V
vierailija
Vieras
Työtön, saat pian kirjeen Kelalta – Pääjohtaja: Aktiivimallia voisi laajentaa
Jaa artikkeli:
AddThis Sharing Buttons
Share to FacebookFacebook176Share to TwitterTwitterShare to WhatsAppWhatsApp
Ossi Kurki-Suonio
Luotu:
4.1.2018 12:54
Kotimaa
|
Työttömyysturvan aktiivimalli
Kela valmistautuu lähettämään yksilöidyn ohjekirjeen kaikille aktiivimallin piiriin kuuluville tuensaajille aktiivimallin tuomista muutoksista ja ilmoitusmenettelystä. Pääjohtaja Elli Aaltonen kertoo, että ohjekirje on tarkoitus lähettää helmikuussa.
Kotiin lähetettävien kirjeiden lisäksi Kela on laatimassa uusia verkkosivua aktiivimallin neuvontaa varten. Kela maksaa työttömyysetuuksista peruspäivärahaa sekä työmarkkinatukea, jonka vuoksi aktiivisuuden seuranta tulee myös Kelan tehtäviin. Näitä tuensaajia on joka kuukausi noin 200 000.
Uuden Suomen haastattelussa Aaltonen arvioi, että aktiivimallin myötä toimeentulotuen sekä asumistuen tarve voi kasvaa ja toivoo, että aktiivisuutta voisi tulevaisuudessa osoittaa myös vapaaehtoistyöllä.
Aktiivimalliin Kela joutuu varautumaan kiireellä, sillä heti vuoden alussa voimaan astunut laki säädettiin vasta joulukuun lopussa. Aaltonen arvosteleekin, kuinka eduskunta säätää viime tingassa näin laajan uudistuksen.
–Tämä on aina meille hankala, kun vuoden lopussa tehdään kiireellinen lainvalmistelu ja laki tulee voimaan 1. tammikuuta. Tässä nyt on onneksi se helpotus, että seurantajakso on 65 päivää, eikä uusi työ napsahtanut vuoden ensimmäisenä päivänä, Aaltonen toteaa.
Kela joutui kovaan julkiseen ryöpytykseen toimeentulotukien maksun siirryttyä sille kunnilta. Tukien maksaminen viivästyi heti viime vuoden alussa ja eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen mukaan laittoman paljon. Aaltonen ei usko, että nyt aktiivimallin toteutuksessa on samanlaista riskiä. Hänen mukaansa aktiivisuuden seuranta ja maksatus tulevat osaksi työttömyysetuuksien ratkaisutyötä.
Uudet tehtävät vaativat kuitenkin uusia tekijöitä.
Aktiivimallin lakiesityksessä ja alkuvaiheen arvioissa Kelan työntekijätarpeen oli laskettu olevan jopa 130–260. Nyt Aaltonen kertoo, että lopullinen luku on selvästi pienempi. Hän väläyttää lukua 20 mutta korostaa, että lopullinen arvio tehdään ensi viikon alussa. Takaraja rekrytoinneille on 1. huhtikuuta, kun ensimmäiset aktiivisuusilmoitukset tulevat käsittelyyn.
Syynä aiempaa arviota merkittävästi alhaisempaan lisähenkilöstötarpeeseen ovat tietojärjestelmät. Aaltosen mukaan lainvalmistelun edetessä selvisi, että monet aktiivisuusilmaisimet kyetään lisäämään Kelan nykyisiin järjestelmiin.
Huolissaan Aaltonen on kuitenkin siitä, millaisia heijastevaikutuksia aktiivimallilla voi olla. Heijastevaikutuksilla Aaltonen viittaa siihen, miten aktiivimallin leikkuri vaikuttaa muiden tukien tarpeeseen. Tämä asettaa kysymysmerkin henkilöstötarveluvun perään.
–Eli lisääntyykö viimesijaisen taloudellisen tuen tarve aktiivimallin seurauksena? Sanoisin, että kyllä varmaan jossain määrin. Ja sekin resurssitarve meidän pitää nähdä, Aaltonen toteaa.
–Jos ihmisen ensisijaisen tuen taso heikkenee, hän tietysti katsoo, onko hänellä sen jälkeen niin vähäiset tulot, että hänellä on mahdollisuus viimesijaiseen toimeentulotukeen. Meillä on jo tällä hetkellä työmarkkinatuen saajia viimesijaisella toimeentulotuella – ja on myös pitkään.
–Viimeksi tarkastin nuorten määrää ja siellä yli 20 000 alle 25-vuotiaita, jotka ovat olleet jo yli puoli vuotta meidän toimeentulotuen listoilla. Eikä tämä saa olla se seuraus, että aktiivimalli viekin viimesijaiseen passiivisuuteen.
Kelan pääjohtaja toivookin, että aktiivisuutta voisi osoittaa myös muilla tavoin kuin työllä tai työvoimahallinnon kurssilla tai valmennuksella. Hän pitää hyvinä lakiin jo kuuluvien omaehtoisen opiskelun ja työpajatoiminnan muotoja.
Aaltonen tunnustautuukin osallistavan sosiaaliturvan kannattajaksi. Hän toivoo, että aktiivisuuspisteitä voisi saada esimerkiksi vapaaehtoistyössä tai muuta palkatonta työtä tekemällä.
–Se saattaisi olla juuri se, millä saataisiin nuoria tai pitkään työttömänä olleita osallistumaan. Silloin sillä voisi olla vahvempi syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus. Nythän voi olla, että ne jotka eivät yhtään aktivoidu lain osoittamalla tavalla, eivät vain aktivoidu. Silloin tehdään vain mekaanisia siirtoja perustoimeentulon asiakkaaksi.
–Pitäisi luoda myös osallisuuden aktivointielementtiä osalle ihmisiä.
Julkinen keskustelu aktiivimallista on voimakkaan polarisoitunutta väittelyä puolesta ja vastaan. Kelan pääjohtaja toivoo, että aktiivimallin yksisilmäisestä tarkastelusta päästäisiin eroon.
–Tämä uudistus ei ole joko hyvä tai huono. Tässä on paljon elementtejä, jotka voivat olla yksittäisen asiakkaan kannalta hyviä. Mutta sitten voi olla sellaista, joka myös lisää byrokraattisia elementtejä, jolloin hän joutuu hakemaan täydentäviä tukimuotoja elämäänsä.
Henkilöt:
Elli Aaltonen
Muut asiasanat:
Yhteiskunta, Politiikka, Aktiivimalli
Jaa artikkeli:
AddThis Sharing Buttons
Share to FacebookFacebook176Share to TwitterTwitterShare to WhatsAppWhatsApp
Ossi Kurki-Suonio
Luotu:
4.1.2018 12:54
- Kuva: Petteri Paalasmaa
Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen arvioi, että toimeentulotukimenot voivat kasvaa aktiivimallin seurauksena.
Kotimaa
|
Työttömyysturvan aktiivimalli
Kela valmistautuu lähettämään yksilöidyn ohjekirjeen kaikille aktiivimallin piiriin kuuluville tuensaajille aktiivimallin tuomista muutoksista ja ilmoitusmenettelystä. Pääjohtaja Elli Aaltonen kertoo, että ohjekirje on tarkoitus lähettää helmikuussa.
Kotiin lähetettävien kirjeiden lisäksi Kela on laatimassa uusia verkkosivua aktiivimallin neuvontaa varten. Kela maksaa työttömyysetuuksista peruspäivärahaa sekä työmarkkinatukea, jonka vuoksi aktiivisuuden seuranta tulee myös Kelan tehtäviin. Näitä tuensaajia on joka kuukausi noin 200 000.
Uuden Suomen haastattelussa Aaltonen arvioi, että aktiivimallin myötä toimeentulotuen sekä asumistuen tarve voi kasvaa ja toivoo, että aktiivisuutta voisi tulevaisuudessa osoittaa myös vapaaehtoistyöllä.
Aktiivimalliin Kela joutuu varautumaan kiireellä, sillä heti vuoden alussa voimaan astunut laki säädettiin vasta joulukuun lopussa. Aaltonen arvosteleekin, kuinka eduskunta säätää viime tingassa näin laajan uudistuksen.
–Tämä on aina meille hankala, kun vuoden lopussa tehdään kiireellinen lainvalmistelu ja laki tulee voimaan 1. tammikuuta. Tässä nyt on onneksi se helpotus, että seurantajakso on 65 päivää, eikä uusi työ napsahtanut vuoden ensimmäisenä päivänä, Aaltonen toteaa.
Kela joutui kovaan julkiseen ryöpytykseen toimeentulotukien maksun siirryttyä sille kunnilta. Tukien maksaminen viivästyi heti viime vuoden alussa ja eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen mukaan laittoman paljon. Aaltonen ei usko, että nyt aktiivimallin toteutuksessa on samanlaista riskiä. Hänen mukaansa aktiivisuuden seuranta ja maksatus tulevat osaksi työttömyysetuuksien ratkaisutyötä.
Uudet tehtävät vaativat kuitenkin uusia tekijöitä.
Aktiivimallin lakiesityksessä ja alkuvaiheen arvioissa Kelan työntekijätarpeen oli laskettu olevan jopa 130–260. Nyt Aaltonen kertoo, että lopullinen luku on selvästi pienempi. Hän väläyttää lukua 20 mutta korostaa, että lopullinen arvio tehdään ensi viikon alussa. Takaraja rekrytoinneille on 1. huhtikuuta, kun ensimmäiset aktiivisuusilmoitukset tulevat käsittelyyn.
Syynä aiempaa arviota merkittävästi alhaisempaan lisähenkilöstötarpeeseen ovat tietojärjestelmät. Aaltosen mukaan lainvalmistelun edetessä selvisi, että monet aktiivisuusilmaisimet kyetään lisäämään Kelan nykyisiin järjestelmiin.
Huolissaan Aaltonen on kuitenkin siitä, millaisia heijastevaikutuksia aktiivimallilla voi olla. Heijastevaikutuksilla Aaltonen viittaa siihen, miten aktiivimallin leikkuri vaikuttaa muiden tukien tarpeeseen. Tämä asettaa kysymysmerkin henkilöstötarveluvun perään.
–Eli lisääntyykö viimesijaisen taloudellisen tuen tarve aktiivimallin seurauksena? Sanoisin, että kyllä varmaan jossain määrin. Ja sekin resurssitarve meidän pitää nähdä, Aaltonen toteaa.
–Jos ihmisen ensisijaisen tuen taso heikkenee, hän tietysti katsoo, onko hänellä sen jälkeen niin vähäiset tulot, että hänellä on mahdollisuus viimesijaiseen toimeentulotukeen. Meillä on jo tällä hetkellä työmarkkinatuen saajia viimesijaisella toimeentulotuella – ja on myös pitkään.
–Viimeksi tarkastin nuorten määrää ja siellä yli 20 000 alle 25-vuotiaita, jotka ovat olleet jo yli puoli vuotta meidän toimeentulotuen listoilla. Eikä tämä saa olla se seuraus, että aktiivimalli viekin viimesijaiseen passiivisuuteen.
Kelan pääjohtaja toivookin, että aktiivisuutta voisi osoittaa myös muilla tavoin kuin työllä tai työvoimahallinnon kurssilla tai valmennuksella. Hän pitää hyvinä lakiin jo kuuluvien omaehtoisen opiskelun ja työpajatoiminnan muotoja.
Aaltonen tunnustautuukin osallistavan sosiaaliturvan kannattajaksi. Hän toivoo, että aktiivisuuspisteitä voisi saada esimerkiksi vapaaehtoistyössä tai muuta palkatonta työtä tekemällä.
–Se saattaisi olla juuri se, millä saataisiin nuoria tai pitkään työttömänä olleita osallistumaan. Silloin sillä voisi olla vahvempi syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus. Nythän voi olla, että ne jotka eivät yhtään aktivoidu lain osoittamalla tavalla, eivät vain aktivoidu. Silloin tehdään vain mekaanisia siirtoja perustoimeentulon asiakkaaksi.
–Pitäisi luoda myös osallisuuden aktivointielementtiä osalle ihmisiä.
Julkinen keskustelu aktiivimallista on voimakkaan polarisoitunutta väittelyä puolesta ja vastaan. Kelan pääjohtaja toivoo, että aktiivimallin yksisilmäisestä tarkastelusta päästäisiin eroon.
–Tämä uudistus ei ole joko hyvä tai huono. Tässä on paljon elementtejä, jotka voivat olla yksittäisen asiakkaan kannalta hyviä. Mutta sitten voi olla sellaista, joka myös lisää byrokraattisia elementtejä, jolloin hän joutuu hakemaan täydentäviä tukimuotoja elämäänsä.
Henkilöt:
Elli Aaltonen
Muut asiasanat:
Yhteiskunta, Politiikka, Aktiivimalli
