En halua imettää(?)

[Zarar]

Miten yleensä suhtaudutaan äiteihin, jotka eivät halua imettää? Ei siis ole kyse siitä, että pääsisin heti baariin tai pelkään rintojeni rupsahtavan. Minua on lapsena käytetty hyväksi seksuaalisesti, ja siitä on jäänyt traumoja (luonnollisestikkin) ja yksi niistä liittyy rintoihin. Välillä kun itse tai kumppani stimuloi/koskettelee yms nännejäni minulle tulee todella kuvottava ja huono olo. (tätä tapahtuu myös välillä kun tyydytän itseäni). Tulee semmoinen likanen olo ja jotenkin alistunut, en osaa selittää. Onko tämä teidän mielestänne syy olla imettämättä? Vai pitäisikö ajatella lapsen parasta ja imettää kaikesta huolimatta? Olen siis nyt raskaana.

 

[****]

Tuntemuksesi muuttuvat kun olet synnyttänyt. Ei kannata jännittää. Eli luultavasti haluat imettää kun aika koittaa.

 

[Hilpuri Tilli]

Voithan kokeilla imetystä, ja lopetat sitten jos se tuntuu pahalta. Tai sitten suoraan pyydät synnärillä maidonerityksen lopetuspillerit.

 

[Äitikertaakaks]

Mäkin ehdottaisin että kokeilet imettämistä, ja jos tuntuu epämukavalta niin lopetat. Muistat vaan, että synnärin osalta painostus imettämiseen on aikamoista, joten sun on selkeesti ilmotettava asiasta. Jos käy niin, että imettäminen on epämiellyttävää ja päädyt korviketta antamaan, muista että et ole yhtään sen huonompi äiti lapsellesi. Tästä aiheesta on tällä hetkellä tehty niin pyhä, että hyvä ettei muut superimettäjät polta roviolla niitä äitejä jotka päätyvät ruokkimaan vauvansa korvikkeella.

 

[viisikymppinen isoäiti]

Huonosti suhtaudutaan. Mutta kuitenk7n se on jokaisen henkilökohtainen asia imettääkö vaiko ei imetä.

 

[viera.s]

Uskon, että sinua ymmärrettäisiin synnärillä ja muutenkin hyvin, jos tuosta syystä et kykene imettämään. Eihän kyse edes varsinaisesti ole siitä, että et vaan halua imettää. Tietysti, jos sanot vaan että et vaan halua imettää syitä kertomatta, saattaa joku paheksua.

Mutta sinuna minä koittaisin jotenkin henkisesti valmistautua imetykseen raskausaikana ja ainakin yrittää sitä. Imetys ei ole seksuaalista, joten välttämättä sinulle ei ensinkään tule noita samoja tuntemuksia kuin seksin aikana rintoja kosketeltaessa. Ehkä neuvolasta voisi kysellä, löytyisikö jotain keskusteluapua tähän. Itse asiaa murehtiessaan saattaa vain lisätä todennäköisyyttä, että imetyksen aikana vanhat traumat nousee pintaan. Joten toiseksi paras vaihtoehto saattaisi olla koittaa unohtaa koko asia, suhtautua imetykseen avoimin mielin ja katsoa miten menee. Anna itsellesi kuitenkin lupa lopettaa imetys heti jos se alkaa ahdistaa. Koska jos ajattelet, että on pakko imettää lapsen vuoksi vaikka et haluaisi, se tietysti lisää todennäköisyyttä että vanhat traumat nousee pintaan.

 

["kätilö"]

Ihan normaalisti suhtaudutaan. Imetys on herkkä asia. Ensikertalaisille mä suosittele kuitenkin kokeilemaan. Se voi traumasta huolimatta tuntuakin luonnolliselta ja oikealta. Mutta jos et halua imettää, niin se on sinun valinta ja annetaan lääkkeet joilla estetään maidonnousu.

 

[v ie ra s]

Kukin suhtautuu tavallaan. Mua on vuosien saatossa kutsuttu imetysfanaatikoksi kun olen tuonut faktatietoa imetyksen hyödyistä esille ja korjannut vääriä uskomuksia kun asioista on keskusteltu. Mä olen myös ollut lehmä ja perverssi kun olen imettänyt kaikkia lapsiani 1-2v ikään, auttamaton tiukkapipo kun en ole antanut ekan 6kk aikana lapsilleni muuta kuin rintamaitoa ja mieleltani sairas ja iljettävä kun joskus olen tunnustanut että taaperon vieroittautuminen rinnalta on ollut mulle haikea paikka. On ennustettu kuinka tällä imetysfanaattisuudellani pilaan parisuhteeni, meillä on nyt 16 yhteistä vuotta takana ja 4 lasta ikävälillä 12v-2v eikä olla eroamassa.

Mä en tuo itse imetysasioita esille, ainoastaan osallistun keskusteluun jos siltä tuntuu tai vastaan kysymyksiin kun joku on nähnyt mun imettävän. En väheksy muita ja pysyn mielestäni ihan asiallisella linjalla ilman mitään ilkeilyjä. Mulla ei ole esimerkiksi aavistustakaan miksi kumpikaan veljieni vaimoista ei ole imettänyt olenkaan tai miksi hyvä ystäväni lopetti jo ekan kuukauden aikana, ei ole koskaan tullut kysyttyä.

En varmasti tenttaisi suakaan imettämättömyydestäsi, jos itse siitä avautuisit niin en olisi tuomitsemassa oli syyt mitkä tahansa. Tilanteesta riippuen voisin joitain ihan vääriä faktoja korjailla mutta en muuta. Ja kun syyt on sulla tuollaiset niin ymmärtäisin hyvin ja olisin pahoillani että olet joutunut tuollaista kokemaan ja että se kokemus seuraa vielä näin pitkälle elämässä. Se on kamalaa, ei se että et imetä.

Mutta ihan yhtähyvin kuin löytyy heitä joiden on pakko tuomiata mua mun imetyksistäni niin varmaan löytyy heitäkin jotka ovat tuomitsemassa sun imettämättömyyden, ikävä kyllä. Sitä vastaan kannattaa kovettaa mielensä.

 

[yks vaan harmaa]

Hei, tässä sulle yksi linkki aiheesta, lisää löytyy kun haet vaikka hakusanoilla breastfeeding after sexual abuse. Joskus tänä vuonna luin blogia (facebookissa Imetyksen tuki ry:n ryhmässä oli linkitettynä), jossa imetys oli parantava, hyvä kokemus hyväksikäyttöä kokeneelle äidille, mutta kaikille se toki ei sitä ole. Harmi kun en nyt löydä sitä blogia. Tsemppiä sulle! Kannattaa myös lukea sellainen kuin Pullonpyörittäjän opas.

http://www.pandys.org/articles/breastfeeding.html

 

[vierass]

Kokeile ja tee päätös vasta sitten. Imettäminen on kuitenkin erilainen kokemus kuin rintojen koskettelu tai niiden stimulointi.

 

[Miuski]

Ajatuksen voisi yrittää kääntää semmoiseksi, että vauvan saadessa ravintonsa rinnasta, on rinta maailman kauniimmassa käytössä. Imetys ei ole mikään hyvän äidin mittari, mutta kurjaa jos lapsuuden trauma pilaa sulta senkin. Neuvolapsykologilta jutteluapua?

 

[Puuhippa]

Entäs maidon pumpaaminen?

 

[viera.s]

Kukin suhtautuu tavallaan. Mua on vuosien saatossa kutsuttu imetysfanaatikoksi kun olen tuonut faktatietoa imetyksen hyödyistä esille ja korjannut vääriä uskomuksia kun asioista on keskusteltu.

Mä en tuo itse imetysasioita esille, ainoastaan osallistun keskusteluun jos siltä tuntuu tai vastaan kysymyksiin kun joku on nähnyt mun imettävän. En väheksy muita ja pysyn mielestäni ihan asiallisella linjalla ilman mitään ilkeilyjä. Mulla ei ole esimerkiksi aavistustakaan miksi kumpikaan veljieni vaimoista ei ole imettänyt olenkaan tai miksi hyvä ystäväni lopetti jo ekan kuukauden aikana, ei ole koskaan tullut kysyttyä.

En varmasti tenttaisi suakaan imettämättömyydestäsi, jos itse siitä avautuisit niin en olisi tuomitsemassa oli syyt mitkä tahansa. Tilanteesta riippuen voisin joitain ihan vääriä faktoja korjailla mutta en muuta.

Se on totta, että herkästi tuomitaan imetysfanaatikoksi ihan vaan siksi, että kertoo faktatietoja ja on itse imettänyt pitkään. Toisaalta imetys on herkkä asia, eikä kaikissa tilanteissa ole syytä edes oikoa vääriä faktoja. Silloin kun ihmisen kohtaa kasvokkain, yleensä on ihan selvää kaipaako hän neuvoja vai ei. Jos ei kaipaa, ei ole mitään syytä niitä antaa. Ei edes siinä tilanteessa, että ihmisen itsensä kertoma syy imetyksen lopettamiselle kuulostaisi kovin kummalliselta ja faktoihin perustumattomalta.

Minä myönnän, että pikkuisen kyllä paheksun, jos äidillä ei ole imettämättömyyteen mitään järkevää syytä (tämä ei siis koske aloittajaa). Tällöin en kommentoi imetystä ollenkaan, en ihmiselle suoraan enkä selän takana. Mutta on niitäkin, jotka päin naamaa sanovat vauvan kasvavan ihan yhtä lailla korvikkeella tms. kannustavaa, mutta sitten selän takana arvostelevat ja haukkuvat. No, en usko että aloittajan tarvitsee pelätä että kukaan tekisi näin jos taustat tietää, nuo arvostelut on esiintyneet tilanteissa kun imettämättömyydelle ei ole muuta syytä, kuin että äitiä ei vaan huvita imettää, ei koe sitä "omaksi jutukseen".

Imetysfanaatikoksi minua on syytelty vain keskustelupalstoilla, kun joku on kysynyt neuvoja ja itse vastaan. Syyttelijät on kylläkin usein niitä, jotka ovat osallistuneet keskusteluun antamatta vinkkejä itse asiaan, vaan kehottamalla vaan luopumaan imetyksestä. Tätä ilmiötä en tajua, jos kerran neuvoja varta vasten kysytään, saa kai niitä antaa? :O

 

[Kätilö2]

Ihan neutraalisti suhtaudutaan, jos joku ei halua imettää. Ei varmasti kerään syyllistetä sen vuoksi!! Mutta aika monen muun tapaan kehoittaisin ensin kokeilemaan ja jos imetys tuntuu ahdistavalta lopetat sitte. (Toki maidontulo. Lopettaminen on silloin hiukan haastavampaa kun kokonaan estäminen, mut ei ongelma!)

 

[äiti itsekin]

Ap, kokeile imettämistä jos haluat, sekin ok jos et halua. Et ole koskaan velvollinen kertomaan ulkopuolisille miksi imetät tai et imetä. Jos kyselyjä tulee, voit hyvin sanoa että asia on sinun ja vauvasi välinen asia. Synnytyksen myötä ihmiset jostain syystä kohtelevat tuoretta äitiä kuin nämä rinnat olisivat koko kylän utelujen kohde.

Ja ei ole olemassa superimettäjiä, vain jonkinlaisen pettymyksen kokenut voisi haukkua normaaliäitejä sellaisiksi. Oletteko edes huomanneet normaalien imettävien äitien haukkuvan ei-imettäviä? Ehei, millä kumman sanalla heitä edes voisi moittia siitä että 98% varmuudella heidän imetyskokeuksen ja taipaleen pilasi terveydenhuolto? Vääriä ohjeita, ristiriitaisia ohjeita, kannustusta aikaisiin kiinteisiin, korvikelisää joka inahdukseen...

 

[Puuhippa]

Siellä synnärillä on niitä sähköpumppuja et jos on epämukavaa niin koita edes sitä. Aluks ei sitä maitoa varmaan käsipelillä saa tulemaan jos vauvallakin menee maidon tilaamiseen päiviä.

 

[vierailija]

Turhaa kommentoida sellaisten joilla ei kokemusta! Minulla aivan sama kokemus ja yritin uskoa että on eri asia kun vauva syö rintaa! Ei ole!!! Tunne on aivan kamala kun olen väsynyt ja nännit kipeät. Trauma nousee vahvasti pintaan! Tunne kun vauva lipoo nänniä kielellä on jotain aivan kamalaa. Olen niin katkera että tämä ei mennyt niin kuin kaikki vakuuttelivat. Ja terapiaa on käyty!

 

[vierailija]

Ei sitä väkisin kannata ruveta imettämään, sen imetyksen pitäis olla miellyttävä hetki äidille ja vauvalle. Sanon niinkun muutkin että kokeile aluksi ja päätät sitten mitä asian kanssa teet itsellä tyssäs imetys heti alkuun kun vauva ei malttanut olla rinnalla ja sitten maito lähti laskemaan

 

[Mariska*]

Ei varmasti kukaan tiedä miltä imetys tulee sinusta tuntumaan. Periaatteessa imetyksessä ei ole mitään seksuaalista ja voi olla, että alat suhtautua rintoihisi eri tavalla kun ne "pääsevät oikeaan käyttöön". Itselle imetys teki sen, että rinnat kuuluivat vauvalle ja en kokenut imetysaikana rintojen hyväilyä mukavaksi...

Mutta on hölmöä viljellä tuollaista "imetyksen pitäisi olla ihana hetki" hypetystä joka on ihan kuraa suoraan sanottuna. Imettäminen on välillä tylsää, välillä sotkuista ja tuskastuttavaa, alkuun yleensä kivuliastakin. Toki se on välillä myös suloista ja rauhallista ja hyvin rakkaudentäyteistä. Imettäminen on lapsen parhaaksi, se vaatii toisilta enemmän työtä kuin toisilta, ja sitä kannattaa yrittää!

Itse imetin esikoista vuoden ja tätä toista pian 1,5v (haluaisin jo vieroittaa, mut poika ei halua luopua helpolla...)

 

[vierailija]

Jokaisen oma asia imettääkö vai ei joten jos susta tuntuu siltä ettet halua tai pysty niin kaupassa on maitoa sitä varten