Kulujen jako kun toinen opiskelee

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja IsoHermanni
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja nainen41:
1. Älä halveksu tehdastyötä. Tehtaassa tienaa enempi kuin moni akateeminen pätkämaisteri että se siitä akateemisen työn arvostuksesta.

Asiaan.

On ymmärrettävää jos vakiintuneessa suhteessa (eli ei heti tutustuttua ala lypsämään opiskelurahoja miesystävältään) mielii opin pariin JA opin tuloksena olisi parempi työ/palkka kun nykytilanteessa. Mutta jos jättää hyvän esim. sairaanhoitajan työn ja alkaa lukemaan jotain viherhöpöä vuosi kaupalla, se ei ole järkevää. Mutta jos esim. hoitaja alkaa lukea lääkäriksi niin se on perusteltua.

Kuka halveksui tehdastyötä? Kirjoitin, että "silloin helpolta tuntunut työ esim. tehtaassa ei ole sitä hommaa, josta hän haluaa jäädä eläkkeelle. "

En kirjoittanut mitään palkasta, joka tosiaan esim. metsäteollisuudessa voi olla huomattavan korkea. (Odottelen vastalauseita...)

On tietysti eri koulukuntia siitä, pitääkö kouluttautumisen aina merkitä sitä, että haluaa parempipalkkaiseen työhön. Kai sisältökin jotain merkitsee.

Onko siis tuomittavaa esim. vaihtaa hyvin palkatun metsäteollisuuden tehdasduunin huonommin palkattuun lastentarhanopettajan duuniin?
 
Alkuperäinen kirjoittaja isukki35_:
Alkuperäinen kirjoittaja nainen41:
1. Älä halveksu tehdastyötä. Tehtaassa tienaa enempi kuin moni akateeminen pätkämaisteri että se siitä akateemisen työn arvostuksesta.

Asiaan.

On ymmärrettävää jos vakiintuneessa suhteessa (eli ei heti tutustuttua ala lypsämään opiskelurahoja miesystävältään) mielii opin pariin JA opin tuloksena olisi parempi työ/palkka kun nykytilanteessa. Mutta jos jättää hyvän esim. sairaanhoitajan työn ja alkaa lukemaan jotain viherhöpöä vuosi kaupalla, se ei ole järkevää. Mutta jos esim. hoitaja alkaa lukea lääkäriksi niin se on perusteltua.

Kuka halveksui tehdastyötä? Kirjoitin, että "silloin helpolta tuntunut työ esim. tehtaassa ei ole sitä hommaa, josta hän haluaa jäädä eläkkeelle. "

En kirjoittanut mitään palkasta, joka tosiaan esim. metsäteollisuudessa voi olla huomattavan korkea. (Odottelen vastalauseita...)

On tietysti eri koulukuntia siitä, pitääkö kouluttautumisen aina merkitä sitä, että haluaa parempipalkkaiseen työhön. Kai sisältökin jotain merkitsee.

Onko siis tuomittavaa esim. vaihtaa hyvin palkatun metsäteollisuuden tehdasduunin huonommin palkattuun lastentarhanopettajan duuniin?

Kun se perhekin pitäisi jollain elättää. Ei siinä välttämättä mielekkyytä kysytä. Mies saa painaa 40 v käryisessä hitsaamossa elättäen perheensä ylitöitä tehden ja kuolee kun pääsee eläkkeelle, syöpään. Vaimo on kitissyt koko työiän erilaisissa 1400 euron bruttopalkallisissa hommissa, välillä ollen 9 v kotihoidontuella, väilllä opiskellen parin sadan opintotuilla pilipalia opiskellen ja taas kitinä jatkui työn alettua kun on sekin tylsää.

Mies ei kitise, kiltisti tekee työt ja kantaa eurot kotiin!

 
Alkuperäinen kirjoittaja tasa-arvo? (n):
Alkuperäinen kirjoittaja isukki35_:
Alkuperäinen kirjoittaja nainen41:
1. Älä halveksu tehdastyötä. Tehtaassa tienaa enempi kuin moni akateeminen pätkämaisteri että se siitä akateemisen työn arvostuksesta.

Asiaan.

On ymmärrettävää jos vakiintuneessa suhteessa (eli ei heti tutustuttua ala lypsämään opiskelurahoja miesystävältään) mielii opin pariin JA opin tuloksena olisi parempi työ/palkka kun nykytilanteessa. Mutta jos jättää hyvän esim. sairaanhoitajan työn ja alkaa lukemaan jotain viherhöpöä vuosi kaupalla, se ei ole järkevää. Mutta jos esim. hoitaja alkaa lukea lääkäriksi niin se on perusteltua.

Kuka halveksui tehdastyötä? Kirjoitin, että "silloin helpolta tuntunut työ esim. tehtaassa ei ole sitä hommaa, josta hän haluaa jäädä eläkkeelle. "

En kirjoittanut mitään palkasta, joka tosiaan esim. metsäteollisuudessa voi olla huomattavan korkea. (Odottelen vastalauseita...)

On tietysti eri koulukuntia siitä, pitääkö kouluttautumisen aina merkitä sitä, että haluaa parempipalkkaiseen työhön. Kai sisältökin jotain merkitsee.

Onko siis tuomittavaa esim. vaihtaa hyvin palkatun metsäteollisuuden tehdasduunin huonommin palkattuun lastentarhanopettajan duuniin?

Kun se perhekin pitäisi jollain elättää. Ei siinä välttämättä mielekkyytä kysytä. Mies saa painaa 40 v käryisessä hitsaamossa elättäen perheensä ylitöitä tehden ja kuolee kun pääsee eläkkeelle, syöpään. Vaimo on kitissyt koko työiän erilaisissa 1400 euron bruttopalkallisissa hommissa, välillä ollen 9 v kotihoidontuella, väilllä opiskellen parin sadan opintotuilla pilipalia opiskellen ja taas kitinä jatkui työn alettua kun on sekin tylsää.

Mies ei kitise, kiltisti tekee työt ja kantaa eurot kotiin!

Tämä ääriesimerkki kenties saa jokaisen tajuamaan Kuka on todellinen sankari!
 
Alkuperäinen kirjoittaja moi 9:
Tämä ääriesimerkki kenties saa jokaisen tajuamaan Kuka on todellinen sankari!

Joo, kitisevä suomalainen on se todellinen sankari. Koska itsellä on asiat huonosti, niin muutkaan eivät saa yrittää. Parempi vaan purra hammasta ja jättää haihattelut muille.
 
Kun se perhekin pitäisi jollain elättää. Ei siinä välttämättä mielekkyytä kysytä. Mies saa painaa 40 v käryisessä hitsaamossa elättäen perheensä ylitöitä tehden ja kuolee kun pääsee eläkkeelle, syöpään. Vaimo on kitissyt koko työiän erilaisissa 1400 euron bruttopalkallisissa hommissa, välillä ollen 9 v kotihoidontuella, väilllä opiskellen parin sadan opintotuilla pilipalia opiskellen ja taas kitinä jatkui työn alettua kun on sekin tylsää.

Jos tämä esimerkki ei ole omasta perheestäsi vaan esim. naapurista, niin asia kuuluu sinulle koska...? Eiköhän joka perheessä itse osata päättää, mikä määrä epätasa-arvoa on sietämisen arvoista. Jos joku mies uhrautuu perheensä eteen koko elämänsä ja vaimo vain toteuttaa itseään, mutta kumpikaan ei suhteesta lähde vaan sietää, too bad. Jos taas vaimo uhrautuu koko elämänsä perheensä eteen mutta mies laukkaa vieraissa ja kumpikin sietää, jälleen, too bad. Jokainen valitkoon itse mitä uhraa ja minkä verran.

 
Alkuperäinen kirjoittaja tasa-arvo? (n):
Kun se perhekin pitäisi jollain elättää.

Jos sellaisen riskin nykymaailmassa ottaa, että perustaa perheen ja ostaa vielä päälle omistusasunnon, niin se on oma valinta. Erityisen viisasta se ei ole. Seuraavat vuosikymmenet saattavat olla karmaisevat ihan senkin vuoksi, että öljyn hinta voi nousta tuotannon ehtymisen vuoksi pilviin. Siinä maailmassa ovat lapset kovilla.

Mitään sen viisaampaa ei voi nykymaailmassa tehdä kuin elellä ilman velkaa vaatimattomasti. Jos jotain haluaa, siihen kannattaa säästää. Kun velkaa ei ole eikä autoa, niin hyvin vähälläkin tulee toimeen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja isukki35__:
Alkuperäinen kirjoittaja moi 9:
Tämä ääriesimerkki kenties saa jokaisen tajuamaan Kuka on todellinen sankari!

Joo, kitisevä suomalainen on se todellinen sankari. Koska itsellä on asiat huonosti, niin muutkaan eivät saa yrittää. Parempi vaan purra hammasta ja jättää haihattelut muille.

Siis tarkoitin että se isä on tuossa se sankari eikä se kitisevä äiti!
 
Alkuperäinen kirjoittaja öhöm:
Kun se perhekin pitäisi jollain elättää. Ei siinä välttämättä mielekkyytä kysytä. Mies saa painaa 40 v käryisessä hitsaamossa elättäen perheensä ylitöitä tehden ja kuolee kun pääsee eläkkeelle, syöpään. Vaimo on kitissyt koko työiän erilaisissa 1400 euron bruttopalkallisissa hommissa, välillä ollen 9 v kotihoidontuella, väilllä opiskellen parin sadan opintotuilla pilipalia opiskellen ja taas kitinä jatkui työn alettua kun on sekin tylsää.

Jos tämä esimerkki ei ole omasta perheestäsi vaan esim. naapurista, niin asia kuuluu sinulle koska...? Eiköhän joka perheessä itse osata päättää, mikä määrä epätasa-arvoa on sietämisen arvoista. Jos joku mies uhrautuu perheensä eteen koko elämänsä ja vaimo vain toteuttaa itseään, mutta kumpikaan ei suhteesta lähde vaan sietää, too bad. Jos taas vaimo uhrautuu koko elämänsä perheensä eteen mutta mies laukkaa vieraissa ja kumpikin sietää, jälleen, too bad. Jokainen valitkoon itse mitä uhraa ja minkä verran.

Ai miehen työssäkäynti on vieraissakäyntiä...
 
^Missäs niin väitettiin? Puhuin siitä, että jokaisessa suhteessa parin osapuolien pitää itse päättää, mitä sietää. Jos vaimo mankuu elatusta ja mies suostuu siihen, se on miehen häpeä (eikä kuulu esim. naapurille pätkääkään). Jos taas jossain toisessa perheessä vaimo on esimerkillinen vaimo ja perheenemäntä, mutta mies silti laukkaa vieraissa ja vaimo sietää sen, se on vaimon häpeä. Vertasin tässä sitä, että suhteissa on erilaista hyväksikäyttöä ja on jokaisen hyväksikäytetyn oma asia tehdä sille jotain, ettei alistu kynnysmatoksi puolison omahyväisyyden tähden (ja joudu kuolemaan tehdastyöputken jälkeen ensimmäisenä eläkepäivänä syöpään).
 
Alkuperäinen kirjoittaja öhöm:
^Missäs niin väitettiin? Puhuin siitä, että jokaisessa suhteessa parin osapuolien pitää itse päättää, mitä sietää. Jos vaimo mankuu elatusta ja mies suostuu siihen, se on miehen häpeä (eikä kuulu esim. naapurille pätkääkään). Jos taas jossain toisessa perheessä vaimo on esimerkillinen vaimo ja perheenemäntä, mutta mies silti laukkaa vieraissa ja vaimo sietää sen, se on vaimon häpeä. Vertasin tässä sitä, että suhteissa on erilaista hyväksikäyttöä ja on jokaisen hyväksikäytetyn oma asia tehdä sille jotain, ettei alistu kynnysmatoksi puolison omahyväisyyden tähden (ja joudu kuolemaan tehdastyöputken jälkeen ensimmäisenä eläkepäivänä syöpään).

Tuossa lapsettomien ja lapsellisten risteily -ketjussa on mielenkiintoisia näkemyksiä siitä mikä kuuluu kaverille ja mikä ei.
 
Meillä myös niin, että mies opiskelee ja mulla noin tuplatulot. Puolet molempien tuloista menee yhteiselle tilille, josta maksetaan asumiskulut, ruuat, auto, lomamatkat. Molemmilta jää omaa vaatteisiin, harrastuksiin ja omiin menoihin. Mulle jää tietysti enemmän säästöön kuin miehellä. Ihan hyvin on sujunut.
 
Opintotuki+asumislisä verojen jälkeen 550 e, tuloja saa olla kuukaudessa n. 600 e ja lisäksi on opintolaina 300 e kuukaudessa. Eli yhteensä 1450 e kuukaudessa. Pitäisi tulla toimeen, riippuu tieysti elintasosta. Ja jos ottaa opintolainan, kantaa opiskelupäätöksestään vastuun sitten, kun myöhemmin tienaa. Miehen ei tarvitse elättää. Toimii meillä.
 
Mutta vaimokehan ainakin syö halvalla opiskelijaruokalassa. Kannattaa panostaa pariin muoviastiaan, joihin voi vaivihkaa säilöä leipää ja salaattia. Tietysti myös opiskelijana saa halpoja perheasuntoja, jos ei huvita omaa penniä venyttää eikä toisella ole varaa opiskelijana korkeaan vuokraan.

Jos vaimon tulevat tulot ovat hyvät, niin suosittelisin opintolainan nostamista ja sen verran avokin tukemista, että opinnot jouduttuisivat. Työnteko opiskeluaikanahan luonnollisesti hidastaa opiskelutahtia, ja tulevan lääkärin tai juristin tuskin kannattaa jättää tenttejä rästiin painaakseen tehtaalla paria vuoroa jotta perheen tulot saataisiin tasan.

Velvoitetta ei ole, mutta se saattaa olla järkevää erinäisissä tilanteissa. Tyytyväiseltä vaimokkeelta saanee enemmän seksiä.
 
Olen itse nainen, mutta ymmärrän ap:tä täysin. Tuntuu jotenkin ihan hullulta, että aikuinen ihminen joutuu toista aikuista, tervettä ihmistä elättämään.

On eri asia, jos parilla on lapsia ja nainen on hoitovapaalla. Silloin sen naisen työ on lasten hoitaminen. Nainen voisi olla töissä tienaamassa rahaa, mutta uhraa omat tienestinsä sen hyväksi että lapset saavat hyvää hoitoa kotonaan. Tällöin on mielestäni oikeudenmukaista että mies elättää naista tämän ajan. Lapsethan ovat yhteisiä ja toki mieskin haluaa heille hyvän hoidon, eikä niin että hädin tuskin vuoden ikäinen lapsi tuupataan tarhaan ties kenen hoidettavaksi 10 tuntia päivässä.

Mutta kun tässä tapauksessa on kyseessä ihan terve aikuinen ihminen, joka nyt vaan haluaa opiskella itselleen uuden ammatin. Ei siinä mitään, varmasti ihan hyvä idea. Mutta miksi ihmeessä aviopuolison pitäisi kustantaa toisen opinnot? Mies itse on varmaan ottanut aikoinaan oman opiskelunsa aikana opintolainaa ja tehnyt opintojen ohella niska limassa töitä rahoittaakseen opintonsa. Ja nyt nainen haluaisi, että mies elättää kun hän opiskelee.
Jos itse olisin vastaavassa tilanteessa, en suostuisi.

Mielestäni asia on niin, että jos yhdessä asutaan, niin sitten asumis-, ruoka- ja sähkö yms. kulut pannaan puoliksi. Ja kotityöt myös. Ja kumpikin tienaa omat rahansa ja maksaa omat laskunsa.

Jos puolisoni toteaisi, että hänellä ei ole varaa vuokraan/elämiseen/matkusteluun tms. niin näkisin tämän kyllä ihan hänen omana ongelmana, en yhteisenä.
Jos joutuisin tilanteeseen jossa puoliso olettaisi minun elättävän hänet, lopettaisin suhteen. Kyllä tasavertaisten aikuisten välisessä suhteessa on kummankin otettava vastuu omasta elämästään.
 
ainokainen,

varmaan siksi, että normaalisti nuoret opiskelijat asuu solussa ja heidän elintasonsa on opiskelijan elintaso. Jos taas lähtee kahden ihmisen taloudesta opiskelemaan, on joko luovuttava elintasosta tai sitten jaettava kulut uusiksi. Jos kumppanisi lähtisi opiskelemaan, olisitko valmis muuttamaan Meri-Rastilaan perheasuntoon, jotta saisitte kulut jaettua puoliksi? Vai potkisitko vain avopuolison pihalle, koska sinulla on kuitenkin varaa maksaa nykyinen vuokra, mutta et halua sinne ketään "siivellä"?

Ja edelleenkin, se nyt on vaan tyhmää vaatia tasapuolista panosta opiskelijalta, joka esim. voisi käyttää aikansa tehokkaasti opiskeluun ja nopeuttaa täten valmistumistaan ja siirtymistä isopalkkaisempaan ammattiin.

Tietenkään ei voi vaatia toista elättämään, mutta ei voi myöskään vaatia toista säilyttämään nykyistä elintasoa, jos ei ole valmis tulemaan vastaan. Itse muuttaisin protestina kotoa halvimpaan soluun, jos esim. asumiskustannuksista ei tulisi yhtään joustoa töissä käyvän puolison taholta. Itse onneksi valmistun sen verran hyväpalkkaiseen ammattiin, että mikäli puolisoa huvittaa opiskella vaikka 20 vuotta, niin siitä vaan.

Ja verrattuna lastenkasvatukseen tilanne opiskelussa on samanlainen: luovutaan hetkeksi elintasosta, jotta se paranee muutaman vuoden kuluttua. Ellei nyt lue sitten jotain folkloristiikkaa, jolloin taloudellista elintason nousua ei ole luvassa, mutta henkistä mahdollisesti kyllä. Tällöin tietenkin on syytä neuvotella elintasosta ja rahaosuuksista pidemmälläkin tähtäimellä, mikäli siis opiskelut ei takaa missään vaiheessa nousevia tuloja.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Danii:
Vai potkisitko vain avopuolison pihalle, koska sinulla on kuitenkin varaa maksaa nykyinen vuokra, mutta et halua sinne ketään "siivellä"?

Kyllä, juuri näin toimisin. Ei kukaan minunkaan opiskelujani kustantanut, vaan maksoin kaiken ihan itse. Kuten aikuisen ihmisen kuuluukin.
Opintojen ohella voi muuten käydä töissä. Ja aina voi ottaa vaikka lainan, jos haluaa keskittyä 100% vain siihen opiskeluun. Äkkiäkös sen maksaa takaisin, jos opinnot todella takaavat pääsyn parempituloiseen työhön.

Alkuperäinen kirjoittaja Danii:
Ja verrattuna lastenkasvatukseen tilanne opiskelussa on samanlainen: luovutaan hetkeksi elintasosta, jotta se paranee muutaman vuoden kuluttua.

Höpö höpö. Tilanne on ihan eri. Lapset eivät paranna kenenkään elintasoa. Ei niitä siksi jäädä hoitamaan kotiin että ne takaisivat paremman elintason jatkossa. Päinvastoin lapsethan laskevat elintasoa pysyvästi siihen asti kunnes muuttavat kotoa pois.

Lapsista aiheutuneet kulut on mielestäni reilua jakaa puoliksi. Eli kun äiti hoitaa lapsia kotona ja menettää huomattavasti palkkatuloja tältä ajalta, niin vähintä mitä se mies voi tehdä, on tasata tuota menetystä siten että elättää naisen tämän ajan. Lapsethan ovat yhteisiä, eivätkä naisen oma pikku projekti!

Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että opiskelu kannattaa, koska sen avulla pääsee todennäköisesti kiinni parempipalkkaiseen työhön. Mutta onko se oikein, että mies maksaa naisen opiskelut, jotta se nainen pääsisi paremmille palkoille? Vai ajattelitko että se nainen maksaa sitten niistä hyvistä tuloistaan takaisin sen summan sille miehelle, minkä on velkaa?

 
Alkuperäinen kirjoittaja Danii:
Ja verrattuna lastenkasvatukseen tilanne opiskelussa on samanlainen: luovutaan hetkeksi elintasosta, jotta se paranee muutaman vuoden kuluttua. Ellei nyt lue sitten jotain folkloristiikkaa, jolloin taloudellista elintason nousua ei ole luvassa, mutta henkistä mahdollisesti kyllä. Tällöin tietenkin on syytä neuvotella elintasosta ja rahaosuuksista pidemmälläkin tähtäimellä, mikäli siis opiskelut ei takaa missään vaiheessa nousevia tuloja.

Ihan hyviä pointteja, ilmeisesti et ole humanisti? ;)

No vakavasti: en näkisi aina ainoana motivaationa tulojen nousua. Voihan taustalla olla ylipäänsä kouluttamattomuus (haluaa jonkin ammatin), pahoinvointi nykyisessä työssä jne. jne.

Mutta eipä kai tähän ole yhtä viisastenkiveä.

Veikkaan että vaikka toisella tulot olisivat nelinkertaiset, silti joitain ihmisiä häiritsee elintason lasku, jos elättää toista. Isot tulot, isot menot.

 
Alkuperäinen kirjoittaja ainokainen:
Kyllä, juuri näin toimisin. Ei kukaan minunkaan opiskelujani kustantanut, vaan maksoin kaiken ihan itse. Kuten aikuisen ihmisen kuuluukin.
Opintojen ohella voi muuten käydä töissä. Ja aina voi ottaa vaikka lainan, jos haluaa keskittyä 100% vain siihen opiskeluun. Äkkiäkös sen maksaa takaisin, jos opinnot todella takaavat pääsyn parempituloiseen työhön.

Höpö höpö. Tilanne on ihan eri. Lapset eivät paranna kenenkään elintasoa. Ei niitä siksi jäädä hoitamaan kotiin että ne takaisivat paremman elintason jatkossa. Päinvastoin lapsethan laskevat elintasoa pysyvästi siihen asti kunnes muuttavat kotoa pois.


Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että opiskelu kannattaa, koska sen avulla pääsee todennäköisesti kiinni parempipalkkaiseen työhön. Mutta onko se oikein, että mies maksaa naisen opiskelut, jotta se nainen pääsisi paremmille palkoille? Vai ajattelitko että se nainen maksaa sitten niistä hyvistä tuloistaan takaisin sen summan sille miehelle, minkä on velkaa?

Kyllä valtio taisi sinunkin opiskelusi kustantaa. Jonkun verorahoista se opintotuki maksetaan.

No siis, tarkoitin elintasolla lapsia ylipäätään ja lasten hyvinvointia, joka vaikuttaa perheen onnellisuuteen ja rinnastin perheen onnellisuuden elintasoksi. Elintasolla en siis tarkoittanut rahallista elintasoa. Yleensä lapset kuitenkin hankitaan, koska halutaan perhe. Äidin tai isän kodinhoito taas on panostamista perheen hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Samoin on opiskeluissa, toisen opiskelun tukeminen on sijoitus sekä rahalliseen elintasoon että perheen sisäiseen onnellisuuteen ja koskettaa perheen molempia osapuolia.


Itse en näe suoraviivaisesti, että opiskellut vaimoke maksaa omista rahoistaan suoraan miehelle takaisin, mutta se ajatus oli taustalla kyllä: sitten kun vaimolla on paremmat tulot, hän voi panostaa yhteiseen elintasoon paremmin ja mikäli se koetaan tarpeelliseksi niin esim. parin vuoden ajan vähän toista puolisoaan enemmän.

Opintojen ohella ei kannata käydä töissä (siis jos ei taloudellisesti ole pakko), jos on tähtäämässä ammattiin, sillä se nyt on vaan tyhmää jonkin tasa-arvoisuus "periaatteen" vuoksi viivästyttää opintoja työnteolla. Opintolaina kyllä kannattaa ehdottomasti nostaa, sen maksaa nopeasti takaisin.

Ja dfsadfa35, itsekin ymmärrän opiskelun mielekkyyden ja tärkeyden jo ihan per se, mutta tietenkin jos opiskelut eivät takaa parempaa taloutta tulevaisuudessa, on raha- ja elintasokeskustelu eri tavalla relevantti kuin jos siinä on nähtävissä suoraviivaisesti myös taloudellinen hyöty.

Yleensä olen huomannut tietynlaista trendiä siinä, että henkilöt, jotka eivät ole koskaan saaneet taloudellista avustusta ovat kitsaimpia sitä myös antamaan. Yleensä tällöin ihmisillä on myös käsityksiä rahan liittymisestä "itsenäisyyteen" tai joihinkin muihin periaatteisiin. Ihan kuin olisi kunniakysymys olla ottamatta vastaan rahaa ja vain olemalla taloudellisesti itsenäinen on oikeasti "aikuinen" tai "itsenäinen" ja rahan vastaanottaminen symboloi heikkoutta. Jotkut kaverit eivät suostu ottamaan vastaan esim. olutta baarissa edellämainituista syistä.

Itse näen rahan enemmänkin pragmaattisena: Jos sitä on, niin kiva, ja ihan vitun sama mistä se on tullut ja kuka minkäkin osan käyttää. Varmaan sitten jos puoliso dokaisi mun palkan rupeaisi vituttaan. Lisäksi jos minulla on tuloja ja puoliso on tyytymätön nykyiseen alaansa ja haluaisi opiskella, niin näkisin rahakysymyksen lähinnä siten, että onneksi se on mahdollista kun yksi käy töissä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Danii:
Mutta vaimokehan ainakin syö halvalla opiskelijaruokalassa. Kannattaa panostaa pariin muoviastiaan, joihin voi vaivihkaa säilöä leipää ja salaattia. Tietysti myös opiskelijana saa halpoja perheasuntoja, jos ei huvita omaa penniä venyttää eikä toisella ole varaa opiskelijana korkeaan vuokraan.

Jos vaimon tulevat tulot ovat hyvät, niin suosittelisin opintolainan nostamista ja sen verran avokin tukemista, että opinnot jouduttuisivat. Työnteko opiskeluaikanahan luonnollisesti hidastaa opiskelutahtia, ja tulevan lääkärin tai juristin tuskin kannattaa jättää tenttejä rästiin painaakseen tehtaalla paria vuoroa jotta perheen tulot saataisiin tasan.

Velvoitetta ei ole, mutta se saattaa olla järkevää erinäisissä tilanteissa. Tyytyväiseltä vaimokkeelta saanee enemmän seksiä.

:)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Danii:
Ja edelleenkin, se nyt on vaan tyhmää vaatia tasapuolista panosta opiskelijalta, joka esim. voisi käyttää aikansa tehokkaasti opiskeluun ja nopeuttaa täten valmistumistaan ja siirtymistä isopalkkaisempaan ammattiin. .

Kumpa olisikin isopalkkaisempi se akan uusi työ! Monesti vaan näin ei ole. Se vanha työ oli normaalipalkkainen mutta uusi "Kiinnostava" piiperryshomma on lähinnä pers nettoa monella. Ne nais-lääkäriksi aikuisena opiskelevat on harvassa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ainokainen:
[
Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että opiskelu kannattaa, koska sen avulla pääsee todennäköisesti kiinni parempipalkkaiseen työhön. Mutta onko se oikein, että mies maksaa naisen opiskelut, jotta se nainen pääsisi paremmille palkoille? Vai ajattelitko että se nainen maksaa sitten niistä hyvistä tuloistaan takaisin sen summan sille miehelle, minkä on velkaa?

Se on moni nainen kun lähtee sitten kun saa ne paperit hanskaansa! Paperit joiden saantia on mies auttanut tekemällä ympäripyöreää päivää tehtaassa!

Soromnoo mies kun akka valmistuu!
 
Alkuperäinen kirjoittaja piiperrin:
Kumpa olisikin isopalkkaisempi se akan uusi työ! Monesti vaan näin ei ole. Se vanha työ oli normaalipalkkainen mutta uusi "Kiinnostava" piiperryshomma on lähinnä pers nettoa monella. Ne nais-lääkäriksi aikuisena opiskelevat on harvassa.

Nyt kun lääkistenkin ikäkiintiöt on poistettu niin kyllähän sieltä yllättävän paljon noita löytyy.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Danii:
Alkuperäinen kirjoittaja piiperrin:
Kumpa olisikin isopalkkaisempi se akan uusi työ! Monesti vaan näin ei ole. Se vanha työ oli normaalipalkkainen mutta uusi "Kiinnostava" piiperryshomma on lähinnä pers nettoa monella. Ne nais-lääkäriksi aikuisena opiskelevat on harvassa.

Nyt kun lääkistenkin ikäkiintiöt on poistettu niin kyllähän sieltä yllättävän paljon noita löytyy.

Omasta sukulais ja ystäväpiiristä ei ainakaan, muuta kuin niitä piipertäjiä.

Sääliksi käy hyvätuloisia miehiä jotka joutuvat maksamaan kun vaimo iltaisin hiukan "askartelee" - ties mitä ...
 
Daniilta on tullut ihan asiallisia ja mielenkiintoisia kommentteja. Kyllä meillä (silloin kun asuin kotona ja vieläkin) isä vastasi pääasiallisesti perheen elätyksestä. Edelleen isällä on paljon suuremmat tulot, kuin äidillä. Tuntuu siltä, että ne jotka eivät ole valmiita elättämään puolisoaan opiskelujen ajan, ovat täysin tyytymättömiä omaan elämäänsä ja työhönsä. Täytyy myöntää, etten itsekään tämän hetkisestä työstäni pidä, mutta jos lähtisin opiskelemaan mielekkäämpää alaa (se olisi kuitenkin hyvin palkattu, koska mielestäni työhön uhratusta ajasta täytyy saada kunnollinen korvaus) odottaisin mieheni osallistuvan yhteisiin kuluihin niin, etten joutuisi tekemään töitä opiskelujen ohessa. Jos mieheni haluaisi lähteä esim. ulkomaan matkalle, niin olettaisin hänen kustantavan myös minun matkani, kuten myös itse olen tehnyt (eli kustantanut mieheni matkan ulkomaille). Emme ole olleet vielä mitään 10 vuotta yhdessä, mutta emme siltikään jaa rahojamme sun ja mun rahoihin, vaan se maksaa jolla sillä hetkellä sattuu olemaan rahaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mielenkiintoisia kommentteja...:
Tuntuu siltä, että ne jotka eivät ole valmiita elättämään puolisoaan opiskelujen ajan, ovat täysin tyytymättömiä omaan elämäänsä ja työhönsä.

Miten niin? Eikös se mene pikemminkin niin päin, että se hyvin tienaava on ihan tyytyväinen, mutta se uuteen ammattiin opiskeleva on tyytymätön työhönsä ja elämäänsä ja siksi lähtee opiskelemaan uutta?

Minä ainakin olen tosi tyytyväinen omaan työhöni ja elämääni enkä haaveile uuden ammatin opiskelusta, koska teen nyt sitä mitä olen aina halunnut tehdä.
Ymmärtäisin hyvin, jos huonompipalkkainen puolisoni olisi tyytymätön elämäänsä ja yrittäisin kannustaa ja tukea häntä täysillä parantamaan elämäänsä. Mutta maksumieheksi en ryhtyisi ;)

 

Yhteistyössä