kyllästyminen mustasukkaiseen mieheen

[sisko]

Olen kyllästynyt seurustelukumppaniini.

Hän on todella mustasukkainen, tarkistelee ja tenttailee puhelimessa useita kertoja päivässä jos ei olla yhtäaikaa kotona. Puhumattakaan sitten kun olen yksin opiskelupaikkakunnallani. Ei ole mitenkään epätavanomaista että hän ajaa 200km yöllä tarkistamaan tilannetta jos en vastaa puhelimeeni, tai se on suljettu. Miehessä on toki paljon hyviä piirteitä, meillä on samanlainen huumorintaju, hän on älykäs, urheilullinen ja menestyvä. Pakko tunnustaa itselleni että jos hän olisi nk. roskakuski, olisin lähtenyt kävelemään jo aikapäiviä sitten. Meillä on ikäeroa 11 vuotta, itse olen vähän alta kolmenkympin ja hän on se vanhempi.

Tämä on mieheni ensimmäinen vakava suhde, naisia on edellisessä elämässä piisannut ja hän on kaikki lempannut muutaman kuukauden jälkeen. Nyt hän suunnitelee asunnon ostoa meille.

Elämäni on tylsää, ystävyssuhteeni ovat väljähtyneet tai katkenneet, mies tekee hirveän draaman jos olen lähdössä heitä tapaamaan. Hän kun ei pidä heistä. Päivällä voin kahvitella, mutta sieltäkin hän haluaa hakea minut. Iltamenoista ei tarvitse edes puhua. Oman äitini kanssa hän päästää minut nyt matkalle. Huom. päästää!

Hän sanoo olevansa omistushaluinen koska välittää minusta niin paljon. Enpä tiedä. Olemme olleet yhdessä parisen vuotta. Elämäni pisimmät 2 vuotta. Yhteisasumista en halua edes miettiä. Eläisin varmasti hänen kontrolloimassaan kuplassa hamaan tulevaisuuteen.

Olen yrittänyt jättää hänet muutaman kerran. Ja hän on myös jättänyt minut. Mutta aina hän on luikerrellut takaisin elämääni hienoilla puheilla ja jälkeenpäin ajateltuna suorastaan lahjomalla. Hän kykenee myös väkivaltaan. On saanut tuomionkin. Näistä asioista en tiennyt pitkään aikaan mitään.

En voi sanoa että olisin täysin syytön mustasukkaisuuteen suhteen alkuaikoina. En ole pettänyt, en vain ollut kovin tosissani silloin. Kaverini elävät tasa-arvoisissa parisuhteissa, elävät vapaata elämää ja kauhistelevat suhdettani. Tuntuu että olen ansassa.

 

[sielunsiskoko]

Mustasukkaisuus riipii ja raastaa täälläkin.

Mies, joka on kaikinpuolin ihana. Huumorintajuinen, järkevä, todellista unelmavävyainesta, reilu ja rehti ja sitoutuvainen, fantastinen rakastaja..... Ja mustasukkainen. Kaikki puhelinliikenne pitää raportoida ja jos joku jää mietityttämään niin ottaa oikeuden omiin käsiin, kyselee ja utelee eikä puhettakaan että voisin huolettomin mielin lähteä muualle kuin kauppareissulle tai lenkille. Ystävien kanssa saan olla mutta eniten tykkää että ne käy meillä enkä minä missään. Alkuaikoina olin minäkin hiukan avoimin mielin kun en vielä täysin 100% tiennyt sitoutumisesta mutta sitten kun piti valita että hän vai muut niin tein elämäntaparemontin. Ts. jätin kaikki vanhat tutut, miespuoliset, en edes tervehtinyt ettei olisi aihetta syyttää mistään, lakkasi käymästä missään, rakastin ja näin vain ja ainoastaan oman mieheni, olin onnellinen ja tahdoin enemmän kuin mitään muuta osoittaa että ole luottamuksen arvoinen. Noh, nyt on kulunut 2vuotta tällä elämän tyylillä, mustasukkaisuus on lähinnä pahentunut ja puhelin pitää melkeinpä ottaa suihkuunkin mukaan. Millään lailla en ole antanut aihetta mustasukkaisuuteen mutta minua on epäilty kaikesta mahdollisesta koko tämän ajan, teen työtä miesten kanssa päivittäin. Asumme omakotitalossa, perheidylli täydellisimmillään, koirat ja farmarivolvot ja rantatontit....

Nyt alkaa tilanne olla se etten enää jaksa jatkuvaa syyttelyä ja kyttäämistä ja mielessä on käynyt sekin että siirrätytän asuntolainanpuolikkaani hänelle ja lähden koirineni kävelemään. Harmi vain että rakastan tuota miestä enemmän kuin ketään ikinä... kaikesta huolimatta.

Sinulle voisin sanoa neuvoksi että mieti tarkkaan. Yhteisestä asumisesta tulee pahimmillaan puhdasta helvettiä jos jo nyt on noin vahvoja elkeitä... Sinullekin löytyy jostain hyvä ja ihana mies jollaisesta minäkin haaveilen.

 

[Tuo on niin nähty]

Kummallekin kirjoittajalle sanoisin lyhyesti:

-miehen puolelta omistushalua
-teidän puoleltanne riippuvuutta

Tuollaisella käytöksellä ei ole mitään tekemistä oikean, tasaveroisen rakkauden kanssa, ja toisaalta en usko, että että teistä kumpikaan RAKASTAA tuollaista miestä, joka rajoittaa tekemisiänne ja pyrkii määräämään teidän elämäänne, vaikka olette aikuisia ihmisiä. Ts. kummankin miehet vahingoittavat teitä henkisesti koko ajan enemmän ja enemmän, ja jos todella RAKASTATTE heitä siitä huolimatta, kannattaisi hakeutua terapiaan.

Tämä on sanottu ihan ystävyydellä, koska olen lähipiirissä seurannut useaakin vastaavaa tapausta, ja ne eivät ole päättyneet hyvin.

 

[riitaristi]

Hän on todella mustasukkainen, tarkistelee ja tenttailee puhelimessa useita kertoja päivässä
Eläisin varmasti hänen kontrolloimassaan kuplassa hamaan tulevaisuuteen.

Taas parikin tarinaa jossa kontrollointi ja manipulointi naamioituu välittäväksi mustasukkaisuudeksi jalostuen rakkaudeksi. Ristiriitaisuuksia ei aina huomaa, ellei niihin kiinnitä huomiota ja mieti kunnolla.

Tämä on mieheni ensimmäinen vakava suhde. Ja hän on myös jättänyt minut.
Miehessä on toki paljon hyviä piirteitä,
Mies, joka on kaikinpuolin ihana.
meillä on samanlainen huumorintaju, hän on älykäs, urheilullinen ja menestyvä.
perheidylli täydellisimmillään, koirat ja farmarivolvot ja rantatontit....
Harmi vain että rakastan tuota miestä enemmän kuin ketään ikinä... kaikesta huolimatta.
…löytyy jostain hyvä ja ihana mies jollaisesta minäkin haaveilen.

Falskin tuntuista tunnustusta, minkä kirjoittajakin tiedostaa, vai tiedostaako vain puoliksi. Harmi että rakastaa todellista unelmavävyainesta???

 

[sielunsiskoko?]

Itse ajattelen asian näin että kukaan ei ole täydellinen. Kaikissa on vikansa ja joillain se on mustasukkaisuus.

Itse en ole mustasukkainen lainkaan, en tiedä miltä se tuntuu. Ehkä siitä syystä tunnen sen jotenkin niin rajoittavana heti kun sitä ilmnee vähääkään. Toisekseen kukapa mies siitä tykkäisi kun tietää että emäntä on töissä kymmenien miesten jututettavana päivät/illat vuorosta riippuen eikä juttu vastapuolelta aina pysy hyvänmaun rajoissa vaikken itse siihen mukaan lähdekään. Sitä meillä kotona ei ymmärretä miksi jään sellaista kuuntelemaan mutta itselle se on helppoa kun mikään kuulemani ei minua hetkauta.

Koti-tilanteesta, en jumita suhteessa koska puitteet ja talous on kunnossa vaan koska meillä on hyvä olla yhdessä ja parisuhde on suurelta osin varsin antoisa. Siinä missä minä toisinaan jopa kärsin mustasukkaisuuden tuomista lieveilmiöistä niin mies kärsii minun huonoista puolistani joita on huomattavasti useampia.

En lähtisi tuhoon tuomitsemaan suhdetta mustasukkaisen kanssa vaan se pitää itse tunnustella jaksaako elää sen kanssa. Kovin ankeaan sävyyn huomasin kirjoittaneeni eilen, mahtoi johtua muutenkin huonosta päivästä ja vähistä unista mutten toki puolustele ettei tuolta toisinaan tuntuisi.

Kontrollointi ja manipulointi on aika voimakkaita sanoja. Jos minua kohtaan tuota käytetään niin eri tavoin käytän noita toisinaan myös itse. Ei voi vain miestä syyttää, myös tässä rouvapuolessa on vikaa.

...löytyy jostain hyvä ja ihana mies josta minäkin haaveilen... Tiedä vaikka se löytyisi tuosta omasta ukosta kun saamme molemmat sisäistettyä toisen tavan elää elämää.

 

[sisko]

Taas parikin tarinaa jossa kontrollointi ja manipulointi naamioituu välittäväksi mustasukkaisuudeksi jalostuen rakkaudeksi. Ristiriitaisuuksia ei aina huomaa, ellei niihin kiinnitä huomiota ja mieti kunnolla.
Falskin tuntuista tunnustusta, minkä kirjoittajakin tiedostaa, vai tiedostaako vain puoliksi. Harmi että rakastaa todellista unelmavävyainesta???

miestäni unelmavävynä, kaikkea muuta! Mustasukkaisuuden lisäksi hän on ajoittain ylimielinen, tapaa vanhempiani/sukulaisia vain pakosta, lapsellinen, erakko, kiukuttelee jne. Tunnustan kaikki huonot puolet. Toisaalta olen myös itse melko haasteellinen luonne kaikin puolin. Olen mm. kohdellut ex-kumppaneitani todella törkeästi. Mustasukkainen en kyllä ole pätkääkään.

Mieheni kanssa pystyy neuvottelemaan lähes kaikesta, mutta tämä mustasukkaisuus asia on sellainen missä hän elää tunteella, ei lainkaan järjellä. Olemme kumpikin hyvin itsekkäitä ihmisiä ja parisuhteesta ei ole intohimoa puuttunut. Harrastamme kumpikin fyysisiä lajeja ja treenaamme myös yksin sekä yhdessä. -Treenaamisesta hän ei ole muuten lainkaan mustasukkainen, vaikka treenikavereinani on pääasiassa miehiä. Kummallista

Usein tuntuu siltä että olemme ansainneet toisemme.

Ei ole hyvä niin tai näin, parempi siis miettiä tarkkaan ja jutella miehen kanssa mikäli mahdollista. En aio kuplassa elämääni elää, vaikka kupla olisikin melko mielyttävä. Onneksi mustasukkaisuus on laantunut viimeisen vuoden aikana jonkin verran, eikä ainakaan pahentunut. Yhteiseen asuntoon en aio sitoutua ellei saada pelisääntöjä selväksi.

 

[avuton]

Minulla on myös mustasukkainen mies. Hän epäilee jatkuvasti jotain, suoraan harvoin mitään sanoo, mutta huomaan sen. Hän tutkii joka päivä puhelimeni, tsekkaa netistä sivuhistorian ja kaikki missä surffaan. Haluaa tietää facebook-kaverini ja kyselee kuka kukin on. On mustasukkainen minun mieskontakteistani, kaikista oli ne sitten työn kautta asiakkaita tai työkavereita. Mieheni mielestä en "saisi" edes jutella miesten kanssa jne.
Koskaan hän ei ole minua kieltänyt mitään tekemästä, koska olen sen ponnekkaasti sanonut, että tällaista minun elämäni on, siihen kuuluu myös muita miehiä.
Tätä on jatkunut jo muutaman vuoden, ja tuskin se koskaan loppuu, vaikka mies on kyllä myöntänyt ongelmansa ja monta kertaa tämän takia olen eroa harkinnut, kerran se on ollut tosi lähelläkin.

Sinulla on nyt varmaan kaksi mahdollisuutta. Joko sä yrität sitä mustasukkaisuutta sietää, tai eroat. Ehkä sinullakaan se asia ei koskaan muutu, voi se vähän helpottaa. Mutta asioista pitää puhua ja puhua.

Itse tein sen ratkaisun, että yritän elää sen kanssa. Mieheni on muuten aivan mahtava aviomies, mitään muuta valittamista ei ole. Joten olen ottanut tämän vain mieheni huonona puolena. Onhan minussakin huonoja puolia, joita mieheni pitää vaan sietää vaikkei niistä pidäkään.

Itse elän niin, etten ainakaan ruoki toisen mustasukkaisuutta. Mutta toisaalta en kyllä anna sen rajoittaa omaa elämääni mitenkään. Teen kaikki asiat niinkuin ennenkin, yhtään mieskontaktia en aio oman mieheni mustasukkaisuuden takia lopettaa. Kyllä hän siitä karaistuu vähitellen.

Mutta päätös on tehtävä itse. Miehesi ei tuosta ominaisuudesta varmasti koskaan pääse eroon. Sinä teet selväksi mitä sinä siedät ja mitä et. Miehesi kertoo sinulle omat "rajansa".
Helppoa se elämä ei minullakaan vielä ole ja ajoittain tuo mustasukkaisuus raastaa hermoja todella paljon. Mutta mä toivon, että se alkais helpottaa vähitellen..

 

[Niinamaria]

Tuolle, joka kirjoitti miehensä pystyvän myös väkivaltaisuuteen, antaisin neuvon, että pitää lähteä pois sen miehen luota ja pian. Mitä kauemmin jatkat, sen pahemmaksi menee, ja lähteminen on aina vain vaikeampaa sitä mukaa kun tulee yhteisiä sitoumuksia.

Mustasukkaisuus ruokkii väkivaltaisuutta. Ethän halua olla mustasukkaisuusmurhan uhri?

Tiedän, tuo kuulosti pahalta, et halua ajatella sellaista etkä usko missään nimessä, että mies tekisi mitään sellaista. Ehkä todellakaan ei tekisikään, mutta kyllä vähempikin riittää.

Tiukan kontrollin alla eläminen on ahdistavaa. Ihminen tarvitsee vapauden ja itsemääräämisoikeuden. Niin kauan, kun rakkaus palaa intohimoisesti, voi vielä huijata itseäänkin ajattelemalla, että eletään sitten näin, kyllä minä tähän sopeudun, kun tuo mies on niin ihana ja tunteet leiskuvat niin autuaasti rinnassa. Mutta kun tätä ei ikuisesti kestä, vaan tulee se aivan tavallinen arki ja toisen alkaa nähdä tavallisena ihmisenä, heikkouksineen päivineen, silloin näkee selvästi, että se mustasukkaisuuskin on silkkaa heikkoutta. Mutta kun toinen käyttää sitä heikkoutta niin vahvasti toisen kontrolloimiseen ja alistamiseen, silloin tulee helvetinmoinen ahdistus. Tuollaisen typerän pikkusieluisuuden takia on rajoitettava omaa liikkumistaan ja vapauttaan. Mikä se sellainen mies on, joka ei kestä sitä, että vaimo elää normaalia elämää sukulaisineen, tuttavineen, ystävineen ja työkavereineen?

Ennen kuin teet mitään ratkaisevaa tämän miehen suhteen, mieti ainakin kymmeneen kertaan, mitä elämältäsi oikeasti haluat. Minun neuvoni siis on, että lähde siitä suhteesta. Jos et mitenkään kykene tähän ratkaisuun, järjestä ainakin elämäsi niin, että sinulla on aina mahdollista tehdä tämä lähtöpäätös, ja mahdollisimman nopeasti. Eli kaikesta huolimatta pidä suhteet ystäviin ja sukulaisiin kunnossa, saatat tarvita heidän apuaan joskus.

 

[riitaristi]

kaikkea muuta!

Ymmärsin kyllä että 'unelmavävyaines' tarkotti ns. ulkokultaista vaikutelmaa. Ei jäänyt arvauksen varaan, kuten jotkut sanat tässä, sillä hilkulla häilyvät.

Mustasukkainen en kyllä ole pätkääkään.

Sinulla täytyy olla kokemuksia ainakin kateudesta, mihin mustasukkaisuuskin perustuu. Kykyyn vertailla mitä on tai ei ole, ja arvioida sen merkitystä. Pitäisikö olla (puuttuu), pitääkö kiinni siitä mitä on (ei menettää) ja kuinka toimia tavoitteiden mukaisesti yms.

Mieheni kanssa pystyy neuvottelemaan lähes kaikesta, mutta tämä mustasukkaisuus asia on sellainen missä hän elää tunteella, ei lainkaan järjellä.

Tai sitten nimenomaan järjellä, mutta asiassa ei ole juuri neuvotteluvaraa.

Treenaamisesta hän ei ole muuten lainkaan mustasukkainen, vaikka treenikavereinani on pääasiassa miehiä. Kummallista

Niin, ihmettelet mistä on kysymys. Sitä juuri tarkoitan, ei ole ollenkaan selvää onko se mustasukkaisuutta. Merkit kyllä vahvasti viittaavat siihen, mielestäni se hämää. Motiivi ei ole tiedossa mutta se ohjaa käytöstä, josta on mahdollista päätellä motiivi, mikä yksin ratkaisee kysymyksen.

Ilmeisesti treenit ovat jotain hallitustusti suunnitelman mukaan etenevää ohjattua (lue: valvottua) toimintaa, jonka aikana olet kuin oletkin riittävässä kontrollissa. Entä näiden sovittujen (lue: ennalta järjestettyjen tehtävien) jälkeen tai ennen niitä, onko siihen annettu ohjeistusta?

Onneksi mustasukkaisuus on laantunut viimeisen vuoden aikana jonkin verran, eikä ainakaan pahentunut.

Miten voi tietää onko tapahtunut mitä ajattelet, ehkä olet sopeutunut ja noudatat tuttuja säännöllisiä rutiineja yhä paremmin? Ei ole sanomista siitä.

Yhteiseen asuntoon en aio sitoutua ellei saada pelisääntöjä selväksi.

Sääntöjen kanssa on jotain vaikeuksia ja epäselvyyksiä. Miten ne säännöt muodostuvat ja noudatetaanko niitä ja miten hyvin tai huonosti tai kuka, missä, milloin…

Kontrollointi ja manipulointi on aika voimakkaita sanoja. Jos minua kohtaan tuota käytetään niin eri tavoin käytän noita toisinaan myös itse.

Kyllä. Kaikkihan riippuu tarkoituksesta. Mitä pienempi lapsi sen tiukempi turvallisuutta takaava kontrolli ja tehokkaampi oppimista edesauttava manipulointi.

"Mikään ei ole hyvää tai pahaa, ellemme sitä siksi ajattele." - W. Shakespeare

_______________
Pientä pohdintaa:

Englannin kielessä käytetään kahta sanaa ilmaisemaan kateutta, samaa asiaa mihin meillä on yksi sana. Positiivissävyinen "envy" ja negatiivissävyinen "jealousy". Jälkimmäisellä tarkoitetaan myös mustasukkaisuutta. Joskus, aika harvoin mustasukkaisuutta käytetään meillä ilmaisemaan kateutta.

kateus - envy
kateellinen - envious
kadehdittava - enviable

mustasukkaisuus - jealousy
mustasukkainen - jealous of (kadehtii)

Miten kadehdittavaa vastaava muoto onnistuisi sanasta mustasukkasuus? Mustasukitettava?
Entä enviable'a vastaava sanasta jealousy? Jealousable? Kuinkahan sen natiivi ymmärtäisi?