Mies ei koskaan yllätä mitenkään

[ketuttaa]

Taas oli merkkipäivä, ja tälläkään kertaa ei tullut kukkaa, korttia, lahjaa tai ylipäänsä mitään yllätystä. Suoraan sanottuna v*tuttaa ja rankasti. Lahjoja ei osteta koskaan ja se on mielestäni ok. Mutta voi helvetti jos edes kerran saisi jonkun yllätyksenä tehdyn pöytävarauksen ravintolaan, v*ttu vaikka läsähtäneen kakun tai ruman askarrellun kortin. Koskaan ei mitään yllätystä, jos jotain haluan tehdä niin se tekeminen on keksittävä itse. Oon itkenyt melkein koko päivän, tiedän itsekin että ihan tyhmää. Mutta harmittaa vaan niin helvetisti, ei se kauhean vaikeata olisi katsoa netistä joku kiva ravintola ja varata sieltä pöytä. Kotona sitten arvotaan, että pitäiskö sitä ehkä mennä johonkin syömään, sen jälkeen kun olen itse ilmaissut harmini asiasta, että etkö taaskaan ole keksinyt minulle mitään.

Mies ei oikeasti yllätä minua koskaan mitenkään, hän ei koskaan voi käyttää edes sekuntia mielikuvitustaan ja miettiä, että miten voisi ilahduttaa minua edes niinä merkkipäivinä. En odota mitään yllätysmatkaa Pariisiin, vaan oikeesti se ruma korttikin ilahduttaisi. Harmittaa niin paljon, miksi toinen ei voi yhtään käyttää mielikuvitustaan, edes minun vuokseni.

 

[Vasemman käen rukkanen]

Miten se nyt yhtääkkiä muuttuis jos ei koskaan ennenkään?

 

["Mia"]

Mä olen sellainen akka että sanoisin kyllä suoraan että saatanan juntti, mikset sää voi yhren kerran muistaa mua merkkipäivänä??

 

["A P"]

[QUOTE="Mia";26710668]Mä olen sellainen akka että sanoisin kyllä suoraan että saatanan juntti, mikset sää voi yhren kerran muistaa mua merkkipäivänä??[/QUOTE]

No niin sanoinkin...

En ees tiedä, että miksi elätän aina toivoa, että josko tällä kertaa ees. Kun vinkkailenkin aina etukäteen, että jotain voisi tehdä eikö vaan, ja silti käy näin..

 

[123333]

ymmärrän asian, mulla ihan sama juttu.. ja miestähän ei voi muuttaa tosiaan mutta luulisi että joskus edes tajuaisi kun kavereiden kanssa puhuu tai mainoksia katsoo tai kun itse saa lahjan, mutta ei voi odottaa liikoja ostin miehelleni 120e:n isänpäivä lahjan ja mieheni toi mulle illalla ruusun samalla kun vei äidilleen eli aamulla ei tullut kun kahvi toki olen kiitollinen mutta jos ei olisi siis ostanut äitilleen ruusua en olisi mä saanut myöskään mutta joo ei se nyt ollu mitään mutta mulla kans niin että mä mietin kaikki vuosipv matkat jne vaikka yritän kysellä mieheltä ja sanoa että varaa vaan säkin mut sit se jää kokonaan.. vaikka heidän perheessä on juhlittu paljon ja nimipäivänäkin ostetaan aina kunnon lahja jne mutta naistaan ei voi muistaa vaikka nainen muistaa myös aina kaikki ja siis mietin kauan etukäteen persoonallisen lahjan. ja hän vielä väittää ettei osaa ostaa vaikka varmasti osaa ja on osannutkin, paitsi no vauvamme synnyttyä hänen vanhemmat osti mulle sormuksen kun mies ei keksinyt mitään, vähän harmittaa kun noin intiimi perhekeskeinen tapahtuma ja vanhemmat ostaa miehen puolesta lahjan mutta kiva sormus oli =) mutta fakta on se ettei miehet ymmärrä ellei sano erikseen, jos muutamankin kerran sanot että ois kiva saada ruusu syntymäpv ja suklaata ystävänpv niin jos hän pikkuhiljaa ymmärtää mitä kaipaat selkeästi niin teille jää vielä monta hyvää tilannetta tulevaisuudessa jossa hän osaa olla oma-aloitteinen kun olet vähän auttanut, ei mihiltä voi odottaa liikoja näissä asioissa kun ne pelkää loukkaavansa niin helposti tilaamalla väärän värisen jutun ja sit nainen voi nalkuttaa tai muuta yksinkertaista mutta söpöä

 

[Sanna80]

Käy vieraissa. Josko ees kerran elämässään yllättäisi edes rysän päältä...

 

["vieras"]

Meillä sama juttu, paitsi äitienäivä ja joulu muistetaan. No, olen sitten lopettanut myös miehen merkkipäivien huomioinnin kun ei kuulema niillä mitään merkitystä. Kerran en edes tahalteni edes onnea toivottanut vaikka muistin ja siitä sitten sain kuulla muutaman pv jälkeen että et sitten muistanut synttäriä... Miehet

 

[Joxu]

Meillä muistetaan vain synttäreinä ja jouluna, sillonkaan ei ole mikään pakko. Tosin mä oon sellanen että, tykkään antaa lahjoja miehelle, mutta ite ahdistun jos mies mulle ostaa jotain tai ehdottaa että, haluisinko jotain. Mä haluun vaan aina pusuja, haleja ja läheisyyttä, vaikka saan niitä aina kun tuntuu siltä. Mutta jotenkin noita ei saa silti koskaan liikaa .

 

["vieras"]

Miten itse yllättät miehesi?

 

[kokemus]

Minulla on ollut myös suhteita miestyyppien kanssa, jotka eivät koskaan muista mitenkään esim. jouluisin, syntymäpäivisin. Ite olen muistanut kaikki joululahjat ja synttärit. Muistan hyvin mielipahan, kun odotti jotain, kun täytti 30v. En saanut siis yhtään mitään. Ei edes korttia.Jotkut miehet ovat tuollaisia. Vaikka vihjailin asiasta, niin ei auttanut mitään.
En tiedä..ehkä kaikki miehet eivät tajua, kuinka hienoa olisi pieni muistaminen.

 

["hmh"]

Kaikki miehet eivät kerta kaikkiaan muista. Monille miehille sellainen ei ole tyypillistä. Eikä sitä asiaa voi miehen päähän kaataa jos ei sitä ole. Se on sitten valittava onko tämä asia nyt itsestä sitten niin iso juttu että sen takia lopetetaan suhde vaiko eletäänkö näin.

Elin vuosia miehen kanssa, joka joskus muisti mutta useimmiten ei muistanut, muistikin yleensä vain jos minä tai äitinsä (!!!) muistutti. Ero tuli, ei tästä syystä vaan muista syistä. Uudessa suhteessa mies ilmoitti jo alussa että ei muista päiviä. Minä ilmoitin että hyvä juttu, en minäkään sitten.

Sekä se eksäni että tämä nyksäni ensimmäisessä suhteessaan olivat tottuneet siihen, että he saavat lahjoja vaikka eivät muista toisen päiviä. Koska miehet nyt eivät vaan muista merkkipäiviä!!!! Nykyinen mieheni on ollut väliiin kovin hämmentynyt, kun hän touhuaa jotain omasta tulevasta synttäristään, ja minä siihen lakonisesti totean että eihän me muisteta mitään päiviä. Kahdeksan vuotta on nyt mennyt näin.

Olen sen sijaan eroni jälkeen muistanut itse itseäni merkkipäivinä. Ostan itselleni hemmotteluhoitoja, matkoja ja koruja aina kun minulla on syntymäpäivä, nimipäivä, tai mikä vaan päivä.

 

["vieras"]

Itkettäisikö sinua sekin jos edellisenä päivänä sanoisit miehellesi, vie minut huomenna syömään ulos *ja jonnekin muualle kuin lähigrillille*

 

["Sara"]

Joo ihan pakko kommentoida et itellä sama tilanne ja kyllä vituttaa!!!!!!!!! synttärilahjaksin sain vaa vittu limpparia koska jätkä ei muka keksiny mitään????? olin niin vitun vihanen et sit sain jälkeenpäin jonku käsikorun minkä äitisäkii varmaa valinnu! siis tärkeinhä ois se että ite on käyttäny ees vähän aikaa mun vuoks ja yrittäny ilahduttaa, ajatus on todellakin tärkein ja se et on nähny vaivaa ja ajatellu mua!!!! vituttaa niin paljo ite pitää aina ehottaa ja jos kysyn jtn nii ihan sama minne mennää syömää ihan sama mennäänkö taas tuhannetta kertaa keilaamaan??????!!!!! huoh!

 

[perus]

Miksi pitäisi odottaa miehiltä mitään yllätystä tai ostettua rihkamaa kun jokapäivänen lahjan kuuluisi olla esim, suukko porkelle ja kysymys että miten päivä meni? se että pääsette vieläviereen yöksi niin pitäisi olla tarpeeksi yllättävää. Nainen, jos haluatte että teidät yllätetään, hankkikaa matti nykänen. jos yllätätte vaihteeksi miehenne vuoden jokaisena päivänä ja valitatte uudenvuoden aattona että ensivuonna on heidän vuoronsa.

 

[Pertti38]

Kerran vein vaimolle kukkia ihan vaan koska rakastin häntä ja halusin yllättää.
Väärin. Vitunmoinen kuulustelu että mitä nyt on tehty ja kenen kanssa on petetty. Täysin paskamaisia valheita olivat vakuutteluni että rakastin häntä ja halusin yllättää että hänelle tulisi hyvä mieli.



En luota naisiin enään ikinä. Vieläkin vituttaa.

 

["niinpä"]

Jos saat kukkia, älä toimi alla olevalla tavalla

- (mies tulee kotiin) Ostin sulle kukkasia.
- (vaimo) Jaa. Miksi?
- No ostin kun ajattelin että kaipaat kukkia.
- Onko tapahtunut jotain?
- Ei. Miten niin?
- No kun ostit kukkia.
- Siis mä ostin kukkia ihan vaan ostamisen ilosta.
- Et siis mua varten. Ostamisen ilosta. Luulekko saavas sillä perusteella?
- No en. Ostin kukkia, kun olet sanonut etten mä koskaan osta kukkia ja kun
ne sattui eteen ja oli halpoja.
- Nii just! Halpoja. Et voi yhtään niinkuin sijoittaa meidän suhteeseen.
- No voi hitto. Nytkö sä suutuit?
- EN!
- Oikeasti. Hankala tässä on tuoda kukkia kun sä suutut niistä.
- En mä kukista suutu. Ne on ihania, mutta miksi sä ostit niitä nyt?
- Voi luoja. Anteeksi että mä ostin kukkia. Voin viedä ne pois.
- Älä vie. Ne on ihania. Ihmetyttää vaan miksi sä ostit nyt.
- Ok. Selvä. Mä en osta enää kukkia sitten jos niistä nousee poru.
- Sä et siis halua ostaa mulle kukkia?
- Täh? No haluan ostaa!
- Älä huuda! No miksi ihmeessä sä sitten et yleensä osta mulle kukkia?
Ainoastaan silloin kun tekee mieli tai on tapahtunut jotain.
- No just! Niinpä. Vain silloin kun tekee mieli. Ei mun tee aina mieli. Ja
just nyt ei tosiaan tee mieli. Ostin vaan kukkia. En mä nyt halua seksiä.
- Sä et siis halua mua?
- Uskaltaakohan tähän vastata?
- Tulee vaan sellainen olo nyt että sä et halua mua.
- No haluan. Herran jestas. Tottakai mä haluan sua!.
- Huomaa että sä olet mies. Huudat koko ajan ja ajattelet vaan seksiä.
- Kuule. Mä tulin just kotiin. Väsyttää ja on ollut pitkä päivä. Ja mä ostin
vaan kukkia.
- Ei kukat ole vaan kukkia. Ne on romanttinen ele ja normaalisti mies haluaa
huomioida naisen tarpeet ostamalla kukkia.
- Niin just! Sitä mä yritin selvittää!
- Miksi sä taas huudat? Niin, mut kun sä et osta kukkia ilman että on joku
juju.
- Oikeesti. Lopeta nyt. Annetaan noiden kukkien olla nyt. Onko jotain
ruokaa?
- SIKA! Ensin sä tuut ovesta sisään kukkapuskan kanssa ja sitten kysyt onko
jotain ruokaa. Luuletko että mä olen täällä sua varten palvelemassa ja
pyllistelemässä heti jos sä tuot kukkia.
- En mä tuonut kukkia sen takia. Ja ainahan sä teet ruokaa. Äläkä sä huuda
koko aikaa.
- AI! Mäkö en saa ilmaista tunteitani koskaan!!? Ja kauanko meni että tuon
huomasit että mä teen aina ruokaa?
- Mä en sano nyt mitään.
- Niinku yleensä. Sä et puhu koskaan mistään mitään.
- No uskaltaako tässä puhua kun aina asia kääntyy väärin päin.
- Ei ne mitään väärin päin käänny. Itsehän alotit!
- Jaa tuomalla kukkia?
- Niin!
- No nyt on selvä että mä en tosiaan enää tuo kukkia..
- Sä et siis välitä musta, kun et halua tuoda edes kukkia.

Seuraa viiden minuutin hiljaisuus. Keittiöstä kuuluu ääni, johon vaimo aloittaa:

- Ei jumalauta. Miksi ihmeessä sun pitää heti kotiin tullessa avata
kaljapullo. Mitä nyt on tapahtunut kun toit kukkia ja heti alat ryypätä!?!

 

[Pertti38]

[QUOTE="niinpä";30719261]Jos saat kukkia, älä toimi alla olevalla tavalla

- (mies tulee kotiin) Ostin sulle kukkasia.
- (vaimo) Jaa. Miksi?
- No ostin kun ajattelin että kaipaat kukkia.
- Onko tapahtunut jotain?
- Ei. Miten niin?
- No kun ostit kukkia.
- Siis mä ostin kukkia ihan vaan ostamisen ilosta.
- Et siis mua varten. Ostamisen ilosta. Luulekko saavas sillä perusteella?
- No en. Ostin kukkia, kun olet sanonut etten mä koskaan osta kukkia ja kun
ne sattui eteen ja oli halpoja.
- Nii just! Halpoja. Et voi yhtään niinkuin sijoittaa meidän suhteeseen.
- No voi hitto. Nytkö sä suutuit?
- EN!
- Oikeasti. Hankala tässä on tuoda kukkia kun sä suutut niistä.
- En mä kukista suutu. Ne on ihania, mutta miksi sä ostit niitä nyt?
- Voi luoja. Anteeksi että mä ostin kukkia. Voin viedä ne pois.
- Älä vie. Ne on ihania. Ihmetyttää vaan miksi sä ostit nyt.
- Ok. Selvä. Mä en osta enää kukkia sitten jos niistä nousee poru.
- Sä et siis halua ostaa mulle kukkia?
- Täh? No haluan ostaa!
- Älä huuda! No miksi ihmeessä sä sitten et yleensä osta mulle kukkia?
Ainoastaan silloin kun tekee mieli tai on tapahtunut jotain.
- No just! Niinpä. Vain silloin kun tekee mieli. Ei mun tee aina mieli. Ja
just nyt ei tosiaan tee mieli. Ostin vaan kukkia. En mä nyt halua seksiä.
- Sä et siis halua mua?
- Uskaltaakohan tähän vastata?
- Tulee vaan sellainen olo nyt että sä et halua mua.
- No haluan. Herran jestas. Tottakai mä haluan sua!.
- Huomaa että sä olet mies. Huudat koko ajan ja ajattelet vaan seksiä.
- Kuule. Mä tulin just kotiin. Väsyttää ja on ollut pitkä päivä. Ja mä ostin
vaan kukkia.
- Ei kukat ole vaan kukkia. Ne on romanttinen ele ja normaalisti mies haluaa
huomioida naisen tarpeet ostamalla kukkia.
- Niin just! Sitä mä yritin selvittää!
- Miksi sä taas huudat? Niin, mut kun sä et osta kukkia ilman että on joku
juju.
- Oikeesti. Lopeta nyt. Annetaan noiden kukkien olla nyt. Onko jotain
ruokaa?
- SIKA! Ensin sä tuut ovesta sisään kukkapuskan kanssa ja sitten kysyt onko
jotain ruokaa. Luuletko että mä olen täällä sua varten palvelemassa ja
pyllistelemässä heti jos sä tuot kukkia.
- En mä tuonut kukkia sen takia. Ja ainahan sä teet ruokaa. Äläkä sä huuda
koko aikaa.
- AI! Mäkö en saa ilmaista tunteitani koskaan!!? Ja kauanko meni että tuon
huomasit että mä teen aina ruokaa?
- Mä en sano nyt mitään.
- Niinku yleensä. Sä et puhu koskaan mistään mitään.
- No uskaltaako tässä puhua kun aina asia kääntyy väärin päin.
- Ei ne mitään väärin päin käänny. Itsehän alotit!
- Jaa tuomalla kukkia?
- Niin!
- No nyt on selvä että mä en tosiaan enää tuo kukkia..
- Sä et siis välitä musta, kun et halua tuoda edes kukkia.

Seuraa viiden minuutin hiljaisuus. Keittiöstä kuuluu ääni, johon vaimo aloittaa:

- Ei jumalauta. Miksi ihmeessä sun pitää heti kotiin tullessa avata
kaljapullo. Mitä nyt on tapahtunut kun toit kukkia ja heti alat ryypätä!?![/QUOTE]

Kuullostaa älyttömältä vitsiltä mutta melkein näin kävi minulle. Monet miehet varmaan tunnistaa tään, naiset ei tietenkään "tunnusta" ikinä

 

["niinpä"]

Kuullostaa älyttömältä vitsiltä mutta melkein näin kävi minulle. Monet miehet varmaan tunnistaa tään, naiset ei tietenkään "tunnusta" ikinä

Aika hauska kyllä. Teit niin tai näin pieleen menee

 

["..."]

No kuulostaa tosi tylsältä. Itse varmistan kyllä aina muistuttamalla, että mies muistaa synttärini. Yleiset äitien ja naistenpäivät tuo muistaa onneksi ilman muistutusta.
Oletko itse ehdottamut esim edellisellä viikolla, että voisitte mennä esim syömään sinun synttäripäivänä. Siis onko kyse siitä, että mies ei muista vai siitä, että ei halua muistaa.