Oletko ajatellut, että se vaihtoehtoinen toiminta ei suurella todennäköisyydellä toimi tai ole muuten vaan mahdollista?
Jatka ihmeessä samaan malliin, jos se tuntuu sinusta palkitsevalle.
Olisihan se mukavaa, jos aina olisi kaikilla kivaa eikä koskaan tarvitsisi uhkailla tms. Mutta tosielämä ei aina mene niin.
Veikkaan, että multa ei puutu realismin käsityskykyä, joten en taida kuulua siihen sakkiin, jolle kannattaa muistutella tosielämästä tai siitä, ettei kaikki voi olla kivaa.
Ei se siltikään tarkota sitä, että kannattaa mennä perse edellä puuhun.
Jos sinä tykkäät antaa lasten olla kurittomia, kun et halua tarpeen ilmaantuessa rangaista tai pelotella heitä, niin ei se toki minun henk. koht. ongelmani ole... Toki hiukan käy sääliksi niitä lapsia.
Lapseni eivät ole kurittomia. Minun ei tarvitse saada heitä pelkäämään, jotta he tottelisivat minua. Keskity säälimään omaa jälkikasvuasi.
Se on rangaistus ja sen merkki, että ei voi jatkaa syöntiä jos hölmöilee.
No mutta sehän onkin mahtavaa osoittaa lapselle, että tuolien kanssa saa pelleillä ja leikkiä ruokapöydässä. Meillä niin ei tee aikuiset, eikä lapset.
Ei tietenkään ole kyse siitä, että kaikki tunteet pitää peittää. Vaan siitä, että tunteiden ilmaisu ei saa liikaa karata käsistä. Ja siksi toisekseen vaikka riehumisessa ei ole ollenkaan aina kyse tunteiden ilmaisusta, vaan se voi olla usein esim. vallankäyttöä.
Riehumisessa? Tunteet saa näkyä ja kuulua, jos henkilö on persoonaltaan sellainen, joka luonnostaan ne näyttää. Minulla ei ole minkäänlaista halua karsia keneltäkään tällaista ominaisuutta pois. Meillä saa nauraa niin, että meinaa tulla pissat housuun. Meillä saa raivota, jos raivostuttaa, toki mieluiten omassa huoneessa, jos tekee vaan mieli purkaa tuntojaan. Sääntönä on se, että ketään ei satuteta eikä mitään hajoteta.
Enkä oikein ymmärrä käsitystäsi siitä, että pillastuminen on vallankäyttöä? Eihän se mitään vallankäyttöä ole, kun sillä ei ole koskaan mitään saavuttanut. En minä lasteni kiukutteluun reagoi sen kummemmin. Saa kiukutella, mutta ei sillä mitään koskaan saa.
Ylipäätään mitä tähän "tunteiden ilmaisuun" tulee, niin sitä tunnutaan usein käyttävän lähinnä jonkinlaisena perusteluna sille, miksei haluta pitää lapsille kuria. Vaikka todellisuudessa sen kurinpidon puutteen pääasiallinen selittäjä olisikin se, että kyseisessä perheessä pidetään kurinpitoa julmana ja siksi mieluummin annetaan lasten sekoilla kuin puututaan siihen.
Sinusta tunteiden ilmaisu ja huono käytös on yksi ja sama asia? Ja sä olit säälimässä muiden lapsia.
Hohhoijjaa.
Mun ei varmaan tarvi sanoa enää mitään.