Olen törmännyt tällaiseen ilmiöön myös sellaisissa pienimuotoisissa pikkulasten esityksissä, joissa yleisö istuu lattialla. Esim. nukketeatteri, jossa nukkeja liikuttava istuu itsekin lattialla, kirjaston satutunti tms. Aina niissä on näitä isokokoisia isiä, jotka ryhmittyvät eteen välittämättä siitä, että lapset eivät heidän takiaan näe mitään. Toisten lasten takaa lapset näkisivät, mutta noiden jättimäisten äijien takaa ei. Onneksi esityksissä on huomattu tämä ongelma, koska usein ennen kuin aloitetaan hätistellään jo rutiininomaisesti itsekkäät aikuiset taaemmas.