Toukokuun vauvat 2010

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Elina77
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kiitos kaikille kannustavista kommenteistanne, alkaa olla jo huomattavasti parempi mieli.

Ihana että on tälläinen paikka jossa voi purkaa omia tuntojaan samoja asioita läpikäyvien kanssa.

Olen tosiaan jo huomattavasti rauhoittunut, ja saanut ajateltua asian niin etten todellakaan ole itse voinut vaikuttaa tilanteen syntymiseen.
Ja voin vain parhaani mukaan noudattaa diabetesneuvojan antamaa ruokavalio-ohjeistusta ja toivoa että se riittää pitämään sokeriarvot kurissa. Sinällään diabetes ei ole mitenkään outo tai tuntematon juttu, koska kuten aiemmin kerroin, lähipiiriin kuuluu useampikin diabeetikko. Ja siksihän itsekin jouduin jo näin "alussa" sokerirasitukseen. Yleensä nuo testit tehdään kai vasta rv20 jälkeen.
Mutta siis, ensi viikolla olen ehkä taas hieman viisaampi kun olen vieraillut diabeteshoitajalla. Ja pääasia todellakin on että maha-asukilla on kaikki hyvin, minä syön toukokuuhun asti vaikka pelkkää heinää jos niin vaaditaan (tuskimpa kuitenkaan)

Voimia Sintille ja Emmalle tulosten odotteluun , toivotaan että pikkuisilla on kaikki hyvin!

Aikooko kukaan muistaa huomenna tulevaa isää?
Itse ostin kirjasen :Mies hoitaa vauvaa. Saa vaan nähdä annako sen huomenna vai vasta joskus myöhemmin:)

Meidän läppäri levisi viimevkolla, kirjoitin tätä nyt miniläppärillä joten voi olla hiukka virhelyöntejä,mutta jospa asia tulee ilmi kuitenkin.

Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille!

-S--+ pikku-pupu rv14+0
 
Kiitos tuesta :)

Aion mennä lapsivesipunktioon, jo siihen saakka kärvistely on tarpeeksi. Sitten kun tulokset tulee... Romahdushan se on, jos ikävä uutinen saadaan, mutta epätietoisuuttakaan en puolta vuotta jaksa.

Tuleva isä ei oo suomalainen eli hänen isänpäivänsä ei oo huomenna ja hän kuulemma oman isänsä kanssa juhlii isänpäivää joka päivä :P Kyl mä sille kuitenkin hyvän isänpäivän toivotuksen sanon huomenna.
 
Kiitos tuesta :)

Aion mennä lapsivesipunktioon, jo siihen saakka kärvistely on tarpeeksi. Sitten kun tulokset tulee... Romahdushan se on, jos ikävä uutinen saadaan, mutta epätietoisuuttakaan en puolta vuotta jaksa.

Voimia Emmalle odotteluun. Se odottelu on tosi kauheaa (tiedän, jouduin siis itse punktioon edellisessä raskaudessa veriseulan takia), mutta toisaalta kun sieltä tod.näk. tulee vapauttava tulos, niin sitten loppuraskaus on ehkä stressittömämpi. Ja sieltä saa tietää varmasti sukupuolen :)

Mä ainakin stressasin edellisessä raskaudessa hirveästi lapsen terveyttä jo ennen sitä veriseulahälytystä, ja se punktion ja tulosten odotusaika oli ihan kamala (vaikka kuinka tiesti, että on vain muutaman prosentin todennäköisyys, että lapsi on sairas), mutta sitten kun ne tulokset tuli, niin stressaaminen loppui saman tien, vaikka tietystihän joku muu olisi vielä voinut olla vialla, mutta sitä ei vaan enää huolehtinut niin paljon.

Huomasin muuten tuolla aiemmin sanoit, että sulla supistelee. Mulla ihan sama juttu ollut nyt pari viikkoa. Tuntee, miten joku kiristyy ja sitten taas rentoutuu. Jos laittaa käden oikeaan kohtaan, sen liikkeen tuntee jopa kädellä. Kysyin lääkäriltä ja lääkäri sanoi, että voi se supistella, mutta kohtu on vielä niin pieni, ettei sen pitäisi tuntua pahemmin. Mutta kyllä edellisen raskauden jäljiltä on tuo supistelukin niin tuttua (sitä oli todella paljon, alkoi silloinkin jo ennen puoltaväliä), että sama tunne se on.

Mutta tosiaan tsemppiä... koska sulla on se punktio? (oot ehkä kertonutkin jossain, mutta en muista)

Sintti
 
Viimeksi muokattu:
Eilen illalla mulla oli sellaset vatsakrampit murehtimisesta, että ajattelin, että nyt on pakko rauhottua. Päätin mennä punktioon vasta perjantai-iltana, joten ei mulla sitä aikaa oo vielä varattuna.

N.s. supistelut on lähinnä tuntunu alapäässä. Niistä en oo ollu kovin huolissaan sen jälkeen, kun lääkäri sanoi, ettei tarvi. Kohtu kuulemma supistelee koko ajan.

Parempaa isänpäivää muille!
 
Viikonloppu on mennyt ohi taas hetkessä.. Ja tänään tieto raskaudesta kerrottiin myös minun vanhemmilleni ja sisaruksille. Muuan kaveri tietää asiasta myös, mutta ihan "julki-raskaana" ei olla, eikä haluta vielä aikoihin ollakaan.. Suurinpana syynä tähän anoppi, joka jo viimeksi nähdessämme (silloin joku rv.6 menossa tjn..) taputteli vatsaa ja uteli että jokos siellä on hääyön hedelmät ja toitotti kuinka hän haluaa mummoksi.. Tuli tosiaan jo silloin niin inhottava ja loukattu olo.. En halua, että kukaan muu kuin terveydenhuollon henkilöstö tai oma mieheni tällä hetkellä vatsaani "vauva-mielessä" koskee.. Anoppi ja tuntemattomat ihmiset eivät saa koskea sitä ikinä. Minulla on oma henkilökohtainen reviiri ja ällöttää kun sitä rikotaan..

Vatsaa ei näy ja eilenkin kun kerrottiin yhdelle kaveripariskunnalle uutiset, sanoivat hekin ettei sitä olisi kyllä mitenkään voinut mahasta päätellä.. Toisaalta pitkä ja hoikka kun olen, painoa ei ole tullut lisää vielä kuin noin kilo ja siskollanikin vauvamaha alkoi näkyä vasta verrattaen myöhään en usko, että tämä alkaa mihinkään pömpöttää kuin vasta tuossa kuun vaihteen jälkeen.. Ja löysemmillä kamppeilla saa varmasti peitettyä homman pitkään..

Miehen kanssa luimme neuvolasta saatua opusta ja osa tekstistä on kyllä niin kornia, että ei voi kun nauraa.. Saimme kunnon naurut mm. siitä, että rv.13 kohdalla luki äidin osiossa "Toivottavasti pystyt rentoutumaan ja saat elämänilosi takaisin tässä vaiheessa" jne.. Itse en ollut tietoinen, että elämäniloni olisi pitänyt jossain vaiheessa kadota.. Muutenkin osa tekstistä on kuin siirappia.. Ihan hauska ja kätevä opus silti.. Harmittaa vain, kun kumppanin osuutta korostetaan hyvin paljon sen vuoksi, kun moni nainen odottaa lasta nykyään ihan yksin. Onkohan heille omaa opusta??

Tänään mietimme myös ekaa kertaa, että mitähän kummaa sitä pitäisi lapselle sitten hankkia?? Ei ole tullut ennen mieleen ei..

Nyt iltapalaa..

Danzee83 + Itiö rv.13+4
 
Emmalle hurjasti voimia ja uskon, että saat punktiosta vain hyviä uutisia.

Kun kävin tuon rokotteen ottamassa, niin tulipahan mieleeni että voisiko neuvolatätiä vaihtaa? Asuimme ennen toisella puolella kaupunkia ja silloin minulla oli tämä tänään minua rokottanut nainen neuvolatätinä. Ja kuinka paljon mukavampi hän onkaan! Ehkä inan verran hössö, mutta myötätuntoisempi ja paljon mukavampi. Sain häneltä rokotetta koskevan tiedotteen, jota en jostain syystä saanut omalta neuvola ihmiseltäni. Ja hän jaksoi vielä pohtia kanssani rokottamisen järkevyyttä. Eikä vain toistellut ohjeita. Joskus nuo henkilökemiat eivät vain kohtaa!

HMM83: joo, mullakin alkaa parit farkut olla liian tiukat. Toisaalta tosi hienoa ja toisaalta olen kauhuissani! Mä turpoan! Hauska tuo sinun pusero episodisi :)
 
Heipä hei,

Nyt uskallan jo kertoa meiltäkin ilouutiset, laskettu aika 25.5. Käytiin tänään niskapussiultrassa, turvotusta ei ainakaan ollut, vielä pari viikoa menee kun verikokeella varmistuu. Kovin liikkuvainen vauva näkyy masussa olevan ja pienet sormetkin jo ultarassa näkyi. Aika uskomatonta!

Onnellista odotusta!

Tiie ja Papu 11+5
 
Ensimmäinen ultra onnistuneesti takana. Mitähän olen oikein miettinyt, kun oikein yllätyin kun mahasta löytyi elämää? Yksi käsiään heilutteleva sikiö siellä oli kuin olikin. Laskettu aika pysyi samana eli 22.5. Olo on nyt helpottunut kun asia on jotenkin varmistunut ja konkretisoitunut, lapsi on todella tulossa.
Kätilö sanoi että kohtuni on poikkeuksellisen takana. Tämän ei pitäisi vaikuttaa synnytykseen mutta raskautta on helpompi pitää salassa pidempään. Nyt en voi enää uskotella itselleni että kasvanut maha johtuisi muusta kuin ihan vaan lihomisesta (4 kg painoa tullut...) :)

Nyt odottelen seuraavaa neuvolaa johon onkin vielä kuukauden päivät aikaa. Olen ollut viime aikoina tooodella väsynyt ja luulen sen johtuvan matalasta hemoglobiinista, minulla on taipumusta aneemisuuteen. Olen kyllä syönyt yhden rautatabletin päivässä ihan alusta lähtien mutta nyt tuntuu ettei siitä ole juuri hyötyä.

Tervetuloa Tiielle!
 
Peukut pystyssä Emmalle huomisesta! :)

Me käytiin taas neuvolassa tarkastettavana. Kohtu oli kovasti kasvanut ja sykkeetkin löytyi. Tapansa mukaan Napero leikki hippaa ja uiskenteli neuvolatätiä karkuun. Lopulta sen verran asettui että sai mitattua sykkeeksi n.140. Kaikki siis taas toistaiseksi hyvin.. :)
 
Emmalle tsemppiä! Uskon, että kaikki menee hyvin.

Tiielle tervetuloa joukkoon!

Minä sain sitten kuitenkin rokotteesta pienoisen flunssan. Kurkku on kipeä, nenä valuu ja ehkä hiukan kuumetta. Kyllä tämä muuten menisi, mutta kun ei saa ottaa lääkkeeksi muuta kuin Panadolia eikä se tehoa muhun ollenkaan. Tosi ärsyttävää.

Tuosta mahan taputtelusta; itse en varmasti tule sietämään sellaista ollenkaan. Se on minun mahani ja minä päätän ketä siihen koskee.

rv 11+6
 
Jospas tässä vaikka laittaisin työpäivän pakettiin tänne kirjoitellen ja sen jälkeen kotiin suunnaten..

Olot on mukavat ja jos ei "normaalit" housut puristaisi niin penteleesti voisi tässä ihan helposti unohtaa edes olevansa raskaana. Eilen nimittäin testasin päälleni remonttifarkkujani (sellaiset maalitahraiset normaalisti löpsöt farkut..) ja ne istuivat nyt varsin napakasti. Ihan maalaushommissa ja listojen teippaamisessa jne. olen erästä tuttuamme auttanut. Nautin suuresti siitä, että saa remppailla ja värkkäillä sillä lailla, että näkee kättensä jäljen. :) Eli jospa tässä alkaisi tuo vatsa tosiaan salakavalasti täälläkin kasvamaan?? Kun töissähän olen istumishommien takia käyttänyt äitiysfarkkuja jo useamman viikon mukavuussyistä. Nyt tuntuisi kuitenkin siltä, että istumisen lisäksi normaalit housuni ovat alkaneet tuntua epämukavilta myös seistessä.. :) Mielenkiinnolla ja positiivisesti kauhunsekaisin tuntein odottelen vatsan kasvua.. Painoa tullut sellaiset 1,5kiloa nyt..


Orastava kurkkukipukin meni ohi ja terveenä on oltu taas. Itsehän päädyin siihen, etten tarjolla ollutta sikainfluenssarokotetta ottanut. Syyt tähän moninaiset, eikä taudin mahdollisuus pelota sen enempiä kun normaalikaan elämä. :)

Eli täällä kaikki etenee luullakseni ihan mukavasti.

Danzee + Itiö rv.14+1
 
Voih..voimia Emmalle odotteluun. Alkuaikana viikon kerrallaan eläessä kontrolliultrasta toiseen, tiedän kuinka hiton pitkältä ajalta se pari viikkoa tuossa tapauksessa tuntuu.
Täällä peukut pystyssä tulosten puolesta. Ja kuten sanottu suuret säkilliset sinne kärsivällisyyttä ja voimia..

-HMM83 ja tiitiäinen 15+1-
 
Varoitan, että nyt puolestaan täältä tulee avautumista ja kritiikkiä terveyskeskusjärjestelmää kohtaan... täydellä nukkumattoman yön (no nukuin mä pari tuntia) raivolla...

Eli yöllä yhtäkkiä reilusti kirkasta verta. Huomasti vessassa käydessäni siinä alkuyöstä. Ei suuremmin kipuja, mutta paniikissa valvoin. Kuudelta soitin päivystykseen, josta sanottiin, että voi odotella, kunnes oma terveysasema aukeaa tai mennä työterveyslääkärille. Siinä vaiheessa vuoto oli vähenemään päin, muuttumassa ruskeaksi ja oli vähän hyytymiä (hyvää ruokahalua kaikille, taitaa olla lounasaika).

Huomasin, että oma terveyskeskus aukeaa perjantaisin vasta yhdeksältä, joten yritin työterveyttä. Eivät hoida raskausasioita. Yritin omaa neuvolaa, vaikkei ollut soittoaika... vastaavat seuraavan kerran puhelimeen tiistaina. Odotin yhdeksään ja soitin omalle terveysasemalle. Pääsin lääkäriin puoli yhdeltätoista. Tiesin, että lääkäri on ihan käsi ja kirosin, kun en ollut sittenkin painunut kuudelta keskussairaalaan.

Lääkäri sai sen verran katsottua, että paikat on onneksi kiinni (sillä hetkellä oli kyllä vuotokin tauonnut), mutta dopplerilla ei saanut sydäntä kuulumaan. Ei luultavasti osannut käyttää, ei löytänyt sillä edes _mun_ sykettä vaikka yritti. Eikä antanut ultralähetettä!! Tiistaina voi kuulemma soittaa neuvolaan! Yksityisellekään ei täällä ole aikoja ennen tuota samaista tiistaita (vielä tiistai-iltana, mies on ti-to työmatkalla ja minä yksinhuoltajana sen aikaa, eli en pääse ultraan kuin hyvällä tuurilla viikon päästä, ellen nyt ala vuotaa kuiviin ennen sitä).

Aluksi olin vaan paniikissa, mutta nyt alkaa raivo nousta. Mä ymmärtäisin, jos tää olisi taas jotain pientä tiputtelua, mutta se oli yöllä sen verran reilua vuotoa, että kyllä mun mielestä voisi joku vähän tutkia, mistä moinen johtuu. Nyt sitten vaan odotellaan, että koska se keskenmeno lopullisesti tulee, vai mitä tässä oikein tapahtuu.
 
Kauheaa Sintti! Tiedän ton, kun huoli muuttuu raivoksi. Jos sittenkin sinne keskussairaalaan? Miehesi ymmärtääkseni on nyt kotona, onneksi sentään.


Kiitos sympatioista :)

Ei ne ota sinne Keskussairaalaan keskellä päivää, ellei ole ihan irtipoikki jalka tai jotain. Muuten pitää mennä oman terveysaseman kautta ja sitä on nyt yritetty. Se harmittaa, kun en aamulla mennyt sinne sairaalaan, kun olisi päässyt (silloin heti kuudelta, kun tk ei vielä ollut auki). Nyt en kyllä illalla lähde, ellei vuoto ylly uudestaan. On nyt rauhoittunut, mutta olisihan se kiva saada tietää, onko vauva hengissä ja mistä ihmeestä tällainen johtuu.
 
Viimeksi muokattu:
Hurjasti tsemppiä Sintille! Jos pääset sinne keskussairaalaan ennen tiistaita, se voisi olla ihan varteenotettava vaihtoehto, vaikka kaikki onkin varmaan ihan kunnossa. Paljon voimia.

Voimia myös Emmalle odotteluun! Nyt jos vaan mahdollista, yritä suunnata ajatuksia muualle ja mukaviin asioihin, vaikka vaikeaa se varmasti onkin. Jaksamista!

Täällä ihan perusmeininkiä. Ensimmäiset äitiysvaatteet on ostettu ja kokeiltu. Sainpahan viimein kerrottua työpaikallakin raskaudesta, elin tulin niin sanotusti ulos raskauskaapista :) Työkaverit olivat lähinnä helpottuneita siitä, että olen vaikuttanut uupuneelta ja väsyneeltä ennemminkin raskauden kuin työmäärän vuoksi. Meilläpäin on aukeamassa muutama vakipaikka (olen itse määräaikainen), mutta niiden hakemiseen ei taida olla mahdollisuuksia, harmi sinänsä.

Miehelle on iskenyt päälle sellainen huolehtimisvaihe päälle, joka on tavallaan ihan hellyyttävää, mutta pidemmän päälle myös hiukan rasittavaa... Onneksi kuitenkin myös mies tuntuu odottavan vauvaa jo kovasti.

Meille tulee huomenna neljä kuukautta täyteen ja sitten on vain pari viikkoa siihen, että raskaus on puolivälissä.

Ihanaa viikonloppua kaikille kanssaodottelijoille ja voimia epävarmuuden kanssa painiskeleville.

Kamomilla ja masuasukki rv 15+6
 
Sunnuntai huomenta kaikille!

Onko Sintin tilanteessa tapahtunut mitään muutosta? Minä itse olisin kyllä vaikka väkisin mennyt keskussairaalaan, epätietoisuus on kaikista pahinta.

Itse olen tässä nyt sitten tiistaista asti noudattanut raskausajan diabeetikon ruokailuohjeita ja mitannut verensokereita 6kertaa päivässä.
Tuota verensokerien mittausta jatkuu kaksi viikkoa ja sitten mulla on soittoaika neuvolaan ja jos arvot on ok jatketaan mittausta pari kertaa viikossa.

Eli siis, mittaan aamulla ennen syöntiä ja tunti aamupalan jälkeen, sama homma lounaalla ja päivällisellä. Ainakin tähän asti arvot on olleet ok, eikä kertaakaan menneet raja-arvojen yli.

Ruokavalio ohjeet jotka annettiin ovat aika tavalla samanlaiset kuin ruokailuni normaalistikin, ehkä suurin muutettava asian oli säännöllisesti syöminen, aiemmin kun ateriavälit saattoi olla hyvinkin pitkiä ja nyt mussutan jotain kolmen tunnin välein. Hiilihydraatteja niukasti ja reilusti kasviksia.
Periaatteessa en muuttanut omasta normaalisyömisestä muuta kuin jätin ne vähäisetkin satunnaiset karkit pois ja syön useammin.

Ainut asia mikä mua hieman ihmetyttää on tämän ruokavalion vähäinen kalorimäärä, eli 1800kcal/päivä. Olen joskus laihduttaessanikin syönyt enemmän. Olen kuitenkin normaalipainoinen, teen seisomatyötä, kuljen kävellen töihin päivittäin n.20/suunta ja nyt kun energiaakin alkaa olla hieman enemmän käyn lenkillä 3-6 kertaa viikossa 0,45-1,5 tuntia kerrallaan. Tuon kulutuksen jälkeen päivittäinen energiamäärä jää kyllä aika niukaksi.
Olenkin nyt laihtunut jo hieman yli kilon ja painan vähemmän kuin ensimmäisessä neuvolassa (mulla paino nousi plussan jälkeen,ennen eka neuvolaa vajaa 4kiloa ja ekan ja toisen neuvolan välillä hieman reilun kilon. Ja kaikki tämä on tapahtunut normaalipainon sisällä)
Sinällään ei kyllä haittaa yhtään jos paino ei nousisikaan raskausaikana, mutta olen kuitenkin ymmärtänyt että laihduttaminenkaan ei ole hyväksi paitsi jos on reilusti ylipainoinen, jota minä en ole.

Kamomilla ja Danzee kertoivatkin alkaneensa käyttää mammavaatteita, mitenkäs muut?
Mulla on yhdet housut olleet jo käytössä, toiset jotka sain työkaverilta ovat vielä hurjan isot. Ja talvitakki ongelma on tullut eteen... Olen todella kapeahartiainen ja normaalitilassa pienirintainen, joten lähes kaikki takkini ovat kokoa xs-s, nyt ne ovat alkaaneet käymään aika ahtaaksi kun kuppikoko on kasvanut kahdella ja mahakin pömpöttää. Olen kokeillut muutamia isompia kokoja olevia takkeja mutta ne jäävät hartioista todella isoiksi ja tyhmän näköisiksi.
Asoksella ja topshopilla oli muutama hauskan näköinen äitiysvillakangastakki, hinta vain oli niin älytön että tuntuu hieman turhalle maksaa vaatteesta mitä käytät muutaman kuukauden niin paljoa.
Eli hyviä vinkkejä talvitakin/takkien metsästykseen kaivataan!!

Hyviä vointeja kaikille!

-S-- +pikku-pupu rv15+1
 
Huomenta.

Mulla on ollut tapahtumarikas aamu. Ylösnoustessa alkoi taas ihan hillitön verenvuoto, ja paniikki päälle. Taksilla keskussairaalaan ja tällä kertaa ottivat mut suoraan gynejonoon. Hoitaja oli kirjoittanut tulosyyksi keskenmeno ja muutkin hoitajat puhuivat niin kuin asia olisi selvä.

Pääsin nopeasti lääkäriin ja ultraan. Vauva hengissä, paikat edelleen kiinni, vuoto vähenemässä. Ei selvinnyt varmasti, mistä vuoto tuli, ilmeisesti joko istukan reuna tai kohdunsuu vuotaa.

Yritin kysyä, voiko tämän toistumista estää jotenkin, pitääkö välttää liikuntaa tms., mutta sanoi, että liikunta ok, kunhan ei mitään törmäyksiä ole tms. Eikä seksiäkään kielletty kuin nyt pariksi päiväksi. Veikkaan tosin, että sekä liikunta että seksi aiheuttaa kyllä jatkossa entistäkin enemmän paniikkitarkkailua.

Mutta tällä erää siis kaikki ok, ja huomenna pitäisi päästä töihin. Nyt olen kotona ja yritän ottaa rauhallisesti.

Vaatteista kyseltiin... mulla on kahdet omat housut käytössä, jotka on normaalisti liian isot, ja sitten kun pari päivää viikossa on liikunnanopetusta, niin kaikki joustavat housuthan tietty menee hyvin. Hameita pidän myös jonkun verran. Viime raskaudessa olin näillä viikoilla vaihtanut äitiyshousuihin, mutta nyt ajattelin sitkutella vielä hetken, kun noi normaalihousut mahtuu vielä. Mulla on parit sellaiset "alkuraskaushousut" jemmassa eli sellaiset, joissa on kuminauha-nappisysteemi. Sitten tilasin H&M:ltä tarjouskampanjasta sellaiset kunnon mammafarkut sillä resorisysteemillä. Lantiofarkut toimisi, jos pysyisi jalassa, mutta mulla ne aina valuu.

Takkiongelmasta kärsiville en osaa antaa muuta vinkkiä kuin ostaa jonkun halpistoppatakin täksi talveksi, kokoa riittävän iso. Toisaalta mä synnytin viimeksi maaliskuussa, eli olin isoimmillani keskitalvella, ja mun normaali ulkoilutoppatakki (koko M tai jotain) mahtui kyllä loppuun asti. Ei se tietty järin kaunis ollut, mutta pärjäsi. Nyt kuvittelisin, että normaalilla villakangastakilla koko 40) menee alkutalvi. Toistaiseksi menee kiinni vielä 38-kokoinenkin villakangastakki.

Sintti
 
Hyvä kuulla että Sintillä on kaikki hyvin. Kuulosti sen verran hurjalta tuo veren tulo!

Minulla tuntuu pahin väsymys viimeinkin väistyneen, nyt on pahimpana vaivana sekaisin oleva maha. Suoli ei toimi moniin päiviin ja sitten kun päättää toimia niin on jo todella kiire vessaan. Mahavaivoja on ollut ihan raskauden alusta asti mutta nyt ne tuntuu pahentuneen. Ei vaarallista mutta kiusallista :-/

En ole ostanut vielä mammavaatteita mutta uusia vaatteita ostaessani olen valinnut aina vähän väljempiä ja matalavyötäröisempiä. Anoppini ostelee aina kaikenlaista ja olen sanonut miehelle että hän on varmasti ensimmäinen joka ostaa jotain vauva-aiheista. Ja eilen hän olikin ostanut vauvanmyssyn... :)
 
Päivitetäänkö lista? Sitä ei nyt ole vähään aikaan tehty, joten korjatkaa tämän jälkeen muutokset.

Kamomillla, 24 v, 1.5.2010, esikoinen
tjejen LA 2.5.2010, esikoinen
Elina77 LA 5.5.2010, esikoinen
-S-- 28v LA 8.5.2010, esikoinen
Danzee83, 26v, LA 15.5.2010 esikoinen
Emma77 LA 15.5.2010 kakkonen
Lovisa83 LA 16.5.2010 esikoinen
Sintti LA 17.5., kakkonen
Jen-n LA 29v, 18.5.2010, neljäs
Amppari77, LA 18.5., esikoinen
Jo-jo76 LA 20.5.2010 esikoinen
Brush LA 20.5.2010, tuplat (esikoiset)
Tiie 29 v. LA 25.5.2010, esikoinen
Siivekäs83 LA 26.5.2010, viides
anskubansku, 25, LA 27.5., esikoinen
Hilma77, LA 28.5.10, esikoinen
 

Yhteistyössä