Alkuperäinen kirjoittaja kuulehan.. eritellään;10350653:
Voit olla oikeassa. Kuulin, ja tein uuden arvion tilanteesta. Olenkin tullut kokonaan toisiin aatoksiin, ja kiitos siitä!
"joista en ymmärrä höykäsen pölähdystä.. "
Ei tarvitse ymmärtää, riittää kun tekee niin. Omaksuu opetustaidon alkeita ja ryhtyy toimiin.
"aikuisen miehen pitää ymmärtää
kusitipat lattialla tai seinässä ei ole toivottuja."
Olen vakaasti sitä mieltä että hän ymmärtää jo, sanomattakin.
"pytyn ohi kusemisesta saadaan noin pitkät pohdinnat"
Siitä saisi paljon pitemmät. Kirjoitin oppimisesta, miten uusi tapa syntyy. Olen vakaasti sitä mieltä että hänellä on tarvittavat tiedot ja taidot. Jostain syystä hän ei ole soveltanut niitä, tarpeeksi pitkään ja riittävän usein. Jos hän niin olisi tehnyt, siitä olisi tullut hänelle pinttynyt tapa ja hän olisi valmis puolustamaan OMAA hyvää tapaansa 'henkeen ja veteen', vaikka sitten tämänkaltaisessa Kuoro-"Huutelijat" stemmamollaajissa poskisolistina.
Syitä pöntön ohitukseen tuskin koskaan tarvitsisikaan pohtia, sillä uusi tapa syrjäyttäisi vanhan.
Sillä ei kai väliä. Oletan että miehellä ei ole halua oppia, mutta häntä voitaisiin innostaa ja kannustaa. Ei varmaan maksa vaivaa, tämän miehen kanssa.
"Kysy kaverilta miksi hän ei voi jälkiään siivota vessasta."
Ja saadaan joku yhtä hätäinen ruikkaus, minkä ei ole silloinkaan ajateltu menevän pönttöön.
"Jos vastaus ei tyydytä, pistä mies pihalle."
Tässähän se tämän ongelman perimmäinen luonne taitaa olla.
Nyt alkaa sitten logiikan kova ydin. Siis herkimmiltä lukijoilta silmät kiinni, voi ärsyttää!
(ei ole pakko ymmärtää, lukeminen omalla vastuulla)
"hommaa tilalle sellainen joka on kotonaan jo sisäsiistiksi kasvatettu."
Vertasin 3kk:n hommaa n. vuoden 'etumatkaan' (nyt jo avoliitossa 8 kk.). Järjetöntä! Kuitenkin mielekästä, sillä työ on työlästä vain silloin kun tuntuu siltä.
Aloittaja kysyy:
"Saako tuon millään loppumaan."
Saa, mihin seniilinä vastasin, mutta tuskin innostaa järkiperäisyys
Tein ratkaisevan arviointivirheen lähtötiedoista ja sellainen perusteeton, (ennakko)luuloiseen oletukseen tukeutuva päätelmätalo romahtaa kokonaan. Oletukset on syytä tehdä kriittisesti, muuten logiikalla ei pärjää, mutta se pätee kun tekee kaiken okein. Tästä johtuen. olenkin muuttanut mielipiteeni näennäisesti lähes päinvastaiseksi.
"Ei siinä mitään pitkiä kasvatussessioita pidä olla."
Tätä kohtaa mietin lisää. Mksi on niin kova vastustus että jotkut keräävät sitä vihaa, melko reippaasti, ja tuntuu että ollaan valmiita melkein toisten puolesta estämään järkevät yritykset.
Turhia eivät olleet kysymys 'oikeasta tavasta elää', lainaus: "eri maailmoista". Kiitokseni myös heille!
Pyörittelin ajatusta:
Ei siinä mitään. Ei mitään pitkiä. Ei pidä olla. Ei mitään. Ei olla. Ei pidä.
Mitä sitten pitää olla? Tarkemmin sanottuna mistä pitää?
Mitä nainen haluaa? Jos ei järkeä, niin sen on oltava tunteita! Mitä tunteita? No, SUURIA tunteita tietenkin, siis reunaehtona että ne tuntuvat sitten kanssa hyviltä, eikä mitään pahoja ainakaan, se on selvä!
Aloittaja kertoo miehestään:
"Pidän hänestä kovasti, todella monet asiat matsaa."Mieheni on hiukan sovinistinen
mutta ei se nyt muuten ole häirinnyt!"
Aika kesyä, mutta opittu sentään sietämään kai jokseenkin mauttomia vitsejä, mutta ne eivät naurata, ennemminkin ne (tässä vaiheessa) otetaan todesta. Hauskaa ja kivaa tuntuisi olevan vähemmän.
Ensin hän kysyy: "Saako tuon millään loppumaan.", ja sitten: "Millä ihmeellä saisin
", odottaa ihmettä?
'Tuon' loppumiseen ei tarvita ihmettä, sitä ihmettä halutaan johonkin muuhun!
"tuo kuseksiminen ÄRSYTTÄÄ!"
Niitä suuria tunteita löytyy väärältä puolelta.
"ruikkiva mies ym. inhottavaa"
Jotain muutakin raskauttavaa havaittavissa.
"hänen sikamaisia tapojaan edes hiukan inhimillisemmälle tasolle?"
Unohdetaan nyt kaikki se, mistä mies pitää, olkoon sitten vaikka ruikkiminen. Unohdetaan sekin mitä mies tarvitsee, olkoon sitten vaikka tukea ruikkimiseen tai sen lopettamiseen. Elämä on kovaa! Menkäämme eteenpäin!
Mitä se on, kun inhottaa, ärsyttää, kysrsii, jurppii, tylsii jne.? Suomeksi sanottuna: pirun ikävää kun on helvetin pettynyt?
Uusi vankka ja vakaa mielipiteeni on: Nainen on kyllästynyt mieheensä, eikä hänellä näinollen ole riittävää halua (motivaatiota) nähdä vaivaa miehensä takia, toimiakseen järkevällä (helpommalla?) tavalla.
Nainen haluaa ihmeen, ehkä pienen mutta, tai ihmeen kuitenkin, tai edes sen ihmeentapaisen.
Hyvät tämän ketjun raivottaret! Olkaatten tyytyväisiä! Olitte oikeassa ja minä
en suinkaan väärässä, sillä annoinhan pätevän vastauksen väärään kysymykseen. Olen tehnyt virheen, täten vain erehtynyt, kai vaikeanakin pidettävässä kysymyksessä.
Ymmärrän nyt edes jotenkin, mitä John Gray tarkoitti, kun en aiemmin käsittänyt ollenkaan mitä puolustettavaa oikeudessa olla vihainen, voisi olla. Viisas mies kun ei sanonut yhtään enempää.
Vitut minä mikään viisas ole, helvetin älykäs vain. Sillä ei pitkälle pötkitä. Tämä epäsuhta pitää ajoittain minut syvässäkin kusessa.. Olen sitten, pelkkä ärsyttävä erittelijä tai mitä muuta tahansa, voin antaa vastauksen toiseenkin kysymyseen. Tunteellisen ratkaisun. Tunteet ovat täysin loogisia nekin (pääteltävissä, eli järkiperäisiä).
Se ihme on rakastuminen!
***
MINUN MIELESTÄNI loppukevennykseksi sopii (hesaria muistellen) visaat ja kuolemattomat Wiljami Seikkaperän sanat, nyttemmin nykynuorisosuomeksi, juonesta 'Alkaisko oleen, ja sillai, viittisköhän?, kupletista Hamuletti:
Vittuuks tässä!
Vai mitä vittuu!
No, vitunko väliä!