Mitä ajattelet tälläsestä miehestä...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Oon tutustunut tässä yhteen mieheen ja ihastunutkin jonkun verran, hän on komea, karismaattinen, menestynyt yrittäjä, vaikuttaa hyvälle ja välittävälle isälle, tämä mies on myös mua huomattavasti vanhempi.


Tuon hyvän isyyden huomaan siitä että viettää mielellään lastensa kanssa aikaa, on kiinostunut heidän tekemisistään ja facessakin tykkää usein lastensa kuvista ja päivityksistä, työpöydällä kuvat lapsista ja laittoi mulle myös kuvan itsestään ja pojistaan kun olivat uinti reissulla. :)


Yks outo juttu tässä on kuitenkin tapahtunut. Kun tutustuttiin niin mies pyysi mua aika pian tapaamaan hänet ja sillon oli yö ja asuin 300km päässä hänestä! mun ois pitänyt sillon heti extempore lähtee sinne ja sitten sanoi myös että mähän voisin jäädä samalla reissulla hänen luokseen asumaan ja kysyi myös että " ethän sinä mikään huora ole? " ja kun oon häntä paljon nuorempi, niin ajatteli myös aluksi että oonko pelkän rahan perässä.


Nuo asiat tuntui omituiselta. Miten te kokisitte kaiken tuon?


Itse ajattelen että miehellä on vaan oma erikoinen tyylinsä edetä parisuhde asioissa, eikä se välttämättä tee hänestä pahaa ihmistä eli on vaan spontaani ja siks ehdotti heti yöllä näkemistä ja isossa omakotitalossa yksin asuminen tuntuu varmaan yksinäiseltä ja ehkä sen takia ois halunnut että muutan heti hänen luokseen ja tuo kertoi myös siitä että on todellakin kiinostunut minusta ja jos on paljon rahaa ja minä huomattavasti nuorempi, niin senkin ymmärrän jotenkin että epäilee oonko tässä oikeasti hänen takiaan vai rahojen.. ja kun olen nuorempi ja iskemässä vanhempaa miestä, niin ehkä se antaa myös joidenkin silmissä kuvan että oisin jakorasia vaikka tunteideni takia tässä tosissaan oon!


Sitten kun juttelin ystäväni kanssa tästä miehestä, nii hänelle tuli heti mieleen ajatus että mies ois mustasukkainen hullu ja sen takia yrittää sitoa minut itseensä kiinni mahdollisimman nopeasti.


Mulla kieltämättä itsellänikin vaisto sanoi, että tässä on jotain erikoista ja mä jopa kysyin mieheltä että ethän oo väkivaltainen? ja mies vastasi ettei tietenkään oo... en tiedä miksi ees kysyin tuota, oliko se joku vaistosta kumpuava kysymys ja mun vaisto yrittää varoittaa että miehessä on oikeasti jotain hämärää ja vaarallista, pysy kaukana siitä. Vai johtuuko tämä pelko edellisestä suhteestani jossa oon joutunut kokemaan henkistä väkivaltaa ja myös fyysisellä uhkailua eli pelkään tämän nykyisen miehen kanssa turhaan ja traumat ne vaan kummittelee?


Jos mies ois mustasukkainen väkivaltainen hullu niin tuskin saisi lapsiaan tavata ainakaan silleen että lapset joka toinen viikonloppu isällä ilman valvontaa ..?


En tiedä mitä tässä tulisi ajatella. Muuten mies vaikuttaa romanttiselta persoonalta ja sellaselta että tietää mistä nainen tykkää!
 
Mene vaan! Ota se mies!
Tiedän mitä on asua yksin omakotitalossa. Kun sain viimesen naisystävän eron jälkeen yritin häntä kovasti houkutella jäämään luokseni asumaan, mutta hän halusi muuttaa työn perässä 150km päähän... Kunnes tulikin luokseni takaisin ja on nyt vaimoni :)

Ota vaan se mies! Arvelet oikein, yksinäistä sillä on okt:ssa.:( Mä olin yksin 140 neliössä...
 
joskus luin narsismista niin yks asia mikä heillä on, on impulsiivisuus ja se näkyy hyvinkin siinä, että haluavat edetä suhteessa todella nopeasti tyyliin: Tutustuminen ---> yhteen muutto ---> mahdollinen yhteinen lapsi ---> ja sen jälkeen alkaa paha henkinen ja jopa fyysinen väkivalta.


mä jopa kysyin mieheltä että ethän oo väkivaltainen? ja mies vastasi ettei tietenkään oo...
Luulen että noin vastaa kaikki ihmiset, varsinkin väkivaltaiset.

Kannattaa luottaa omaan vaistoonsa tuossa asiassa.
 
No en tiedä. Itse en lähtis. Tuntuu oudolta, että miksi on niin kiire. Ja mihin nyt pitää hoppuilla keskellä yötä??

Voi olla hyvä mies, varmaan onkin, mutta yrittäjät on usein aika itsekkäitä, ehkä vähän pakostakin. Jos meinaa tehdä tiliä, on pakko asettaa firman asiat monen muun jutun edelle. Se, että lasten kuvia on esillä ei todista mitään. Mä sun sijassa pelkäisin, että kiireinen businessmies haaveilee musta kotinsa hengetärtä, joka pyykkää, piikoo ja antaa p****a sillon kun herralle sopii...

Mutta mikä sen tietää, mies voi olla vaikka kuinka tosissaan ja pitää sua kun kukkaa kämmenellä lopun ikäänsä. Älä silti yön selkään lähde. Aamullakin ehtii. Äläkä pakkaa muuttokuormaa ekalle reissulle. Senkin saa tehtyä vähän myöhemmin.
 
  • Tykkää
Reactions: Elena777
Ehkäpä etenette ihan rauhassa jos sua noin arveluttaa. Ettekä selvästi kumpikaa tunne toisianne. Siinä ei ainakaan mitään menetä että etenee rauhassa.

Muista myös säilyttää omat rajasi.
Myös ihan tuon puheen tasolla. Ymmärrän että jokku miehet voi noin puhua että ethän oo mikää huora. Mutta sun on ihan sallittua vastata että tollasta kieltä ei käytetä kun puhutaan sulle.
 
  • Tykkää
Reactions: Elena777
Arvelee sinua huoraksi heti tutustuttuanne ja sinusta hän on romanttinen! Ota nyt hyvä ihminen järki käteesi ja ole varovainen tuon miehen suhteen. Tuo yöllinen kutsu oli hyvin outo, tulee mieleeni, että himot hyrräsivät yöllä ja hän tarvitsi äkkiä sen tyydyttäjää luokseen. Hätäpäissään ehdotti, että voit jäädä vaikka asumaan... Olet nähtävästi aika nuori ja muutenkin kokematon. Muuten ymmärtäisit heti kiertää tuollaiset miehet kaukaa. Oletko muuten ajatellut, millaista on seurustella monen lapsen isän kanssa?
 
  • Tykkää
Reactions: Elena777
Oma intuitio ei ole mikään höpöhöpö-juttu, vaan aivot käsittelevät tuhansia pikku tiedonmurusia taukoamatta. Alitajunnassa aivot tekee näistä tiedonmurusista päätelmiä ja koska et ole niitä tietoisessa mielessä käsitellyt, niin voit kuvitella, että nämä päätelmät eivät perustu mihinkään faktaan.

Omaan intuitioon kannattaa ehdottomasti luottaa. Jos jokin tuntuu oudolta miehen suhteen, niin se johtuu siitä, että aivosi ovat seuloneet jatkuvasta informaatiotulvasta pieniä varoitusmerkkejä.

Itse olen todennut, että jos joku muu minulle kertoo jonkun ihmisen olevan outo, se ei välttämättä pidä paikkaansa. Mutta jos oma intuitioni sanoo jostakin ihmisestä, että tässä on jotakin outoa, niin se pitää lähes aina paikkansa.
 
Mä en kyllä hoksa, mikä tossa nyt niin omituista tai vaarallista olisi.

Huorakysymys ei ehkä ollut kovin korrekti mutta imeisesti tyyppi laukoo kaiken muunkin heti kun tupsahtaa mieleen. Siis kuten se luoksemuuttoehdotus.

miksi pitäisi odottaa ja ihmetellä jos toinen tuntuu tapaamisen jälkeen oikealta?
 
"Ethän sinä mikään huora ole" Tarviiko tuossa enää mitään funtsia. Joo ei, noin ei sanota potentiaaliselle naisystävälle, ei sitten millään. Ja mä ymmärrän kyllä kaikenlaisia möläytyksiä. Tai vaikka olis muuten kivan oloinen tyyppi niin nyt niskakarvat pystyyn nostattavat jutut saattaa aikaa myöten nakata kaikki karvat pystyyn. Itse sun täytyy tietää ja luottaa vaistoosi.
 
Mietin vaan että jos mies oikeasti on voimakas ja kontrolloiva, mustasukkainen, niin miten pitkälle uskallan tätä juttua katsoa ja selvittää onko todellakin näin ja missä vaiheessa pystyn vielä turvallisesti irtautumaan miehestä ja miten, jos nuo piirteet osottautuu hänessä todeksi ...?


En todellakaan pysty elämään ihmisen kanssa jonka voimakkuus kohdistuu väkivaltana minuun ja tarvitsen mun vapauden, se ei tarkoita pettämistä vaan että välillä haluan olla yksin, liikkua omien ystävien kanssa ja harrastaa myös ilman kumppania. Kaikkea ei tarvitse aina tehdä yhdessä! jos olen 24/7 sidoksissa toiseen ihmiseen, se ei vain sovi minulle, mun persoona ahdistuu sellasesta, eikä sellanen oo myöskään normaalia elämää. Sitten kun oon lukenut keskusteluja mustasukkasista ja omistushalusista kumppaneista niin en siedä yhtään sitä että mun puhelin tutkitaan (oikeus yksityisyyteen), määrätään kotiintuloajat, tivataan kenen kanssa oon ollu ja missä oon ollu, en saa liikkua yksin, ei saa olla miespuolisia kavereita, enkä saa myöskään puhua miespuolisille työkavereille. Hyi helvetti, minua ei kohdella kuin lasta, en tarvitse enää rajoja !!!


Tarvitsen tasavertaisen ja tervepäisen kumppanin joka kunnioittaa myös minun toiveita ja tarpeita.


Yhteisen lapsen minä myös haluaisin, koska lapsi on rakkauden hedelmä. Mun kanssa jos mies alkaa olemaan niin haluan koko paketin: asua yhdessä, mennä naimisiin, saada lapsen. Tämäkin on yks tenkkapoo meidän suhteessa, kun miehellä jo ikää enemmän ja 4 lasta, mutta on mies kuitenkin vielä alle 45v joten iän puolesta olisi hyvää aikaa hankkia iltatähti ja rahaakin riittäisi elättämiseen ja valmiina myös omakotitalo, joka sopiikin paremmin useammalle ihmiselle kuin pelkästään kahdestaan elävälle pariskunnalle. :) mulla on alunperin ollut toiveissa 2 omaa lasta, mutta siitä toisesta oon valmis luopumaan, mulle on tärkeintä että lapseni saa sisaruksia ja niitä hän saisi miehen muista lapsista... Saa nähdä tuleeko mies mua vastaan tämän asian kanssa.


Enkä lähtenyt sillon yöllä tapaamaan miestä, menin seuraavana päivänä ja tein selväksi että seurustelemaan voidaan alkaa nopeastikkin jos tässä oikeen tunteet kuumenee, mutta yhteen en oo muuttamassa sinun kanssa ennen kun ollaan oltu puol vuotta yhdessä, toimin näin järki syistä. Tuntuu että miehen kiinostuis ois lopahtanut sen jälkeen, kun en ollu heti valmis samalla kertaa isoihin askeleihin elämässä, ajattelee nyt varmasti että en oo hänelle se oikea vaikka oon parasta mitä hän vois saada! :(


Yritän säilyttää myös omat rajani ja muistaa että minulla on oikeus niihin, ilman että mua kohtaan aletaan väkivaltaiseksi, edellisissä suhteissa oon pyrkinyt mielyttämään miestä ja siten hukannut oman itseni..... se on ollut tuskainen tie kulkea. Kun rakastun johonkin mieheen kunnolla, niin mä oon sen jälkeen rakkauden orja, himoitsen sitä miestä seksuaalisesti ja romanttisesti niin paljon että mun on saatava se vaikka se mies ei loppujen lopuksi olisikaan mulle hyvästä. Oon liian tunteellinen ja sitä kautta tavallaan heikko. Liikaa tuntevana ihmisenä omaan myös vahvan tempperamentin ja tahdonvoiman, että emmä kaikella tavalla kuitenkaan heikko ole.


Olen ajatellut myöskin sitä että millasta on seurustella miehen kanssa jolla on ennestään lapsia ja se on varmasti mukavaa. :) minua ei lapset haittaa yhtään ja vaikeuksia varmasti kans on, mutta ei lasten kasvattaminen mitään rakettitiedettä ole. Lapsirakas olen ja sen ikäinen että itse haluaisin pian myös oman lapsen.


Kokematon en oo miesten suhteen, mutta nämä asiat ei oo niin mustavalkosia, tuntuu että kunnollisista työssä käyvistä ja ulkonäöstään huolta pitävistä miehistä löytyy myös näitä sairaanloisen mustasukkasia hulluja, koskaan ei voi tietää täysin varmaksi minkälaiseen ihmiseen rakastuu ja kun ihmisessä on huonojen puolien lisäksi myös ne hyvät eli mies voi olla mustasukkaisuuden lisäksi hyvä isä, romanttinen, huolehtiva.. niin yritäppä päättää mitä teet, ihmissuhteet ei oo todellakaan helppoja ja vaikea vetää välillä rajaa sille että minkälaisia piirteitä toisessa sietää ja mitä ei siedä! Aikasemmin mulla on ollut mies jota sai lämmitellä todella pitkään, ennen kun hän osas tehdä päätöksen haluaako olla mun kanssa vai ei... ja oli muutenkin erikoinen persoona, mukava ihminen ja ei satuttanut minua koskaan... meinas mennä hermot siihen jahkailuun, mutta päätin ymmärtää toisen erilaisuutta ja antaa hälle aikaa............. vaikka ei ois ollut mikään pakko, olisin voinut potkaista elämästäni ulos kun ei 2-3kk osannut tehdä päätöstä, onneks en potkaissut, tästä ihmisestä tuli elämäni ensirakkaus ja koettiin paljon rakkauden täyteisiä romanttisia hetkiä yhdessä josta jäi hyvät muistot !


Olen herkkä ihminen ja usein sanotaan että herkillä ihmisillä se intuitio toimii parhaiten, välillä on toiminut ja välillä mennyt pahasti päin mäntyä. Varmasti myös elämässä aiemmat kokemukset vaikuttaa siihen intuitioon. Itse yritän tehdä päätökset tunteilla, järjellä ja vaistolla. Käyttämällä kaikkia nuita kolmea ja punnitsemalla mielessäni asiaa. Uskon että elämässä tapahtuu ne asiat joiden kuuluukin tapahtua ja kukaan ei etukäteen täysin voi koskaan tietää mikä se oma kohtalo tulee olemaan eri tilanteissa, mun täytyy olla kiitollinen esimerkiksi siitä että kun olin aiemmin väkivaltaisessa parisuhteessa että selvisin hengissä, enkä myöskään vammautunut ! . Joskus kun mun intuitio on hälyttänyt että älä ota tätä ihmistä elämääsi ja oon mennyt silti tutustumaan tähän ihmiseen ja huomannut ettei mitään pahaa tapahtunutkaan, että mä pidin tätä ihmistä huonona, mutta hän onkin oikeasti aika kiva tyyppi! Niin tälläset kokemukset on horjuttaneet mun luottamusta vaistooni.


Arpa peliä on elämä. Elämä tuntuu todella raakamaiselta. Tuntuu että en aina kestä elämää. Nostatko kortin joka tuo sun elämääsi terveyttä, rikkautta ja onnellisuutta vai nostatko kortin joka tuo sun elämään ihmisen jonka seurauksena päädyt alibin sivuille. :( miten tätä elämää tulisi elää?


Se kommentti että " ethän sinä mikään huora ole? " luulen kertovan siitä ettei miehen mustasukkainen luonne kestä sitä että mulla on ollut seksisuhteita ennen häntä.
 
Mietin vaan että jos mies oikeasti on voimakas ja kontrolloiva, mustasukkainen, niin miten pitkälle uskallan tätä juttua katsoa ja selvittää onko todellakin näin ja missä vaiheessa pystyn vielä turvallisesti irtautumaan miehestä ja miten, jos nuo piirteet osottautuu hänessä todeksi ...?


En todellakaan pysty elämään ihmisen kanssa jonka voimakkuus kohdistuu väkivaltana minuun ja tarvitsen mun vapauden, se ei tarkoita pettämistä vaan että välillä haluan olla yksin, liikkua omien ystävien kanssa ja harrastaa myös ilman kumppania. Kaikkea ei tarvitse aina tehdä yhdessä! jos olen 24/7 sidoksissa toiseen ihmiseen, se ei vain sovi minulle, mun persoona ahdistuu sellasesta, eikä sellanen oo myöskään normaalia elämää. Sitten kun oon lukenut keskusteluja mustasukkasista ja omistushalusista kumppaneista niin en siedä yhtään sitä että mun puhelin tutkitaan (oikeus yksityisyyteen), määrätään kotiintuloajat, tivataan kenen kanssa oon ollu ja missä oon ollu, en saa liikkua yksin, ei saa olla miespuolisia kavereita, enkä saa myöskään puhua miespuolisille työkavereille. Hyi helvetti, minua ei kohdella kuin lasta, en tarvitse enää rajoja !!!


Tarvitsen tasavertaisen ja tervepäisen kumppanin joka kunnioittaa myös minun toiveita ja tarpeita.


Yhteisen lapsen minä myös haluaisin, koska lapsi on rakkauden hedelmä. Mun kanssa jos mies alkaa olemaan niin haluan koko paketin: asua yhdessä, mennä naimisiin, saada lapsen. Tämäkin on yks tenkkapoo meidän suhteessa, kun miehellä jo ikää enemmän ja 4 lasta, mutta on mies kuitenkin vielä alle 45v joten iän puolesta olisi hyvää aikaa hankkia iltatähti ja rahaakin riittäisi elättämiseen ja valmiina myös omakotitalo, joka sopiikin paremmin useammalle ihmiselle kuin pelkästään kahdestaan elävälle pariskunnalle. :) mulla on alunperin ollut toiveissa 2 omaa lasta, mutta siitä toisesta oon valmis luopumaan, mulle on tärkeintä että lapseni saa sisaruksia ja niitä hän saisi miehen muista lapsista... Saa nähdä tuleeko mies mua vastaan tämän asian kanssa.


Enkä lähtenyt sillon yöllä tapaamaan miestä, menin seuraavana päivänä ja tein selväksi että seurustelemaan voidaan alkaa nopeastikkin jos tässä oikeen tunteet kuumenee, mutta yhteen en oo muuttamassa sinun kanssa ennen kun ollaan oltu puol vuotta yhdessä, toimin näin järki syistä. Tuntuu että miehen kiinostuis ois lopahtanut sen jälkeen, kun en ollu heti valmis samalla kertaa isoihin askeleihin elämässä, ajattelee nyt varmasti että en oo hänelle se oikea vaikka oon parasta mitä hän vois saada! :(


Yritän säilyttää myös omat rajani ja muistaa että minulla on oikeus niihin, ilman että mua kohtaan aletaan väkivaltaiseksi, edellisissä suhteissa oon pyrkinyt mielyttämään miestä ja siten hukannut oman itseni..... se on ollut tuskainen tie kulkea. Kun rakastun johonkin mieheen kunnolla, niin mä oon sen jälkeen rakkauden orja, himoitsen sitä miestä seksuaalisesti ja romanttisesti niin paljon että mun on saatava se vaikka se mies ei loppujen lopuksi olisikaan mulle hyvästä. Oon liian tunteellinen ja sitä kautta tavallaan heikko. Liikaa tuntevana ihmisenä omaan myös vahvan tempperamentin ja tahdonvoiman, että emmä kaikella tavalla kuitenkaan heikko ole.


Olen ajatellut myöskin sitä että millasta on seurustella miehen kanssa jolla on ennestään lapsia ja se on varmasti mukavaa. :) minua ei lapset haittaa yhtään ja vaikeuksia varmasti kans on, mutta ei lasten kasvattaminen mitään rakettitiedettä ole. Lapsirakas olen ja sen ikäinen että itse haluaisin pian myös oman lapsen.


Kokematon en oo miesten suhteen, mutta nämä asiat ei oo niin mustavalkosia, tuntuu että kunnollisista työssä käyvistä ja ulkonäöstään huolta pitävistä miehistä löytyy myös näitä sairaanloisen mustasukkasia hulluja, koskaan ei voi tietää täysin varmaksi minkälaiseen ihmiseen rakastuu ja kun ihmisessä on huonojen puolien lisäksi myös ne hyvät eli mies voi olla mustasukkaisuuden lisäksi hyvä isä, romanttinen, huolehtiva.. niin yritäppä päättää mitä teet, ihmissuhteet ei oo todellakaan helppoja ja vaikea vetää välillä rajaa sille että minkälaisia piirteitä toisessa sietää ja mitä ei siedä! Aikasemmin mulla on ollut mies jota sai lämmitellä todella pitkään, ennen kun hän osas tehdä päätöksen haluaako olla mun kanssa vai ei... ja oli muutenkin erikoinen persoona, mukava ihminen ja ei satuttanut minua koskaan... meinas mennä hermot siihen jahkailuun, mutta päätin ymmärtää toisen erilaisuutta ja antaa hälle aikaa............. vaikka ei ois ollut mikään pakko, olisin voinut potkaista elämästäni ulos kun ei 2-3kk osannut tehdä päätöstä, onneks en potkaissut, tästä ihmisestä tuli elämäni ensirakkaus ja koettiin paljon rakkauden täyteisiä romanttisia hetkiä yhdessä josta jäi hyvät muistot !


Olen herkkä ihminen ja usein sanotaan että herkillä ihmisillä se intuitio toimii parhaiten, välillä on toiminut ja välillä mennyt pahasti päin mäntyä. Varmasti myös elämässä aiemmat kokemukset vaikuttaa siihen intuitioon. Itse yritän tehdä päätökset tunteilla, järjellä ja vaistolla. Käyttämällä kaikkia nuita kolmea ja punnitsemalla mielessäni asiaa. Uskon että elämässä tapahtuu ne asiat joiden kuuluukin tapahtua ja kukaan ei etukäteen täysin voi koskaan tietää mikä se oma kohtalo tulee olemaan eri tilanteissa, mun täytyy olla kiitollinen esimerkiksi siitä että kun olin aiemmin väkivaltaisessa parisuhteessa että selvisin hengissä, enkä myöskään vammautunut ! . Joskus kun mun intuitio on hälyttänyt että älä ota tätä ihmistä elämääsi ja oon mennyt silti tutustumaan tähän ihmiseen ja huomannut ettei mitään pahaa tapahtunutkaan, että mä pidin tätä ihmistä huonona, mutta hän onkin oikeasti aika kiva tyyppi! Niin tälläset kokemukset on horjuttaneet mun luottamusta vaistooni.


Arpa peliä on elämä. Elämä tuntuu todella raakamaiselta. Tuntuu että en aina kestä elämää. Nostatko kortin joka tuo sun elämääsi terveyttä, rikkautta ja onnellisuutta vai nostatko kortin joka tuo sun elämään ihmisen jonka seurauksena päädyt alibin sivuille. :( miten tätä elämää tulisi elää?


Se kommentti että " ethän sinä mikään huora ole? " luulen kertovan siitä ettei miehen mustasukkainen luonne kestä sitä että mulla on ollut seksisuhteita ennen häntä.
Kirjotit että hänen mielenkiinto tuntui lopahtavan kun sanoit ettet todellakaan heti ole hänen luokseen muuttamassa..emmä tiedä, tuntuu niinkuin hän ois jo alkanut alistamaan sua henkisesti, koska kyllähän aikuinen ihminen normaalisti käsittää sen ettei noin nopea etenemistahti sovi välttämättä kenellekään toiselle noin alkuvaiheessa suhdetta.
Toki voi olla että hän haluaisi saada sut rakkaudenkiihkossaan heti nyt eikä vasta viidestoista päivä, mutta että mielenkiinto lopahtaa heti kun sä et suostu muuttamaan hänen pirttiinsä emännäksi nyt niin hmm...outoa,
 
Menee nyt off topic, mutta mulla särähtää aina pahasti korvaan kun joku käyttä termiä "menestynyt yrittäjä". Ylivoimaisesti suurin osa yrittäjistä todellisuudessa tienaa alle suomalaisen palkkamediaanin 3000€/kk. Se menestynytkään osa ei tyypillisesti ole mitään miljonäärejä. Ihmisillä on vain sellaset mielikuvat, että yrittäjät ovat porvareita ja hyvin tienaavia. Menestyvästäkään yrityksestä ei todellisuudessa ole helppoa nostaa mitään jättisummia itselle. Kun saat sen tuotteesi, lohikeiton pussitettua, pakattua ja myytyä, se raha verotetaan niin kovasti ja useampaan kertaan, että sitä saa totisesti pistää kaupaksi että on rahaa maksaa ne Toyota Avensiksen kuukausilyhennykset. Jos alkaa tuntipalkkaa laskemaan, niin kyllä kannattaisi mennä mieluummin Atrian hihnastolle tekemään samaa.

Mutta sitten kun menet sen kerran ulos syömään ja menet taksilla, niin johan sitä naapurin emäntä supisee, että "se on se meidän menestynyt ja porvari yrittäjä joka vaan taksilla kulkee..."
 
Menee nyt off topic, mutta mulla särähtää aina pahasti korvaan kun joku käyttä termiä "menestynyt yrittäjä". Ylivoimaisesti suurin osa yrittäjistä todellisuudessa tienaa alle suomalaisen palkkamediaanin 3000€/kk. Se menestynytkään osa ei tyypillisesti ole mitään miljonäärejä. Ihmisillä on vain sellaset mielikuvat, että yrittäjät ovat porvareita ja hyvin tienaavia. Menestyvästäkään yrityksestä ei todellisuudessa ole helppoa nostaa mitään jättisummia itselle. Kun saat sen tuotteesi, lohikeiton pussitettua, pakattua ja myytyä, se raha verotetaan niin kovasti ja useampaan kertaan, että sitä saa totisesti pistää kaupaksi että on rahaa maksaa ne Toyota Avensiksen kuukausilyhennykset. Jos alkaa tuntipalkkaa laskemaan, niin kyllä kannattaisi mennä mieluummin Atrian hihnastolle tekemään samaa.

Mutta sitten kun menet sen kerran ulos syömään ja menet taksilla, niin johan sitä naapurin emäntä supisee, että "se on se meidän menestynyt ja porvari yrittäjä joka vaan taksilla kulkee..."

Totta mutta osa yrittäjistä ihan itse antaa tällaista "menestyvän yrittäjän" kuvaa ympärilleen. Tiedän eräänkin kolmen hengen firman, jossa jokainen yrittäjistä tituleeraa itseään joksikin johtajaksi. Todellisuudessa ne on autokuskeja kaikki. Tai yhden firman toimari tykkää leveillä joka viikonloppu tuossa lähikapakassa siitä miten kovaa menee. No tulotiedot on tsekattu, että jos se nyt ei äärettömästi vedä verottajalta ohi, niin puheet on tiliä suuremmat.
 
Mä en kyllä hoksa, mikä tossa nyt niin omituista tai vaarallista olisi.

Huorakysymys ei ehkä ollut kovin korrekti mutta imeisesti tyyppi laukoo kaiken muunkin heti kun tupsahtaa mieleen. Siis kuten se luoksemuuttoehdotus.

miksi pitäisi odottaa ja ihmetellä jos toinen tuntuu tapaamisen jälkeen oikealta?
Kyllä mielestäni tuo huora-kysymys kertoo aika paljon siitä, miten suhtautuu naisiin.
Eikä tuo yhteen muuttamisen noin pikainen ja suunnittelematon kiirehtiminen ihan tervettä aikuisella ole, etenkään jos on lapsia.
 
  • Tykkää
Reactions: Elena777
Kyllä mielestäni tuo huora-kysymys kertoo aika paljon siitä, miten suhtautuu naisiin.
Eikä tuo yhteen muuttamisen noin pikainen ja suunnittelematon kiirehtiminen ihan tervettä aikuisella ole, etenkään jos on lapsia.


No en nyt tiedä.

Jo on vähääkään etsinyt itselleen seuraa netin kautta, niin tietää että vähintään puolet seuraa "etsivistä" naisista on maksullisia. Mä muistan eräitäkin vuodatuksia siitä, miten ovat viikon tai parikin kirjoitelleet ja sopineet tapaamista ja sit paikanpäällä ilmeneekin että taksa on kaksisataa. Ymmärrän, jos moisten kokemuksien jälkeen haluaa varmistaa asian.
 
No en nyt tiedä.

Jo on vähääkään etsinyt itselleen seuraa netin kautta, niin tietää että vähintään puolet seuraa "etsivistä" naisista on maksullisia. Mä muistan eräitäkin vuodatuksia siitä, miten ovat viikon tai parikin kirjoitelleet ja sopineet tapaamista ja sit paikanpäällä ilmeneekin että taksa on kaksisataa. Ymmärrän, jos moisten kokemuksien jälkeen haluaa varmistaa asian.
Niin no, aika juntilta kuulostaa ukko tuossakin tapauksessa. Pyytää naista asumaan kanssaan, vaikka ei edes ole vielä varma, onko tiedossa helvetinmoinen lasku tulevilta öiltä :LOL:
 

Yhteistyössä