H
hohhoijakkaa
Vieras
Jaa,a empä voi muuta sanoa, että miettikääpä kukin tahollaan onko sen arvoista riidella siitä, että anoppi ei kysy saako lapsen ottaa syliin, pesee vaipat väärän tuoksuisella pesuaineella ( miksi mummo niitä edes pesee) tai myöhästyy hiukan. Tai hermostua jos lapsen rytmi menee sekaisin yhtenä päivänä, se tulee menemään sekaisin vielä tuhat kertaa erinäisistä syistä ja sille ei aina voi mitään.
Onko se niin tärkeää, eikö rakkaus ole tärkeämpää, isovanhemmat ovat lapselle suuri rikkaus ja jos he palauttavat lapsen hieman myöhässä niin kaataako se maailman? Eikö elämä ole yllätyksiä täynnä eikä sitä voi aikatauluttaa minuutti minuutilta.
Nuorten äitien kannattaisi ehkä kuunnella enemmän myös anoppejaan, hänhän on kasvattanut poikansakin ihan hyvin koska se on teillekin kelvannut. Teille kelpaa viedä lapsi kyllä hoitoon anopille mutta sitten nipotetaan pienistä asioista.
Ap:N tapauksessa miniällä taisi itsellään olla huono omatunto kun antoi lapsen viikonlopuksi hoitoon.
Tästä olen samaa mieltä. Ei ole sen arvoista todellakaan vääntää kättä näin mitättömistä asioista. Jos lapsen äiti on niin herkkähipiäinen ettei kestä yhtään mitään erilaista tapaa olla hänen lapsensa kanssa, ehkä hänen pitäisi itsensä jotenkin opetella ottamaan asiat rennnommin. Ei se lapsi siitä mene pilalle jos kaurapuuron sijaan saakin mummolassa ohrapuuroa! (tästä eräs äiti sai ison hepulin aikoinaan ja meni melkein välit anoppiin)
Viimeksi muokattu: