Imettäjät nyt kaivataan vertaistukea!

[vierailija :(]

Tilanne tämä;
Pian 5 viikkoinen vauva joka ollut koko ajan rintaruokinnalla. Vauvan ollessa 4 päivän ikäinen, toisesta rinnasta aukesi nänni pahasti. Imettämisen aloittaminen sattuu erittäin paljon. Olen jopa alannut pelkäämään vauvan tuloa rinnalle ja kun vauva lähestyy rintaa, vedän nännin refleksin omaisesti kauemmas. Kun vihdoin uskallan antaa vauvan tarttua rintaan, ensin tarttuu monesti väärin/pelkkään nänniin mikä sattuu järjettömästi, ja imeminen alkaa niin kipu ei ole enää niin paha. Välillä saattaa sattua.
Mutta haluaisin tietää onko jollain muullakin lähtenyt nännistä pala ja sattuuko imettäminen aina vai onko toivoa että tämä paranisi? Olen vakavissani alannut harkitsemaan pulloon siirtymistä ja tämä surettaa minua erityisen paljon... :/
Nyt on käytössä nursicare haavatyynyt, vielä ei ole apua ollut.

 

[vierailija]

oisko rintakumista apua rikkimenneeseen nänniin

 

[-tibis]

Ei se satu aina. Mulla neljäs imetys meni persiilleen kun toisestakin nännistä irtosi pala ja vauva -tietenkin- oksensi verisen maidon.

Ota rauhassa. Syö buranaa! Lepää ja yritä olla imetyksen alussa rentona. Joo, tiedän, miten se sattuu.

Ellet kuitenkaan onnistu niin lupaan, että vauvasi kasvaa korvikkeellakin.

 

[vierailija :(]

Rintakumin takia nänni menikin rikki enkä enää uskalla edes kokeilla.
Kaikki muut keinot olen kyllä kokeillut. Nyt viimeisimpänä tämä nursicare. Vähän skeptinen sen suhteen, että kuinka yksi haavatyyny voi parantaa. Mutta imetyspolilla luvattiin että viikon päästä helpottaa.
Olen yrittänyt rentouttaa itseni aina ennen imetystä ja psyykannut itseäni että nyt se onnistuu, tänään on parempi päivä jne. Mutta kun vauva ekan kerran vetää pelkän nännin suuhun ja verta alkaa tulemaan, niin siihen loppuu rentous.
Imettämisestä on tullut sellaista pakkopullaa. Hampaat irvessä ja kyyneleet silmissä kun sattuu niin lujaa.
Yritän vielä viikon tai kaksi ja jos tämä sama tuska jatkuu, niin näen pullon parempana vaihtoehtona.

 

[vierailija]

Rintakumin takia nänni menikin rikki enkä enää uskalla edes kokeilla.

Miten sen rintakumilla rikki sait? Itse olen joka kerta saanut rinnanpäät aluksi rikki ja rintakumi on ollut pelastus, kun nänni on sen sisällä suojassa, eikä siihen tule suoraa kosketusta. Vähitellen niistä on päässyt eroon. Rintapumput eivät minulle sovi, ne ovat aina pahentaneet tilannetta.

Olethan kokeillut mitä erilaisempia imetysasentoja, jolloin se imuote tulee eri suunnasta ja ärsyttää eri paikkaa?

 

[-tibis]

Yksi, mikä voisi auttaa, olisi että ensiksi varoen itse lypsät sormin kunnes maito alkaa herua ja vasta sit nänni vauvan suuhun. Silloin alun kiihkeimmät imaisut jäävät väliin kun maitoa jo tuleekin.

 

[vierailija]

itellä 2kk vauva ja varsin tuoreessa muistissa tuo kipu. anna vauvan hapuilla, nänni nenän kohdalle ja odota että aukaisee suun kunnolla ja sit vasta nänni suuhun. toki helpottaa parin päästä, koita jaksaa

 

[vierailija]

Mulla aukesi toinen nänninpää ja voi sitä kipua/pelkoa!

Syötin vauvan aluksi terveestä tissistä, sitten vaihdoin (itkujen kanssa) kipeään loppumetreille. Kun vauva lopetti imemisen niin helkkaristi jotain bebanthenia ja maitotippa nännin päälle.

Kyllä se siitä helpotti loppujen lopuksi. Mutta se kipu ei varmaan unohdu koskaan.

 

[vierailija]

Käytä kestoliivinsuojia, helpottaa kummasti rikkinäisiin nänninpäihin.

 

[vierailija]

Minulle toitotettiin että imetyksen kuuluukin sattua. Itkin ja huusin kun sattui (joo todella rakkaan läheinen äiti-vauvasuhde....) Kipu oli aivan kauhea, pahempi kuin synnytyskipu. Ja se toistui joka ikinen kerta kun vauva tuli tissille. Synnytyksen sentäs tiesi pian loppuvan.

En iki maailmassa osannut ajatella miten järkyttävää kipua vauvan sylissä pitäminen voi aiheuttaa.

Mutta. Keinoja on miljoona. Aina uusia temppuja. Aina vaan kipua.
Itselläni tissi repeytyi auki joka kerta kun vauva siihen tarttui. Haljenneen nännin huomasi vain imetyksen jälkeen, jos venytti nänniä kun se oli vielä märkä. Muuten limakalvo tarttui taas heti takas yhteen, ja repesi auki taas kun vauva tarttui siihen.

Minulla ei ollut tukoksia, eikä verta, eikä tulehtunutta nänninpäätä.
Kaikkien maailman temppujen jälkeen otettiin nänninpäästä ja maitotipasta bakteerinäyte, josta löytyi e.colibakteeri. Tarvitsin lopulta kahden kuukauden antibioottikuurin, ja kahdet eri antibiootit, jonka jälkeen suurin kipu helpotti. Kudokset ja tissit oli tietty vielä pitkään kipeät.
Mää pumppasin pitkään. Mutta pumpussakin oli alkuun liian pieni suppilo, joka myös repi tissin auki. Isommalla suppilolla onnistui. Mutta pumppasin käsipumpulla, sillä sai alotettua tarpeeksi varovasti.

Meillä kävi neuvolasta kotona imetysohjaaja, joka ystävällisesti kehoitti lopettamaan imetyksen sen aiheuttaman kivun ja tuskan vuoksi. Se ei tee hyvää äidille eikä vauvalle. Lisäks pitää muistaa, että kipu spasmaa maidon herumisen. Eli aivan turha kiusata äitiä ja vauvaa kun maitoa ei vain tule riittävästi silloin kun sattuu.
Itse itkin onnesta kun ensimmäisen kerran annoin vauvalle maitoa pelkästään pullosta. Sain tuntea miten ihanaa on pitää vauvaa sylissä ilman pelkoa kivusta.
Pumppasin, ja annoin tissien parantua. Rintamaitoa jatkettiin korvikkeella jos tuntui että jäi nälkäiseksi, pieni tilkka meni päivässä.

Mun pelastus oli se bakteeriviljely. Ja neuvolan lääkäri-sedän tsemppaus, että parin kuukauden jälkeen vauvan poskilihakset ja imu kasvavat, jolloin turha hamuilu ja luttuutus jää pois.

Pullo voitiin jättää päiväksi kokonaan pois ensimmäisen kerran 4kk iässä.

Testattuja keinoja oli mm. kaalinlehdet, kotikalja, imetystee, heruttelu, lämpimät kauratyynyt, imetystukiryhmä, lanoliini, bepantheeni, vaseliini, vichy, sitruuna, karpalo, maitorahka, kertakäyttösuojat (saattoi muka ärsyttää), kestosuojat(näiden väitän olevan osa syytä, kun ei varmasti lähde rasvoineen, maitoineen ja bakteereineen puhtaaksi pesukoneessa), maidonkerääjät, ihokontakti, särkylääkkeet, lämpösessä hierominen, suihku, rintakumit, kaikki mahdolliset.
-Ja niin vaan ihan tavallinen lääketiede, simppeli pumpulitikulla otettu bakteerinäyte, ja oikea antibiootti pelasti. Ja puoltoista vuotiaaksi lopulta imetin, kunnes alkoi puremaan. Kolmas kerta kun puri ja nauroi oli se viiminen kerta

Ja pyhästi olen vannonut että jos seuraava ikinä tulee, niin meillä on kaappi täynnä korviketta jo ennen kuin vauva syntyy. Ja jos kerrankin sattuu, niin kakkosesta tulee onnellinen korvikevauva ja äidistä onnellinen ja rakastava äiti

 

[vierailija]

Minulla myös toinen rinta aukesi, näytti siltä kun olisi pala lähtenyt pois...
Ja imetys sattui ihan pirusti, hetken siitä kun vauva alkoi imeä, kipu hellitti parin minuutin jälkeen.
Ja minulle tuli vielä toistuvat rintatulehdukset kaupan päälle, puolen vuoden aikana 7 kipeää tulehdusta, joista onneksi vain yksi nosti kuumeen ja vaati lääkekuurin, muut menivät ohi lämpöhauteella yhdessä päivässä.
Lansinoh nännivoidetta käytin, se vähän auttoi. Ja imetin kivusta huolimatta, hammasta purren, koska en halunnut siirtyä pulloon. Esikoisen kohdalla imetys onnistui vain pari kuukautta ja koin pullojen pesun ja lämmittämisen niin vaivanloiseksi, että tällä kertaa kun vauva kuitenkin oli imetykseen täysin tyytyväinen, päätin että sinnittelen kivusta ja tulehduksista huolimatta.
Ja loppujen lopuksi puolen vuoden kohdalla helpotus tuli kun vihdoin nännin haavat umpeutuivat ja sitä kautta tulehduksetkin loppuivat ja nyt on imetystä takana jo 10kk ja en enää edes muista miten pahalta se tuntui...

 

[vierailija :(]

Miten sen rintakumilla rikki sait? Itse olen joka kerta saanut rinnanpäät aluksi rikki ja rintakumi on ollut pelastus, kun nänni on sen sisällä suojassa, eikä siihen tule suoraa kosketusta. Vähitellen niistä on päässyt eroon. Rintapumput eivät minulle sovi, ne ovat aina pahentaneet tilannetta.

Olethan kokeillut mitä erilaisempia imetysasentoja, jolloin se imuote tulee eri suunnasta ja ärsyttää eri paikkaa?

Sitähän minäkin ihmettelin että kuinka niin voi käydä. Mutta nänni meni jotenkin huonosti sinne kun vauva vetäisi niin kovalla voimalla sem suuhun. Koko 20min mitä imi sattui aivan järkyttävän paljon. Sen jälkeen tuli verta ja siitä eteenpäin imetys alkoi sattua.

 

[vierailija]

Rintakumin takia nänni menikin rikki enkä enää uskalla edes kokeilla.
Kaikki muut keinot olen kyllä kokeillut. Nyt viimeisimpänä tämä nursicare. Vähän skeptinen sen suhteen, että kuinka yksi haavatyyny voi parantaa. Mutta imetyspolilla luvattiin että viikon päästä helpottaa.
Olen yrittänyt rentouttaa itseni aina ennen imetystä ja psyykannut itseäni että nyt se onnistuu, tänään on parempi päivä jne. Mutta kun vauva ekan kerran vetää pelkän nännin suuhun ja verta alkaa tulemaan, niin siihen loppuu rentous.
Imettämisestä on tullut sellaista pakkopullaa. Hampaat irvessä ja kyyneleet silmissä kun sattuu niin lujaa.
Yritän vielä viikon tai kaksi ja jos tämä sama tuska jatkuu, niin näen pullon parempana vaihtoehtona.

Auttoko toi nursicare tyyny? Mulla kanssa nännit verillä imetyksessä ja voisin kokeilla kohta ihan mitä vaan! AGH!