Ensimmäinen kouluvuosi

[Aaapuja]

Kokemuksia ekasta luokasta?

Meillä ihana ekaluokkailen, jonka eskari ja päiväkotitaival meni muitta mutkitta. Hyvin tempperamenttinen tapaus ollut pienestä pitäen. Raivostuessaan huutaa itkee kirkuu sano mitä sattuu. Perusluonteeltaan kuitenkin tyytyväinen ja iloinen kaveri. Eskarissa ja päiväkodissa ollessa päivät sujuivat hyvin, kotona kiukku purkaantui, mutta rauhoittui kiukuttuaan ja aikuisen asettaessa rajat. Muttta! Ensimmäinen luokka on ollutkin hyvin haasteellinen juuri kiukun kanssa. Erimielisyydestä tai harmituksesta käy kiukkuamaan koulussa. Huutaa ja itkee, sanoo mitä sattuu. Opettaja soittelee tästä ja puhutaan kotona, annetaan pelikiltoa kasvatetaan pohditaan ja mietitään käytöstä yhdessä pojan kanssa. Poika on aidosti pahoillaan ja harmittelee käytöstään. Pojalla on kavereita, rajoitetut ruutu ajat, harrastus jossa sujuu hyvin. Kiukkua kotonakin mutta rahoittuu kun aikuinen asettaa rajat, että nyt loppuu. Opettajan soitot ovat hyvin "epätoivoisen" kuuloisilta, ei rauhoittunut, huusi kiukkusi raivosi. Opettaja kuullostaa keinottomalta.

Mitä voisi tehdä? Onko kellään samanlaista kokemusta? Mikä auttoi?

Itsestä tuntuu , että on tosi huono vanhempi kun lapsi ei hillitse raivoaan. Enkä itsekkään tiedä mitä voisin tehdä. Taas tänään opettajan soitto, että päivä on mennyt kiukutellessa. Sanoin jo kiukustuessa lapselle, että siirtyy kohta kotikouluun. Kotona ei tosiaan mitenkään erityisen hankalaa lapsen kanssa ole. Työelämässä ollaan molemmat, ei pysty koulussakaan olemaan sanomassa että loppuu kiukuttelu, kun on oltava töissä.

Antakaa näkökulmaa ja neuvoja. Erityis kiitos jos jollain ollut samanmoisia kokemuksia ja jaksaisi niistä kertoilla.

 

[vierailija]

Erityiskiitos on yhdyssana.

 

[vierailija]

Erityiskiitos on yhdyssana.

Voi ei! Nii onkii! Tosi hyvä, kun huomautit! Näyttää muuten olevan muutama muukin kirjoitusvirhe

 

[vierailija]

Voisiko tuosta käydä keskustelemassa jonkun kuraattorin tms kanssa? Kannataa heti laittaa tälle hommalle piste ettei pahene iän myötä. Nykyajan opettajat on voimattomia, kun on niin tarkat lait.
Kannattaa selvittää se kiukun perimmäinen syy. Miksi kiukku alkaa? Väsymys vai mikä?

 

[vierailija]

Voisiko tuosta käydä keskustelemassa jonkun kuraattorin tms kanssa? Kannataa heti laittaa tälle hommalle piste ettei pahene iän myötä. Nykyajan opettajat on voimattomia, kun on niin tarkat lait.
Kannattaa selvittää se kiukun perimmäinen syy. Miksi kiukku alkaa? Väsymys vai mikä?

Kiukku alkaa milloin mistäkin. Joku sanoi jotain ja toinen teki tätä...tyyliin tämä. Myös toisinaan, kun asiat eivät mene oman mielen mukaan. Liikuntatunnilla epämieluisa laji tai lapsi itse ajatellut, että olisi jotain muuta. Tuntuu, että opettaja on loputon neuvottelija ja miksi tuntuu miltä ja mikä hätänä tyyppi? Itse olen yrittänyt sanoa, että lapsi hyötyy kun aikuinen sanoo, että nyt loppuu, ohjaa rauhoittumaan ja palaus kun on rauhoittunut. En tietenkään ole ollut itse näkemässä ja ole varma opettajan toiminta tavasta. Kysynyt olen mutta vastaus hieman epäselvä. Koulussa myös nykyään hyvin paljon ryhmätöitä ja vapaata olemista, eli oppilaat liikkuvat luokkien väliä ja selkeästi tämä hankalaa lapselle. Tästä olen jutellut, mutta nyky koulu on kuulema tämänlaista, että liikutaan ja koetaan ja opitaan. Itse muistan että noin kolmannella luokalla harjoiteltiin ryhmätöitä, nyt selkeästi vaatimus olisi, että erilaisissa ryhmissä työskentely onnistuisi. Kuraattori voisi olla hyvä ja pitäisi ehkä päästä käymään luokassakin... vaikka en tiedä mitä se sitten auttaisi jos ja kun toteaisin levottomuuden luokassa niin onnistuisiko kovin helposti luokan / koulun vaihto. Ja onko toisaalta joka luokalla sama meno nykyään?

 

[vierailija]

Olisiko pienluokalle siirto ratkaisu?

 

[vierailija]

Olisiko pienluokalle siirto ratkaisu?

Koulussa ei ole pienluokkaa. Opettajana on erityisopettaja. Ja tiedän, että luokalla myös erityistukea tarvitsevia lapsia. Avustajia on erityistukea tarvitseville. Opettajan ja lapsen mukaan samanlaista kiukuttelu ongelmaa ei ole muilla lapsilla. Oppimisessa lapsella ei ole ongelmaa. Lukenut jo eskarista asti, laskee hyvin, kirjoittaa ja muistaa hyvin opetetut asiat.

 

[vierailija]

Koulussa ei ole pienluokkaa. Opettajana on erityisopettaja. Ja tiedän, että luokalla myös erityistukea tarvitsevia lapsia. Avustajia on erityistukea tarvitseville. Opettajan ja lapsen mukaan samanlaista kiukuttelu ongelmaa ei ole muilla lapsilla. Oppimisessa lapsella ei ole ongelmaa. Lukenut jo eskarista asti, laskee hyvin, kirjoittaa ja muistaa hyvin opetetut asiat.

Ja vielä lisäys, että esikoulusta lähti ihan ns. Tavallisena lapsena. Ei ollut mitään erityistukea tai tarpeita huomioitu. Kehuja vain.

 

[vierailija]

Mitä toi Ylen tyyppu tuolla heiluu ja helisee?

 

[vierailija]

Eschkari. Aina c ja h.

 

[vierailija]

Abortti olisi säästänyt monet viattomat harmilta.

 

[vierailija]

Olisiko pienluokalle siirto ratkaisu?

Kotiopetus on ainoa vaihtoehto, jossa kukaan muu ei kärsi. Sitten suoraan johonkin laitokseen.

 

[vierailija]

Sitä minä en ymmärrä, miten luonteeltaan kusipäisiä ja ilkeitä lapsia siirrellään luokalta toiselle ja koulusta toiseen ja kuvitellaan että vika on jossain muualla kuin lapsen korvien välissä.

 

[.....]

Voisiko tuosta käydä keskustelemassa jonkun kuraattorin tms kanssa? Kannataa heti laittaa tälle hommalle piste ettei pahene iän myötä. Nykyajan opettajat on voimattomia, kun on niin tarkat lait.
Kannattaa selvittää se kiukun perimmäinen syy. Miksi kiukku alkaa? Väsymys vai mikä?

Samoilla linjoilla.
Ei tuo nyt ihan normaalilta 7-vuotiaan käytökseltä kuulosta, joten hakisin ammattiapua.

 

[vierailija___]

Meilläkään ei eskarissa tullut vastaavat käytösjutut esille, vaan vasta koulussa. Eskari on niin erilaista kuitenkin, ja lyhyitä tuokioita ulkoilun ja leikin lomassa. Opettajalla ei käytännössä ole mahdollisuutta poistaa lasta mihinkään rauhoittumaan, koska valvomatta ei voi jättää. Suosittelen kuraattoria ja koulupsykologia, tarvittaessa saa sitten tehostettua tukea toimintaansa lapsi.

 

[vierailija]

Koulu-psykologin tai kuraattorin juttusille menisin minäkin. Ihme ettei opettaja ole sitä jo ehdottanut.
Meillä meni toisinpäin, poika kiukutteli eskarin, rauhoittui täysin ekalla, on nyt nelosella ja kiukuttelu on täysin loppunut.

Mä ehkä haluaisin alkaa pohtimaan ammattilaisen kanssa sitä miksi ne ”vapaat” tilanteet ja ryhmätyöt on lapselle niin vaikeita.

 

[vierailija]

Meilläkään ei eskarissa tullut vastaavat käytösjutut esille, vaan vasta koulussa. Eskari on niin erilaista kuitenkin, ja lyhyitä tuokioita ulkoilun ja leikin lomassa. Opettajalla ei käytännössä ole mahdollisuutta poistaa lasta mihinkään rauhoittumaan, koska valvomatta ei voi jättää. Suosittelen kuraattoria ja koulupsykologia, tarvittaessa saa sitten tehostettua tukea toimintaansa lapsi.

Mitä tehostettu tuki voisi kyseisessä kiukuttelussa olla apuna?

 

[vierailija]

Meillä Asperger - pojalla samantyyppisiä ongelmia. Mutta hänellä on tietty vähän muitakin ongelmia.
Kuraattori kanssa alkakaa purkaa tilannetta, hän pääsee esim tunnille tarkkailemaan.

 

[vierailija]

Mitä tehostettu tuki voisi kyseisessä kiukuttelussa olla apuna?

Esim lasta valvotaan tarkemmin niissä tilanteissa missä helposti hermostuu, asiaan puututaan ajoissa ja voidaan pikkuhiljaa ehkä oppia käsittelemään tilanteet niin ettei kiukku enää nouse hallitsemattomaksi.

 

[vierailija]

Koulu-psykologin tai kuraattorin juttusille menisin minäkin. Ihme ettei opettaja ole sitä jo ehdottanut.
Meillä meni toisinpäin, poika kiukutteli eskarin, rauhoittui täysin ekalla, on nyt nelosella ja kiukuttelu on täysin loppunut.

Mä ehkä haluaisin alkaa pohtimaan ammattilaisen kanssa sitä miksi ne ”vapaat” tilanteet ja ryhmätyöt on lapselle niin vaikeita.

Tuota olisi tosiaan hyvä pohtia. Koska kotona pärjää isossa porukassa kavereiden kanssa mainiosti. Pelaa ja leikkii pihassa ja puistossa ja suurempia ongelmia lapsella silloin kaverisuhteissa ei ole.