Autismin kirjo ja syömisongelmat lapsella- kohtalotovereita?

["a p"]

Meillä pian 6 v. autismin kirjon poika, lisäksi keskivaikea dysfasia. Ollut vauvasta asti ns. sihtikurkku eli kaaressa lentää jos on vähänkin sattumia sileän seassa, pitää olla selkeitä paoja jotka näkee. Muutenkin tosi valikoiva ruuassa.

Lapsi kasvaa normaalisti 0-käyrällä eli saa tarpeeksi ravintoa- suurin osa vihanneksista ja hedelmistä mitä syö, menee itsetehtyinä smoothieina, mehukeittoina ja kiisseleinä, myös kaupan hevishotit käytössä, sekä banaanit, niitä syö ainoina hedelminä kokonaisina. Vihannekset menevät vain smoothieiden seassa täysin hienoina.

Ruokalajeissa on tosi valikoiva ja syö ehkä 5-6 ruokalajia, nekin pitää olla juuri tietyssä muodossa. Mutta joka ryhmästä syö päivittäin jotain, jossain muodossa, yleensä se on se yksi tietty muoto, ei mikään muu. Lisäksi menee monivitamiini ja omega-3, lääkärin suosituksesta.

Päiväkodissa poika on kahden paikalla, ja siellä fiksu hlökunta, heille on informoitu mistä pojan nirsoilu johtuu, ja ettei hän voi sille mitään. Lääkäri on nimenomaan kieltänyt tyrkyttämästä ja päiväkodissa tätä noudatetaan- poika oksentaa jos aikuisen mieliksi syö väärn rakenteista, -tuoksuista tai -makuista ruokaa.

Ongelma on lähinnä sukulaiset, eivät usko, joka kerta sama inttäminen, minun taitojani äitinä arvostellaan, tyrkytetään salaattia ja erilaisia ruokia puoliväkisin vaikka olemme miehen kanssa kumpikin heille puhuneet asiasta, ja laittaneet linkkejä sähköpostiin. Kyseessä vanhemmat ihmiset. Heti kun silmä välttää , ollaan maanittelemassa etkö ottaisi edes yhtä kurkunpalaa, sitten tuskitellaan kun poika ottaa kiltteyttään, ja oksentaa pitkin lattioita kun niin käy aina...

Miten heidät saisi ymmärtämään? Kohtalotovereita?

Ja jos ei joku tiedä mistä kyse, tässä linkki.

Autismisäätiö - Katsaus syömisongelmiin autismin kirjolla

 

[leijona76]

Oletko ap näyttäny niille sukulaisille noita tekstejä? Saada tajuamaan että se on aivan oikea asia. Eihän se laps mahda itse sille että autismi tekee noita hankaluuksia. Ja että se on typerää laittaa toine maistamaan jotain minkä aina oksentaa.

 

["a p"]

Oletko ap näyttäny niille sukulaisille noita tekstejä? Saada tajuamaan että se on aivan oikea asia. Eihän se laps mahda itse sille että autismi tekee noita hankaluuksia. Ja että se on typerää laittaa toine maistamaan jotain minkä aina oksentaa.

Joo linkkejä ollaan laitettu, esim. tuo aloituksessani oleva linkki ja muutama muu, ja lisäksi kerrottu selvästi asiasta. siltikin ilmeisesti luulevat että kyse on siitä että lapselle annetaan liikaa periksi, kun ei ennen vanhaankaan mitään tuollaisia ollut, lapset söi mitä sai jne...:-( Täytyy kai vaan sitkeästi yrittää saada heitä ymmärtämään että kyse ei ole hemmottelusta.

 

[viiras]

Täällä on kohtalotoveri! Meillä vuoden vanhempi, autismin kirjolla mennään ja kehitysviivästymää, vaikka dysfasia taitaisi olla osuvampi dg. Meillä ei ole sihtikurkku, mutta muuten aivan äärimmäissen valikoiva. Nykyisin jo toimintaterapian ansiosta maistaa asioita, mutta ei syö mitään. Ravitsemusterapeutti oli huolissaan sydän ja verisuonisairauksista, kun kaikki muut on huolissaan kokonaisenergiansaanniista. Tän kanssa on kyllä niin yksin ettei oo tottakaan. Neuvolan ohjeilla aikoinaan lapsi oli lähes tiputuskunnossa. Mitään vitamiineja tai muita ei saa kurkusta alas ollenkaan.

Osa sukulaisista tarjoaa tuota samaa kuin teilläkin ja onneksi ymmärtää. Tuputtavien ihmisten seuraan ei voi vahtimatta jättää yhtään, sillä jos yhtään tuputtaa niin syöminen loppuu kokonaan. Koulussa ei valitettavasti alkuun uskottu tätä ja syöminen loppui taas kokonaan.

 

["mie"]

Meillä 8-vuotias autistipoika ja hyvin on valikoiva täälläkin. Meillä pojan herkkua on karjalanpaisti, josta lihat syö, mutta ei esim. porkkanaa. Liha muutenkin kelpaa, esim. naudan sisäfile on herkkua, samoin jotkut muutkin paistetut pihvit. Peruna kelpaa myös. Makaronit ja spagetit ei maistu, ei makkara, leikkeleet, eikä juustot. Leivästä kelpaa vain Cracotte ja riisikakut. Maitoa ei juo muulloin kuin jos joskus saa hampurilaisaterian, niin siinä kelpaa. Juo vettä janojuomana, pillimehu kelpaa myös. Limsoja ei ole koskaan suostunut juomaan. Karkeista syö vain suklaata ja siinäkin valikoiva, mitään irtokarkkeja ei suostu edes maistamaan. Riisipuuro on suurta herkkua, muut puurot ei kelpaa. Banaania syö, mansikat ja joskus pakastemustikat ja pakastevadelmat on kelvanneet. Kalakeitosta on syönyt lähinnä ne perunat, vähän kalaa maistanut. Kyllähän tämä ruokien valikoivuus välillä on hankalaa, kun aina on otettava yksi huomioon, että on ruokaa, mitä hän syö. Välillä on koulussa päiviä, että pärjää siellä vain omilla laitetuilla eväillä. On oppinut edes maistamaan nyt, mitään ei kuitenkaan pakoteta. Eihän ne kaikki vanhat ihmiset ymmärrä näitä juttuja, valitettavasti. Meillä koulussa kyllä ymmärretään nämä jutut, kun on autismiluokalla.

 

[endis]

Nutrigenomiikka on tieteenala joka tutkii genomille sopivaa ruokaa. NutriEPIgenomiikka taas sitä, miten ruoka aktivoi/inaktivoi geenejä. Autismivanhempien tulisi tällä hetkellä tarkkailla näitä kahta tieteenalaa hyvin tarkasti. Esimerkkinä ruokavaliohoidosta voisi laittaa vaikka tämän http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/01/29/autismiin-apua-ruokavaliosta ... ja toki tutkittuakin tietoa on olemassa.

Kannattaisi mennä sillä ruokavaliolla, joka voisi ehkä parantaa, oli se sitten lapsen mielestä hyvää tai pahaa. Mikäli lapselle halutaan vain hyvää, syö lapsi mieluiten sokeria, joka sekään ei ole hyväksi.

 

["joopajoo"]

Ongelmahan ei ole lapsessa vaan siinä jääräpääsukulaisessa. Jotenkin hänelle pitäisi saada rajat sille ettei enää tee vastaavaa teidän vanhempien selän takana. Mikään valistus tuskin tuottaa tulosta jos ei kerran äly ja ymmärrys riitä.

 

[viiras]

Nutrigenomiikka on tieteenala joka tutkii genomille sopivaa ruokaa. NutriEPIgenomiikka taas sitä, miten ruoka aktivoi/inaktivoi geenejä. Autismivanhempien tulisi tällä hetkellä tarkkailla näitä kahta tieteenalaa hyvin tarkasti. Esimerkkinä ruokavaliohoidosta voisi laittaa vaikka tämän Autismiin apua ruokavaliosta? | Akuutti | yle.fi ... ja toki tutkittuakin tietoa on olemassa.

Kannattaisi mennä sillä ruokavaliolla, joka voisi ehkä parantaa, oli se sitten lapsen mielestä hyvää tai pahaa. Mikäli lapselle halutaan vain hyvää, syö lapsi mieluiten sokeria, joka sekään ei ole hyväksi.

Noissa on paljon mielenkiintoista, mutta siinä kohti kun lapsi ei yksin kertaisesti syö kuin kahta ruokaa (pihvi ja omena) kyse on siitä onko lapsi ruuatta (meilää voi olla kevyesti 2 viikkoa ettei mitään kiinteää mene suuhun) vai annetaanko sitä pihviä tai omenaa. Meillä on oikeasti niin valikoiva lapsi että ei ole yksinkertaisesti vaihtoehtoja... Kokoajan toki opetellaan uusia ruokia, mutta esim tuohon omenaan meni yli puolivuotta ja kun joku uusi ruokaaine saadaan mukaan, helposti tippuu joku vanha pois.

Näiden lasten kohdalla ei ole siitä onko joku ruoka hyvää tai pahaa, vaan että saako lapsen syömään JOTAIN. Kun löytyy yksikin ruoka jota suostuu/kykenee ylipäänsä syömään niin se on läheslottovoitto.

 

[viiras]

[QUOTE="mie";30557837]Meillä 8-vuotias autistipoika ja hyvin on valikoiva täälläkin. Meillä pojan herkkua on karjalanpaisti, josta lihat syö, mutta ei esim. porkkanaa. Liha muutenkin kelpaa, esim. naudan sisäfile on herkkua, samoin jotkut muutkin paistetut pihvit. Peruna kelpaa myös. Makaronit ja spagetit ei maistu, ei makkara, leikkeleet, eikä juustot. Leivästä kelpaa vain Cracotte ja riisikakut. Maitoa ei juo muulloin kuin jos joskus saa hampurilaisaterian, niin siinä kelpaa. Juo vettä janojuomana, pillimehu kelpaa myös. Limsoja ei ole koskaan suostunut juomaan. Karkeista syö vain suklaata ja siinäkin valikoiva, mitään irtokarkkeja ei suostu edes maistamaan. Riisipuuro on suurta herkkua, muut puurot ei kelpaa. Banaania syö, mansikat ja joskus pakastemustikat ja pakastevadelmat on kelvanneet. Kalakeitosta on syönyt lähinnä ne perunat, vähän kalaa maistanut. Kyllähän tämä ruokien valikoivuus välillä on hankalaa, kun aina on otettava yksi huomioon, että on ruokaa, mitä hän syö. Välillä on koulussa päiviä, että pärjää siellä vain omilla laitetuilla eväillä. On oppinut edes maistamaan nyt, mitään ei kuitenkaan pakoteta. Eihän ne kaikki vanhat ihmiset ymmärrä näitä juttuja, valitettavasti. Meillä koulussa kyllä ymmärretään nämä jutut, kun on autismiluokalla.[/QUOTE]

Aika jännä lukea miten toisilla tää menee. Meidän lapsi ei syö mitään missä ruoka-aineet on jotenkin sekaisin keskenään, eli kaikki keitot, puurot ym on ihan pois suljettuja. Pitää olla aina samannäköistä että voi ennakoida miltä maistuu. Muutenkin kaikki mössöytyvä kuten esim. banaani on ehdoton yök. Koulussa ei kalakeitto päivänä pysty syömään mitään kun pelkkä haju etoo niin.

 

["a p"]

[QUOTE="mie";30557837]Meillä 8-vuotias autistipoika ja hyvin on valikoiva täälläkin. Meillä pojan herkkua on karjalanpaisti, josta lihat syö, mutta ei esim. porkkanaa. Liha muutenkin kelpaa, esim. naudan sisäfile on herkkua, samoin jotkut muutkin paistetut pihvit. Peruna kelpaa myös. Makaronit ja spagetit ei maistu, ei makkara, leikkeleet, eikä juustot. Leivästä kelpaa vain Cracotte ja riisikakut. Maitoa ei juo muulloin kuin jos joskus saa hampurilaisaterian, niin siinä kelpaa. Juo vettä janojuomana, pillimehu kelpaa myös. Limsoja ei ole koskaan suostunut juomaan. Karkeista syö vain suklaata ja siinäkin valikoiva, mitään irtokarkkeja ei suostu edes maistamaan. Riisipuuro on suurta herkkua, muut puurot ei kelpaa. Banaania syö, mansikat ja joskus pakastemustikat ja pakastevadelmat on kelvanneet. Kalakeitosta on syönyt lähinnä ne perunat, vähän kalaa maistanut. Kyllähän tämä ruokien valikoivuus välillä on hankalaa, kun aina on otettava yksi huomioon, että on ruokaa, mitä hän syö. Välillä on koulussa päiviä, että pärjää siellä vain omilla laitetuilla eväillä. On oppinut edes maistamaan nyt, mitään ei kuitenkaan pakoteta. Eihän ne kaikki vanhat ihmiset ymmärrä näitä juttuja, valitettavasti. Meillä koulussa kyllä ymmärretään nämä jutut, kun on autismiluokalla.[/QUOTE]

Hyvinkin tutulta kuulosti, vaikkakin ruoka-aineet mitä minun lapseni syö, ovat eri. Mutta yhtä valikoiva. Ei syö perunaa eikä pastaa missään muodossa, riisiä kyllä, mutta vain jos siinä on seassa paistettua broileria intialaisittain maustettuna, ei mitenkään muuten. Kalakeitosta syö kalat, ei muuta, jauhelihakeitosta jauhelihat. Kalapuikkoja syö, lisäksi lihapullia, jauhelihapihvejä, nakkeja ja lihaperunasoselaatikkoa. Leivästä vain ruispalat. Maitoa ei juo sellaisenaan, ainoastaan kylmänä kaakaona. Syö Edam-juustoa sellaisenaan siivuina. Jugurtteja ei syö muuten kuin että juo jugurttijuomia, tai maidolla laimennettua litran purkissa olevaa banaanijugurttia. Raejuusto menee myös. hedelmistä vain banaani. Ja tosiaan täysin sileät kiisselit ja mehukeitot menevät, sekä smoothiet kaupan hevishotit. Herkuista syö ainoastaan vähäsuolaisia nachoksia joskus, fazerin sinistä suklaata sekä rusinoita. Siinäpä taitaa olla kaikki mitä (oksentamatta) syö. Juo kaakaon lisäksi vettä ja joskus mehua, ei ole limsaa koskaan halunnut edes maistaa, kuten ei mitään vihannestakaan.

 

["a p"]

Jee, sain pojan syömään ilmeisesti pysyvästi puuroa- mitään puuroa ei ole koskaan susotunut syömään. Mannapuuroa kaakaojauheella eli suklaapuuroa, mutta kuitenkin.

 

[endis]

Noissa on paljon mielenkiintoista, mutta siinä kohti kun lapsi ei yksin kertaisesti syö kuin kahta ruokaa (pihvi ja omena) kyse on siitä onko lapsi ruuatta (meilää voi olla kevyesti 2 viikkoa ettei mitään kiinteää mene suuhun) vai annetaanko sitä pihviä tai omenaa. Meillä on oikeasti niin valikoiva lapsi että ei ole yksinkertaisesti vaihtoehtoja... Kokoajan toki opetellaan uusia ruokia, mutta esim tuohon omenaan meni yli puolivuotta ja kun joku uusi ruokaaine saadaan mukaan, helposti tippuu joku vanha pois.

Näiden lasten kohdalla ei ole siitä onko joku ruoka hyvää tai pahaa, vaan että saako lapsen syömään JOTAIN. Kun löytyy yksikin ruoka jota suostuu/kykenee ylipäänsä syömään niin se on läheslottovoitto.

Lapsi välttelee luontaisesti niitä ruoka-aineita, jotka tuovat pahan olon. Onkin tosi vaikea erottaa esimeriksi ruoka-aineallergiat ja vaikkapa suutuntumaan liittyvät "inhot" toisistaan. Ulosteanalyysi (aineenvaihdunta-analyysi) joita voi tilata esimeriksi MDD | Ruuansulatus ... voisi antaa suuntaa siitä, mihin suuntaan ruokavaliota tulisi rukata.

Nämä seitsemän kohtaa lienee kaikkien tiedossa...

1. Sulje pois sairaudet (eli jos lapsi sulkee suunsa kun tarjoat ruokaa, voi hän tietää ruoan olevan hänelle haitaksi).

2. Pysy rauhallisena. Terveiltä lapsilta vaatii vähintään tusinan toistoja, että lapsi tottuu makuun. Autisteilla tämä voi tarkoittaa paljon enemmän toistoja. Mikäli ei maistu sittenkään, ehkä hän ei vain tosiaan tykkää siitä. Ole luova ja keksi jotain muuta kokeiltavaa.

3. Askel kerrallaan kohti maistamista. Uudet asiat pelottavat. Tutkikaa ruokaa yhdessä, kosketelkaa sitä, haistelkaa sitä jne. Kokeile sekoittaa pidettyä ruoka-ainetta uuden kanssa.

4. Säätele suutuntumaa. Esimerkiksi tuore tomaatti voi tuntua inhottavalta, mutta jos pilkot tomaatin tai sekoittimella sekoitat, suutuntuma muuttuu ja se voi parantaa mahdollisuuksia.

5. Tee uuden ruoan maistamisesta leikki. Tee vaikkapa hymynaamoja tai jotain muuta kivaa ruoasta.

6. Tarjoa vaihtoehtoja ja valinnanvapautta. Lapsi voi kaivata hallinnantunnetta kun valitsee ruokansa. Anna siis laaja valikoima erilaisia ruokia jotka uskot hänelle sopivan. Voit esimerkiksi laittaa useanlaisia juureksia ja lihoja tarjolle. Osallistuta lapsi ruoanlaittoon antamalla hänelle mahdollisuus valita esimerkiksi mausteet tms.

7. Ole tarkkana palkkioiden kanssa. Pitkällä aikavälillä palkkioiden käyttäminen voi johtaa ongelmiin. Syömisestä voi tulla palkkionmetsästystä eikä tuolloin syömiseen liity tunteita... eli lapsi ei opi nauttimaan ruoasta.