteisiä. Sinä voit nähdä tuon kiven potkimisen kateuden ilmentymänä, mutta taustalla voi olla esimerkiksi se, että keskeytit juuri hänen juttunsa tms.

Minulla on kyllä ilmeisesti todella vähän kadehdittavaa, kun en keksi kyllä yhtään tilannetta, jossa olisi ilmiselvästi ollut kyseessä kateus.

 

["Mies.."]

Mikse se vaan voi olla suoraan kateutta? Miksi pitää etsiä mitään muita syitä mihinkään?
Jos minun kaverini toimii näin minä todennäköisesti tiedän mistä reaktio johtuu, Asiat voivat myös olla todella selviä..

 

["Mies.."]

Tulee hyvä esimerkki mieleen..
Vedätin parasta kaveria aikoinaan Bemarilla.. Mulla oli siis lainassa 745 bemu olin luvannut hakea kaverin..
Ajoin paikalle kaveri tuli kyytiin ja kysyi mitä' v....a?
Sanoin että ostin tälläsen, oletin että tästä seuraisi naureskelua ja muuta kivaa,,

Siitä seurasikin se että kaveri ei sanonut sanaakaan, ensimmäisen 15km aikana.
PS: tässä vaiheessa oltiin oltu 15v jo kuin paita ja perse, edelleenkin varon tuomasta mitään julki kaverilleni, eli nykyään kun vaihdan autoa pidän turvan kiinni, hän saa sitten joskus huomata kyseisen asian.