K
ketuttaa
Vieras
Taas oli merkkipäivä, ja tälläkään kertaa ei tullut kukkaa, korttia, lahjaa tai ylipäänsä mitään yllätystä. Suoraan sanottuna v*tuttaa ja rankasti. Lahjoja ei osteta koskaan ja se on mielestäni ok. Mutta voi helvetti jos edes kerran saisi jonkun yllätyksenä tehdyn pöytävarauksen ravintolaan, v*ttu vaikka läsähtäneen kakun tai ruman askarrellun kortin. Koskaan ei mitään yllätystä, jos jotain haluan tehdä niin se tekeminen on keksittävä itse. Oon itkenyt melkein koko päivän, tiedän itsekin että ihan tyhmää. Mutta harmittaa vaan niin helvetisti, ei se kauhean vaikeata olisi katsoa netistä joku kiva ravintola ja varata sieltä pöytä. Kotona sitten arvotaan, että pitäiskö sitä ehkä mennä johonkin syömään, sen jälkeen kun olen itse ilmaissut harmini asiasta, että etkö taaskaan ole keksinyt minulle mitään.
Mies ei oikeasti yllätä minua koskaan mitenkään, hän ei koskaan voi käyttää edes sekuntia mielikuvitustaan ja miettiä, että miten voisi ilahduttaa minua edes niinä merkkipäivinä. En odota mitään yllätysmatkaa Pariisiin, vaan oikeesti se ruma korttikin ilahduttaisi. Harmittaa niin paljon, miksi toinen ei voi yhtään käyttää mielikuvitustaan, edes minun vuokseni.
Mies ei oikeasti yllätä minua koskaan mitenkään, hän ei koskaan voi käyttää edes sekuntia mielikuvitustaan ja miettiä, että miten voisi ilahduttaa minua edes niinä merkkipäivinä. En odota mitään yllätysmatkaa Pariisiin, vaan oikeesti se ruma korttikin ilahduttaisi. Harmittaa niin paljon, miksi toinen ei voi yhtään käyttää mielikuvitustaan, edes minun vuokseni.