F
fhjfhjgdh
Vieras
Narsistinen persoonallisuushäiriö
Narsistinen persoonallisuushäiriö on persoonallisuushäiriöihin kuuluva psyykkinen häiriö. Se hyväksyttiin psykiatriseen diagnostiseen DSM-järjestelmään vuonna 1980. Kansainvälisestä tautiluokituksesta ICD-10:stä puuttuu tämä häiriö, ja se luokitellaan muuksi persoonallisuushäiriöksi. Häiriölle on tyypillistä erilaiset suuruuskuvitelmat, voimakas ihailun tarve ja empatian vähäisyys. Häiriöstä kärsivä kokee olevansa oikeutettu erikoiskohteluun, on kateellinen tai ylimielinen ja voi käyttää muita häikäilemättä hyväkseen.
Psykologian mukaan narsistinen häiriö ei ilmene älyllisinä tai suoritusongelmina eikä myöskään mielenterveysongelmina. Se ilmenee sosiaalisessa käyttäytymisessä, ja kun ihmiseltä puuttuvat tietyt hillitsevät mekanismit, esimerkiksi syyllisyyden- ja häpeäntunteet, hän voi suoriutua älyllisesti keskimääräistä paremmin. Hän ei kykene myöntämään epäonnistumista, mikä voi antaa harhaanjohtavasti kuvan vahvasta itsetunnosta.
Ilmeneminen
Häiriötasoinen narsisti on itsekeskeinen, huomionkipeä, kateellinen ja hyväksikäyttävä. Narsisti kokee uhkaa itseään kohtaan osaavampien seurassa. Siksi narsisti voi saada esim. työpaikalla paljon pahaa aikaa.
Persoonallisuushäiriöt ovat yleisesti kehityksellisiä tiloja, jotka alkavat lapsuudessa, nuoruudessa tai viimeistään nuorella aikuisiällä. Myöhemmällä iällä ilmeneviä muutoksia, jotka aiheutuvat psykiatrisen tai somaattisen sairauden tai pitkittyneen stressin seurauksena kutsutaan persoonallisuuden muutoksiksi. Persoonallisuushäiriöisen ja normaalin käytöksen raja on häilyvä ja useimmilla psyykkisesti terveilläkin ihmisillä ilmenee persoonallisuushäiriöiselle tyypillistä käytöstä ja tapoja kokea etenkin stressitilanteissa.
Narsistinen persoonallisuushäiriö on persoonallisuushäiriöihin kuuluva psyykkinen häiriö. Se hyväksyttiin psykiatriseen diagnostiseen DSM-järjestelmään vuonna 1980. Kansainvälisestä tautiluokituksesta ICD-10:stä puuttuu tämä häiriö, ja se luokitellaan muuksi persoonallisuushäiriöksi. Häiriölle on tyypillistä erilaiset suuruuskuvitelmat, voimakas ihailun tarve ja empatian vähäisyys. Häiriöstä kärsivä kokee olevansa oikeutettu erikoiskohteluun, on kateellinen tai ylimielinen ja voi käyttää muita häikäilemättä hyväkseen.
Psykologian mukaan narsistinen häiriö ei ilmene älyllisinä tai suoritusongelmina eikä myöskään mielenterveysongelmina. Se ilmenee sosiaalisessa käyttäytymisessä, ja kun ihmiseltä puuttuvat tietyt hillitsevät mekanismit, esimerkiksi syyllisyyden- ja häpeäntunteet, hän voi suoriutua älyllisesti keskimääräistä paremmin. Hän ei kykene myöntämään epäonnistumista, mikä voi antaa harhaanjohtavasti kuvan vahvasta itsetunnosta.
Ilmeneminen
Häiriötasoinen narsisti on itsekeskeinen, huomionkipeä, kateellinen ja hyväksikäyttävä. Narsisti kokee uhkaa itseään kohtaan osaavampien seurassa. Siksi narsisti voi saada esim. työpaikalla paljon pahaa aikaa.
Persoonallisuushäiriöt ovat yleisesti kehityksellisiä tiloja, jotka alkavat lapsuudessa, nuoruudessa tai viimeistään nuorella aikuisiällä. Myöhemmällä iällä ilmeneviä muutoksia, jotka aiheutuvat psykiatrisen tai somaattisen sairauden tai pitkittyneen stressin seurauksena kutsutaan persoonallisuuden muutoksiksi. Persoonallisuushäiriöisen ja normaalin käytöksen raja on häilyvä ja useimmilla psyykkisesti terveilläkin ihmisillä ilmenee persoonallisuushäiriöiselle tyypillistä käytöstä ja tapoja kokea etenkin stressitilanteissa.
Sä, joka et myönnä olevasi väärässä ja korotat itsesi ja arvostelet toisia - sullako on voimakas OIKEUDENTAJU? Jos olet oikeasti sitä mieltä niin olen todella huolissani sun perheestä ja läheisistä. 
