Pohdintaa vertaistuen kehittämisestä.

[tumpulalle]

Jospa nyt lopettaisit tuon tyhmyytesi korostamisen ja jonnin joutavan "pohdintasi" joka on 10-vuotiaan tasolla.

Ps. Kerropa kuka asiantuntija (palstan muita hörhöjä ei lasketa asiantuntijoiksi) on väittänyt seksin perustuvan uteliaisuuteen?

Häivy täältä typeryyksinesi, täälläkään ei kukaan sinua kaipaa. Mene vaikka tänne : Lasten Pelit Arcade - lastenpelit, ilmaiset nettipelit, pelihalli, pc pelit, auto pelit ja online pelit - pelimies ilmaispelit ja pelimaailma korttipelit

Pps. selkeä selitys miksi SINUA ei haluta, ei tänne eikä vaimosi sängyssä on se, että ole niin rasittava. Jos joku on viuehättävä, häntä halutaan, sinä et ole, sinua ei haluta. Jos vaimosi nauttisi naimisesta kanssasi, niin hän naisi. Teeppä siitä oma johtopäätöksesi.

 

[no]

Vertaistuki? voi olla edellisen kaltaistakin.

Aika vaikea on mennä naisen pään sisään, mutta jos nainen on haluton, niin kysymyksessä voi olla ihan fysiologinen asia ja yksinkertaisemmin sanottuna kipu; se estää seksin ja siitä nauttimisen.

Vaikea on kuvitella naista, joka haluaisi kieltäytyä seksistä ja silti olisi rakastavassa suhteessa. Kyllä kai nainenkin kärsii tilanteesta ja hyvässä suhteessa on harmissaan miehensä puolesta. Näin siis "normaalien ihmisten" kesken.

Uskoisin kuitenkin, että läheisyyden tarve muovautuu johonkin muotoon, vaikka se ei olisi sukupuolinen akti.

 

[looginen]

Ps. Kerropa kuka asiantuntija (palstan muita hörhöjä ei lasketa asiantuntijoiksi) on väittänyt seksin perustuvan uteliaisuuteen?

Eihän sitä asiantuntijan tarvitse kertoa että uteliaan mielenkiinto suuntautuu siihen mikä kiinnostaa ja seksihän kiinnostaa kaikkia, paitsi niitä joita se ei kiinnosta.

Aivan oikein! Jos joku nauttisi naimisesta, niin hän naisi, ellei sitä mikään tai kukaan estäisi. Jos muita esteitä ei ole, mutta ei kiinnosta, niin voi sanoa vaikka: Jospa nyt lopettaisit, Häivy, Mene, SINUA ei haluta, rasittava, joku on viehättävä, häntä halutaan, sinä et ole, sinua ei haluta, ei tänne!

Ei mikään estä, selittämästä selkeämmin miksi, siis jos olet utelias ja kiinnostaa, tai sitten estää.

 

[N-vertainen]

Tuo kuulostaa mielenkiintoiselta aloitukselta.
Minä ainakin kannatan sitä.
Lähtökohtaisesti se tukipalvelu pitäisi olla sitä, että pariskunta löytää tien tyydyttävään seksielämään.
Sivullinen toimisi vaan neuvonantajana.
Kannattaisi terveydenhuollon panostaa tuohon asiaan, koska yleisesti tiedetään seksin olevan ihmisille vyvästä.
Tuolloinhan voisi sairastavuuskin vähetä.

Kiva todeta, että ymmärrystä vertaistukitoiminnalle löytyy. On vain hyvä, että on tällainen vapaa kanava seksin puutteen aiheuttaman ahdistuksen purkuun. Mutta samalla myös asian ymmärtäjiä pohtimaan, mitä voisi tehdä. Sekin on osaltaan keino prosessoida asiaa ja tukea selviytymista.

Olen lähtökohtaisesti samaa mieltä, että ihannetilanne olisi vertaistuki, missä pariskunta yhdessä pohtisi ratkaisua. Mutta tämä on varmasti usean parin kohdalla liian ideaali tilanne. On oikeastaan jo paljon voitettu jos näin on. Siitä saa olla aidosti iloinen. Tapauskohtaisesti pohdinta pareilla on "eri asteella". Toisilla asiasta keskustellaan yhdessä enemmän, toisilla vähemmän. Jos ongelma rajoittuu vain seksin puutteeseen ja suhde edes vähänkin sisältää hellyttä ja toisen huomioon ottamista ja jos vuorovaikutus, sekä muut asiat ovat kunnossa, niin puutetta on jo huomattavasti helpompi sietää. Omalla kohdalla ongelma tuntuu toisinaan aika vähäpätöiseltä, vaikka se ei oikesti sitä ole. Toisinaan tuntuu, että tämä ongema kaataa kaiken. Se on vähän kuin hiertävä kivi kauniissa kengässä - kävely sattuu ja tuntuu vaivalloiselta. Olen huomannut, että vuosien saatossa voi myös sopeutua niin "taidokkaasti", että elämästä voi nauttia sellaisena kuin se on. Pitäisikö tästä sitten olla ylpeä vai ei?

Kyllä tässä työsarkaa olisi myös terveydenhuollolla ennaltaehkäisevän terveyden edistämisen merkeissä ja suomalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Olisihan ollut kiva, jos itsekin olisin aikoinani saanut opastusta parinvalintaan myös seksuaaliterveyden näkökulmasta. Pidin sitä liian itsestäänselvänä - että seksiä on avioliitossa "automaattisesti" ja mahdollinen puute johtuisi jostakin ulkopuolisesta tekijästä, kuten puolison sairastumisesta. Olinpa naivi neito. Mutta elämä opettaa.

 

[no]

Usein on ehdotettu "avioliittoajokorttia" . Sille olisi tosiaan tarvetta, jos ollaan aikeissa tehdä taloudellinen-, seksuaalinen-, perhepoliittinensopimus.

 

[N-vertainen]

En vastusta vertaistukea, mutta tuntuu että suuri osa pyrkimyksistä on katteetonta toiveajattelua. Uskotaan kuin pukki suuriin sarviin, lähes kritiikittömästi, ikäänkuin kaikki vaivat paranisivat olalletaputtelulla.

Tämä on aivan sama kuin hurahdetaan milloin mihinkin terapiaan, pedagogiikkaan, ismiin tms. Ei mikään juttu itsetarkoituksellisesti tuo ratkaisua, jos toiminnasta puuttuu realistiset ja selkeät tavoitteet ja keinot. Sitoutumistakin kaikilla osapuolilla pitäisi olla. Saa pukki kasvattaa sarviaan, mutta peiliin hänen ei kannata katsoa, vaikka syytä olisi.

Minusta yhteinen ymmärrys ei synny suoraan samojen asioiden ja tilanteiden kokemisesta. Ei ole niin helppo juttu. Jos ihmistyypit, persoonallisuudet on aivan erilaisia, ei onnistu sympatia, ei empatia ja toistensa ymmärtäminen on hankalaa. Kokemusmaailmakin voi poiketa johtuen eri tyyppien tavasta kokea sama tilanne eri tavalla. Silloin vertaisetu menettää merkitystään ja tehoaan.

Vertaistuessa siis toistuu sama ongelma kuin vuorovaikutuksellisesti toimimattomassa parisuhteessa. Lisäksi tapahtumat koetaan eri tavoin. Hankalaa varmasti on. Onko siis vertaistuki sen ihmeenpää kuin krooninen huonosti vuorovaikuttava suhde? Näin voi olla. Mutta voisivatko ihmiset kuitenkin oppia? Tämäkin voi olla liian ideaali ajatus, mutta kun optimismiakin pitäisi olla... Voisiko vetäjä olla se vertaistukiryhmän pedagoginen taitaja, joka osaisi ohjata - herätellä vertaisissä kysymyksiä? Näistä sitten saisi Heurka-tiedekeskukseen saisi uusia ideoita... Hyvien kysymystenhän tiedetään olevan joskus parempia kuin suorat vastaukset.

Eikö joku muu verraton kykene kannustukseen ja tukemiseen, jotta toinen voimaantuisi omassa elämässään.

Näitä verrattomia on varmasti, mutta omat "ögonit" kaipaisi kiillottamista?

Onko se jokin välttämättömyys, että molemmat ovat henkisesti saajina?

Niin, ei tämä mikään "vastapalkkiosysteemi" ole. Parhain auttaja tekee pyytettömästi toiselle hyvää. Ei kysy, eikä odota maksua.

Kollektiivisuus, yhteisöllisyys, merkitysten ja hyvien käytäntöjen syntyminen ei kai käy liian vaikeaksi ilman 'tasapäisyyttä'?

Arvelen, että vertaistukiryhmät tuskin koskaan ovat / olisivat tasapäisiä. Ihmiset ja tilanteet ovat harvoin samanlaisia. Riittävää heterogeenisyyttä löytynee varmasti, että asiat jauhavat.

Muistaakseni kiinalainen tervehdys, samassa maassa elävälle ja samaa, tosin maailman puhutuinta kieltä ymmärtävälle vertaiselleen: "Oletko syönyt?". Vertaistukirymään soveltaen: "Oletko sekstannut?".

Kävin Kiinassa kymmenisen vuotta sitten ja tuo kysymys "niihao" (oletko syönyt?) jäi hyvin mieleen. Ehkä paikallisessa vertaistukiryhmässä oppisi tuon toisenkin.

Kuinka ahdas määritelmä on vertainen. Mahtuuko joukkoon, entisiä puutteenalaisia jotka elävät jo eri tilanteessa, ongelmansa selvittäneitä onskuna sekstaajia? Heillä olisi arvokasta kokemusta vertailun vuoksi vertailtavissa, verrattavana vaikka kuinka verratonta tai mitä hyvänsä.

Erilaisuus rikastuttaisi varmasti ja toisi uusia näkökulmia, sekä toivoa.

Vertaaminen on järkevää silloin kun kaksi ihmistä kokee saman asian eri tavalla ja eroja löytyy vähentämällä samat osat pois. Erotuksena molemmille ennekokemattomia saman asian uusia puolia.

Ihan loogiselta kuulostaa uusine näkökulmineen.

Vertaushan onkin toiminnaltaan aina kateuden lähde.

"Keskelle kymppiä tsuumasit". Joskus tuntuu, että meillä naisilla tämä on kuin geeneihin isketty. Hyvätkin ideat kaatuvat, kun "omat puukottavat kylkeen". Huomattu on.

- miellyttävä ihminen, huonompi kuin minä, miellyttävä asia, huonompi kuin minun, ja sanoo: "No-joo, on se vähä niinki, mut kuunteles kun mä annan sulle pari hyvää neuvoo…"

Tämän ääripään yläpää on kyllä sellainen, ettei ainakaan vertaistykiryhmän vetäjäksi sovi. On se itsensä ylentäminen niin ihanaa...

- Toinen ääripää sietää ja kestää, ei lähde asioista irti, tunnereaktioiden valtoihin, ja voi: Haluta sietää PAREMMINTIETÄVIÄ, kuulla VIISAITA ja innokkaasti PAREMPIAAN, odottaa HYVIÄ huomioita, UUTTA ajatellakseen, ERILAISIA ymmärtääkseen, jatkuvasti kokeillakseen itse, mieluusti itselleen, omaksua, hyväksyä, tuntea omakseen toimivampia, ottaa aina sopivampia omaan kayttöön, sovittaa itseensä ja omiin tarpeisiin, jopa omahyväisiltä, ärsyttäviltä, ilkeiltä ja kaikenhuippuna ETSIÄ tärkeilevien väittämistä, vieläpä LÖYTÄÄ tyhmyyksistä ideoita, miettiäkseen kaikkea huolella ja ennakkoluulottoman tosissaan.

Niin, hän kyllä kuuluisi siipien suojaan hengähtämään, mutta voi, sanoo varmaan: "En suostu lähtemään, kun on vielä nuo em. velvollisuudet tekemättä". Mitä hänelle sitten pitäsi tehdä?

- Mikä pitäisi yhdessä kun tekee tiukkaa sietää toista? Miten pitäisi toista kuunnella kun ärsyttää nähdä? Mitä pitäisi tehdä kun ei osaa enää olla?
Harmihan se on tai sääli. Mitä parannusta se vertaistuki konkreettisesti sitten tähän antaa]

Ei mitään. Sanon tämän, vaikka tiedän ettei pitäisi.

- Ikävät kokemukset saavat puolustuskannalle toista kohtaan (siis vastaan) vaikka toinen ei hyökkää, vai hyökkääkö? Siinä tuen paikka. Miksei toisen puolustamista omaa primitiivireaktiota vastaan? No, ei kai niitä mietitä jos ei ole pakko, jospa se kohta sitten taas, eiköhän se vielä tokene niinkuin aina ennenkin.?.[/QUOTE

Mitä taroitat toisen puolustamisella omaa primitiivireaktiota vastaan...? Minulla ensimmäinen kesähelle taisi sulattaa synapsiyhteydet aivoissa, joten parasta ottaa jäähy.

 

[Niin]

Jospa nyt lopettaisit tuon tyhmyytesi korostamisen ja jonnin joutavan "pohdintasi" joka on 10-vuotiaan tasolla.

Ps. Kerropa kuka asiantuntija (palstan muita hörhöjä ei lasketa asiantuntijoiksi) on väittänyt seksin perustuvan uteliaisuuteen?

Häivy täältä typeryyksinesi, täälläkään ei kukaan sinua kaipaa. Mene vaikka tänne : Lasten Pelit Arcade - lastenpelit, ilmaiset nettipelit, pelihalli, pc pelit, auto pelit ja online pelit - pelimies ilmaispelit ja pelimaailma korttipelit

Pps. selkeä selitys miksi SINUA ei haluta, ei tänne eikä vaimosi sängyssä on se, että ole niin rasittava. Jos joku on viuehättävä, häntä halutaan, sinä et ole, sinua ei haluta. Jos vaimosi nauttisi naimisesta kanssasi, niin hän naisi. Teeppä siitä oma johtopäätöksesi.

Anonyymipalstoilla ei kerrota kenenkään nimiä.
Melko kuuluisa henkilö kuitenkin.
Varmasti te kaikki tuntisitte hänet.

Pystyn myös väittämään, että uteliaisuuttane tekin näitä kirjoituksiani luette.
Ja väitteeni vielä varmistui sillä, kun avaamani ketjukaan ei tuonut helpotusta pois potkintaan.

 

[looginen]

Olen lähtökohtaisesti samaa mieltä, että ihannetilanne olisi vertaistuki, missä pariskunta yhdessä pohtisi ratkaisua. Mutta tämä on varmasti usean parin kohdalla liian ideaali tilanne.

Tässä muodossa kannatan. Silti minun näkökulmallani asia vielä kertautuu toiseen potenttiin.

On vain hyvä, että on tällainen vapaa kanava seksin puutteen aiheuttaman ahdistuksen purkuun.

Tässä muodossa kyseenalaista kannattaako (c: liian ideaali tilanne). Jos se tukee, ok, mutta on mahdollista että vetääkin maton jalkojen alta. Jos/kun yksikään vertainen ei ole ratkaissut, ongelmaa, eikä nähnyt oikeaa ongelmaa, on kuin sokeat taluttaisivat toisiaan. Tarvitaan ei-vertaisia.

Mutta samalla myös asian ymmärtäjiä pohtimaan, mitä voisi tehdä.

Ryhmän vetäjä johtaa oikealle tielle (motivoi tekemistä tavoitteen suuntaan). Vertaistukiryhmissä voi olla myös ns. tuutorointia, mikä ohjaa opiskelua (jakaa tietoa) ja ohjaa oppimista (seuraa tuloksia, antaa palautetta, ohjeita)

Jos ongelma rajoittuu vain seksin puutteeseen ja suhde edes vähänkin sisältää hellyttä ja toisen huomioon ottamista ja jos vuorovaikutus, sekä muut asiat ovat kunnossa, niin puutetta on jo huomattavasti helpompi sietää.

On hyvä jos puutetta on huomattavasti helpompi sietää, mutta mikä on ongelma?

Putteesta kärsiminen ei ole oikea ongelma, siinä ei ole mitään ratkaistavaa, ellei ratkaisu ole puutteeseen sopetuminen, jolloin se lakkaisi olemasta ongelma (puute ja kärsiminen loppuu). Puutteeseen sopeutumista ei haluta vaan ongelman ratkaisua ja sen takia puutteeseen etsitään syytä.

Puutteen syy on seksin vähyys, mutta ei oikea ongelma, sekin on vasta ongelman seuraus. Ei vähyyttä voi ratkaista, eikä seksiä voi rakaista, ei ole ongelmia.

Omalla kohdalla ongelma tuntuu toisinaan aika vähäpätöiseltä, vaikka se ei oikesti sitä ole. Toisinaan tuntuu, että tämä ongema kaataa kaiken.

Olen samaa mieltä, niin se kattaakin. Halu ei ole vietti, Viettiä ei voi ratkaista, se joko on tai ei ole. Sen ominaisuus on määrä. Polttaa jo, mutta sitäkään ei voi ratkaista, eikä siis ole ongelma.

Se on vähän kuin hiertävä kivi kauniissa kengässä - kävely sattuu ja tuntuu vaivalloiselta.

Vietin yllyke voi olla kauneus, mutta sekään ei ole ongelma. Asiassa on huomattavaa, ettei viettely tehoa viettiin. Seksi ei lisäänny houkuttelulla yhtään, yllytyksellä saa kyllä helposti seksin vähenemään. Kauneutta ei voi ratkaista, ei myöskään kävelyä, mutta kauneudessa kulkeminen, siinä on jo makua.

Kun: "sattuu ja tuntuu vaivalloiselta", lähestytään oikeasti ongelmaa.

Olen huomannut, että vuosien saatossa voi myös sopeutua niin "taidokkaasti", että elämästä voi nauttia sellaisena kuin se on. Pitäisikö tästä sitten olla ylpeä vai ei?

Retorinen kysymys, tiedät sen kyllä varsin hyvin.

 

[looginen]

Anonyymipalstoilla ei kerrota kenenkään nimiä. Melko kuuluisa henkilö kuitenkin. Varmasti te kaikki tuntisitte hänet.

Nojoo, en keksi mitään käyttöä sille tiedolle. Miksei alustavana ideana kuuluisuuden korrelaatio kirjoituksen sisältöön, mutta otanta heikkoa. Nimiäkin on tiedossa yli oman tarpeen.

Pystyn myös väittämään, että uteliaisuuttane tekin näitä kirjoituksiani luette.

Tarkoittanet nimimerkkiä "tumpulalle" (sarjassa: teitittelyn ongelmia). Minä luen puhtaasta uteliaisuudesta. Paljon löytyy kiinnostavaa ja paljon olen oppinut ja paljon yritetty opettaakin.

Ja väitteeni vielä varmistui sillä, kun avaamani ketjukaan ei tuonut helpotusta pois potkintaan.

Mitäpä väittämään ja vääntämään. Itse tuumaan jotta avautua ja potkia saa niinkuin lystää. Saa määräilläkin miten tahtoo, ei siinä sen kummempia tapahdu kun en kuitenkaan tottele. Oon saanu sen vapaan kasvatuksen nääs. Taikka sitten vaan kuvittelen, kun äitee on sanonu että kuriin koitti väkisin saaha, mut ei saanu ku ei tehonnu mikään. Yrittihän se isäki kauheella pakolla yhen kerran. Kävi voimalla kraiveliiin ja sattu niin saatanasti, mut tylysti ilmotin vaan että: "Pää irtoo!". Kai se sitte parhaimmaks aatteli periks antaa ja sen jälkeen alkoki mennä jo paremmin.

 

[pohtija]

Anonyymipalstoilla ei kerrota kenenkään nimiä.
Melko kuuluisa henkilö kuitenkin.
Varmasti te kaikki tuntisitte hänet.

Pystyn myös väittämään, että uteliaisuuttane tekin näitä kirjoituksiani luette.
Ja väitteeni vielä varmistui sillä, kun avaamani ketjukaan ei tuonut helpotusta pois potkintaan.

Väärin. Jos joku inttää väittämänsä perustuvan tutkimustulokseen, voi materiaalin linkittää tai kerto lähde. NImineen kaikkineen. Esim näin: " David Buss.: Halun evoluutio: Ihmisen pariutumisstrategiat".

Myös väite siitä, että lukijat uteliaisuuttansa avaavat ketjuja, on väärä. Osa voi niin tehdä, mutta minä availen ja luen ketjuja ihan vaan omaksi huvikseni ja siinä samalla ihmettelen joidenkin loputonta yksinkertaisuutta.

Sinuna miettisin ja katsoisin peiliin, että missä mahtaa olla vika kun jutut ärsyttävät jopa niin paljon, että monille tulee tuo poispotkimisen tarve. Olisiko syy jankkaamisessa ja siinä, että keskustelija (niin) ei ole muiden kanssa samalla tasolla. Tulee mieleeni joku pleikkapeli, missä muut ovat jo seiskatasolla ja sinä tahkoat sitä ensimmäistä leveliä epätoivoisesti.

Ketkään kirjoittajat jotka kärsivät seksinpuutteesta tuskin allekirjoittavat väittämääsi uteliaisuudesta. Kyllä se on halu ja hormoonit joka heidät pistää panetustilaan. Kun halu kohdistuu puolisoon niin se tarkoittaa sitä, että he kokevat puolisonsa haluttavaksi. Jos puoliso ei viehätä muutenkaan, niin harvoin nainen haluaa edes panna häntä. Kosketus saatta jopa puistattaa ja inhottaa ja tämä verhotaan honkun tekosyyn taakse, esimerkiksi häveliäisyyden. Puoliso voi toisaalta olla muuten hyvä ja sopiva kumppani, mm taloudellisesti, perhepoliittisesti tai sosiaalisesti mutta hänestä puuttuu kaikki seksuaalinen viehätysvoima, joten lopputulema on taas se, ettei seksi luonnistu. Tässä saamaton osapuoli voi sitten miettiä riittääkö hänelle seksitön elämä vai vaihtaako kumppania. Minusta henk.koht. olisi kauheaa olla ihmisen kanssa jonka antaisin vain säälistä silloin tällöin hiukan koskea tai silitellä. Siinä menisi omanarvotunto.

 

[Lopettaja]

Sivupersoonan viestejä sinkkupuolelta: "Kuvitelkaa tilanne ettei mies sitä jostaisyystä saa. Itsekin sain sen kokea vasta 28 vuotiaana. Arvatkaa kaipasinko tuota kokemusta aiemmin?

Arvatkaa kävikö mielessä milloinkaan kaapata nainen puoliväkisin? Onneksi en toteuttanut milloinkaan. Tuolloinkin oli ajatuksena vaan saada halausta, hellää kosketusta, suukotusta ja helliä sanoja. Olisiko tuo ollut raiskaus?"

Ja samasta ketjusta: "Yksi ehdotus tilanteeseen, kun miehellä on se halu naisen läheisyyteen ja tehdä se sisääntunkeutuminen. Onko mahdollista, että nainen hiukan avittaisi asiassa, vaikka se olisi vastenmielistä. Jos nainen haluaisi nähdä ensin sen miehen vehkeen, ja vähän haluaisi hyväillä sitä. Kun siinä tapahtuisi se miehen purkautuminen, niin kyllä silloin miehen halu hetkeksi ainakin häviää. Luulisin tuossavaiheessa naisen pääsevän helposti karkuun. Tämä toimii tietysti vain silloin, kun nainen ei ole täysin sammunut.

Onko muita ehdotuksia ennaltaehkäisyyn? "

Ja lisää "viisuksia" : "Mutta ei sillekään mitään voi etteikö lapsi kehollaan penikseen osuisi.
Eikä sillekään mitään voi, että sylissä kiehnääminen tuntuu itsestäkin hyvälle."

"Muuten mitä sana pervo tarkoittaa?
Se kun ei kerro minulle mitenkään, mikä olen."

Tässä vain muutamia esimerkkejä miksi tämän ketjun avaaja ärsyttää muita. Kyse ei voi olla provoilunhalusta. Minä en enää puutu tähän keskusteluun, koska kaikenlainen jankkaus tämän tyypin kanssa on ajanhaaskausta ja todella kaukana mistään vertaistuesta. Tyyppi ei koskaan voi ymmärtää toisia ihmisä, ei varsinkaan naisia. Eli ei helmiä sioille.

 

[Niin]

Kiva kun teitte noin suuren työn.

Seuraavaksi mietin kevennyksen.
Ajatus tulee jälleen sieltä teiltä päin.
Tuohan viittaa hyvään mainoskampanjaan.

Ei tämä ketju olekaan vertaistukiketju, vaan täällä etsitään tehokkaampaa mallia mihin normaali vertaistuki pystyykään.

Jos ei provoja sisällä, niin trolleja ainakin.
Eli ihan tarkoituksela kirjoitukseni ovat senverran äsyttäviä, jotta ylipäätään joku niihin vastaa.
Ja hyvin olen omasta mielestä onnistunut, koska vastauksia on tullut ihan kiitettävästi.

Lopusta olen toista mieltä.
Jos joku naiset ottaa huomioon, niin silloin se olen minä.
Enhän minä osaa edes naisten kanssa riidellä.

Tästäkin tuli melko nätti kirjoitus.
Vai oletteko toistamieltä?

Niin ja sopiva sananlasu loppuun.

Niin metsä vastaa, kun sinne huudetaan.

 

[Niin]

Väärin. Jos joku inttää väittämänsä perustuvan tutkimustulokseen, voi materiaalin linkittää tai kerto lähde. NImineen kaikkineen. Esim näin: " David Buss.: Halun evoluutio: Ihmisen pariutumisstrategiat".

Myös väite siitä, että lukijat uteliaisuuttansa avaavat ketjuja, on väärä. Osa voi niin tehdä, mutta minä availen ja luen ketjuja ihan vaan omaksi huvikseni ja siinä samalla ihmettelen joidenkin loputonta yksinkertaisuutta.

Sinuna miettisin ja katsoisin peiliin, että missä mahtaa olla vika kun jutut ärsyttävät jopa niin paljon, että monille tulee tuo poispotkimisen tarve. Olisiko syy jankkaamisessa ja siinä, että keskustelija (niin) ei ole muiden kanssa samalla tasolla. Tulee mieleeni joku pleikkapeli, missä muut ovat jo seiskatasolla ja sinä tahkoat sitä ensimmäistä leveliä epätoivoisesti.

Ketkään kirjoittajat jotka kärsivät seksinpuutteesta tuskin allekirjoittavat väittämääsi uteliaisuudesta. Kyllä se on halu ja hormoonit joka heidät pistää panetustilaan. Kun halu kohdistuu puolisoon niin se tarkoittaa sitä, että he kokevat puolisonsa haluttavaksi. Jos puoliso ei viehätä muutenkaan, niin harvoin nainen haluaa edes panna häntä. Kosketus saatta jopa puistattaa ja inhottaa ja tämä verhotaan honkun tekosyyn taakse, esimerkiksi häveliäisyyden. Puoliso voi toisaalta olla muuten hyvä ja sopiva kumppani, mm taloudellisesti, perhepoliittisesti tai sosiaalisesti mutta hänestä puuttuu kaikki seksuaalinen viehätysvoima, joten lopputulema on taas se, ettei seksi luonnistu. Tässä saamaton osapuoli voi sitten miettiä riittääkö hänelle seksitön elämä vai vaihtaako kumppania. Minusta henk.koht. olisi kauheaa olla ihmisen kanssa jonka antaisin vain säälistä silloin tällöin hiukan koskea tai silitellä. Siinä menisi omanarvotunto.

En laita tänne kenenkään nimiä, vaikka kuinka houkuttelette.
Uteliaisuutta tuokin vaan on.

Kyllä se vaan on niin, kun jotakin haluatte niin uteliaisuus silloin ensin herää.

Katsoin peiliin, melko musta mies näkyi.
Pitänee kohta mennä saunaan.

Sitten ollaan ihan eritasolla, kun leikka peleistä en ymmärrä mitään.

Minun mielestä parisuhteen alussa ainakin on paljon uteliaisuutta mukana.
Useita asioitahan silloin itseltä mielessään kysyy, mitenkähän se ja se asa toimisi, jonka jälkeen ollaan uteliaita kokeilemaan.
Ollaan uteliaita näkemään ja kokemaan.

Mutta ehkä se uteliaisuus toisilta loppuukin, ja alkaa pihtaus.

Ja minulla tätä uteliaisuutta piisaa.
Uteliaana jään odottamaan mitä tämä kirjoitus saa aikaan.

 

[Satunnainen kävijä]

Siis oliko tuon "lopettajan" lainaukset todellisia spersoonan/niin kirjoituksia, kieliasu kyllä on samanmoista? Aika karmivaa tekstiä. Enpä enää ihmettele hänen mollaamistaan, sairaalta vaikuttaa mieli. Huh.

 

[Niin]

Riippuu vähän mihin vertaatte noita sanomisiani.

Verratkaa vaikka aluksi teksteihin mitä minusta on kirjoitettu.

En ainakaan ketään ole sanonut helvetin hulluksi, mutta vastaavasti minulle on hulluteltu useammankin kerran.

Eikä tuo ole kovinkaan viisasta etsiä toisten kirjoituksista yksittäisiä lauseita, ja arvostella niitä.

Lause jos otetaan kokonaisuudesta pois, niin se ei anna siitä enää oikeaa kuvaa.

Kaikkihan nuo oli myös vastauksia aikaisemmin kirjoittaneille.
Silloin pitäisi näkyä myös se kirjoitus kenelle vastasin.

No mitäpä tuosta kyllä sanojeni takana seison ehdolla ettei sanojani vääristellä.

Hyvä kun lopettaja lupasi lopettaa vääristelyt.

On minulla myös oma näkemys mollaajista ja heidän jäljessään kulkijoiden mielentilasta.

Mutta sitähän en ääneen sano, koska sitä juuri odotatte.

 

[Ei ja vielä EI]

Eihän tuo ole sanojen takana seisomista kun selittelee. Kukaan itseänsä inhimmillisenä ihmisenä pitävä ei kirjoita noin. Ei mihinkään edes vastaukseksi. Eikä nuo edes vaikuttaneet mitenkään irrallisilta lauseilta.

 

[no]

On minulla myös oma näkemys mollaajista ja heidän jäljessään kulkijoiden mielentilasta.

Eiköhän niistä paista viha ja suvaitsemattomuus läpi jokaiselle, joka osaa lukea.

Että se siitä vertaistuesta. Yleensäkin paha olo on valtava. Ihan aiheellista on kysyä, että miksi he ovat täällä, jos sanomiset ovat mielentilaltaan tuota luokkaa.

 

[Niin]

No hetihän te ymmärsitte väärin.
Nyt olisi vertaistuki paikallaan, nimittäin on olo sellainen.

Jankkauskin johtuu siitä, kun tekstini ymmärretään väärin, ja joudun korjailemaan sanomisiani.
Mutta silti väärinymmärtäjiä riittää.

Monihan noista yksittäisistä lauseista oli pelkkiä ajatuksia ei tekoja.
Ajatuksella ja teolla on suuri ero, huomaatteko eron?

Osaa lausunnoistani olen pyytänyt anteeksi, mutta näköjään ei ole annettu, mutta minkäs minä sille voin.

Osan mielipiteistäni olen muuttanut, koska ei saanut kannatusta.

Kyllä noista saa täysin väärän kuvan, kun ei ole se ennakkotilanne näkyvillä, mihin mielipiteeni olen ilmaissut.

Onneksi siihen ehkä helpoimmin väärinymmärrettävään ajatukseeni tuli siellä varsinaisessa ketjussa vastine, jossa eräs nainen oli ymmärtänyt mitä sanoin.
Kiitos vielä hänelle, sillä tuon ansiosta kestän kaiken krikiitin.

Vielä noista ajatuksista.
Ettekö milloinkaan ajattele mitään rajuja juttuja, esimerkiksi väkivaltaa ja jopa raiskausta, sekä muita lievempiäkin epäkohtia?

Minä ainakin ajattelen useinkin.
Mitä niissä tilanteissa tapahtuu, ja miksi niihin ajaudutaan.
Näitä ajatuksia pyrin ottamaan täälläkin esille.
Kylläkin huonolla menestyksellä.

Yksittäinen kuvitteellinen ajatus, eli kuvaus jostakin väkivaltatilanteesta voi olla rajukin, johon voitte esittää oman mielipiteenne.
Ja tuosta syntyy nimenomaan keskustelu.
Parhaassa tapauksessa ratkaisujen etsintä, miten tilanteesta selviäisi kaikkein vähäisemmin seurauksin.
Miten tilanteen voisi ennalta ehkäistä.
Ja vaikka vähän jälkiviisautta.
Noista kaikista voisi muut lukijat ottaa opiksi.
Asioista vaikeneminen ei ole muuta, kun asian matonalle lakaisemista.

Ilmeisesti väkivaltaa kokematon ei saa väkivallasta puhua, koska hän joutuu tukeutumaan siihen teoreettiseen tilanteeseen ja mielikuviin.

Eihän sitäkään voi yhdistää käytännön tekoihin, jos ajatus tasolla on kiinnostunut väkivallan proplematiikasta.

Katsotaan nyt ymmärsittekö asian oikein.

Rehellisesti sanon seuraavaa, mikä todellisuudessa olen, ja selittäköön se sen miksi väärinymmärrykset tuntuvat pahalle.

Kaikille tahdon hyvää ja onnellista elämää.
Naisia ja lapsia tahdon aina suojella, joten heille en soisi mitään huonoja kokemuksia.
Jo pelkästään naisten vertaistuen haku saa minussa aikaan halun tilanteen korjaamiseen.
Siinäkin se pelkkä ajatuskin naisen kärsimisestä murtaa mielen.
Parhaimpana korjaantumisena haluaisin tapahtuvan niin, että puolisot löytäisivät jälleen uuden onnellisuuden.

Kaikkea hyvää kaikille toivotan, ja muistutan lähimmäisenrakkaudesta, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen.

 

[Neuvona]

Kannattaisikohan sinun niin/Sivupersoona jne. olla ottamatta kantaa noihin herjausviesteihin. Todennäköisesti henkilöt, jotka viestien takana ovat haluavat vain saada sinut jatkamaan juttua ja sekoilemaan sanoissasi, jotta saisivat taas vääristellä asioita. Koita olla reagoimatta millään lailla ja jatka jutustelua muiden kanssa.

 

[Sivusta]

Eihän suurin osa noista ole herjausta, vaan ihmettelyä ihmisen ajatusmaailmasta! Onhan tuo nyt ajatuksenakin pöyristyttävä, että esim. raiskaustilanteessa pitäisi raiskaajalle puhua lempeästi ja virpoa raiskaajaa. Ja onhan siellä muitakin kummallisuuksia mitä normaali ihminen ei voi ymmärtää.

 

[Niin]

Kannattaisikohan sinun niin/Sivupersoona jne. olla ottamatta kantaa noihin herjausviesteihin. Todennäköisesti henkilöt, jotka viestien takana ovat haluavat vain saada sinut jatkamaan juttua ja sekoilemaan sanoissasi, jotta saisivat taas vääristellä asioita. Koita olla reagoimatta millään lailla ja jatka jutustelua muiden kanssa.

Kiitos neuvosta.

 

[Niin]

Eihän suurin osa noista ole herjausta, vaan ihmettelyä ihmisen ajatusmaailmasta! Onhan tuo nyt ajatuksenakin pöyristyttävä, että esim. raiskaustilanteessa pitäisi raiskaajalle puhua lempeästi ja virpoa raiskaajaa. Ja onhan siellä muitakin kummallisuuksia mitä normaali ihminen ei voi ymmärtää.

Ja välittömästi toteutan edellistä neuvoa.

 

[Niin]

No palataan sitten pohdintojen pariin.

Pitäisikö tai oletteko miettinyt etukäteen toimintatapoja ongelmatilanteiden selvittämiseksi?
Siis puolisonne kanssa tai yksin.

 

[looginen]

Väärin. Jos joku inttää väittämänsä perustuvan tutkimustulokseen, voi materiaalin linkittää tai kerto lähde. NImineen kaikkineen. Esim näin: " David Buss.: Halun evoluutio: Ihmisen pariutumisstrategiat".

Lähde voidaan mainita. Se ei tee väitettä vääräksi tai tee kirjoitusta miltään osin vääräksi, jos lähdettä ei mainitse.

Myös väite siitä, että lukijat uteliaisuuttansa avaavat ketjuja, on väärä. Osa voi niin tehdä, mutta minä availen ja luen ketjuja ihan vaan omaksi huvikseni ja siinä samalla ihmettelen joidenkin loputonta yksinkertaisuutta.

Mimimerkki "pohtija": Ensin kieltää, väitettä yhdessä virkkeessä vääräksi ja myöntää toisessa oikeaksi. Jää ihmettelemään yksinkertaisuutta.

Hän pohtii missä mahtaa olla vika kun jutut ärsyttävät jopa niin paljon, että monille tulee potkimisen tarve. Hän kehoittaa miettimään. Hän pohtii olisiko syy siinä, että keskustelija ei ole muiden kanssa samalla tasolla ja tekee vertauksen pleikkapeliin. Syntyykö jo seiskatasolla tarve potkia ensimmäisellä levelillä olijoita? On se minusta mahdollista.

Väitteen uteliaisuudesta hän haluaa korvata ajatuksellaan: halu, hormoonit ja panetustila (selittämättä, mainitsematta lähdettä).

Jokin pohdittavissa oleva motiivi hänellä tietysti on. Tarkoitus jäi epäselväksi, ehkä oli tarkoituskin että tarkoitus jää epäselväksi, mikä voi olla tarkoituksenmukaista mm. motiivin salaamiseksi.

 

[looginen]

Minä en enää puutu tähän keskusteluun, koska kaikenlainen jankkaus tämän tyypin kanssa on ajanhaaskausta ja todella kaukana mistään vertaistuesta.

Mimimerkki "Lopettaja" on kerännyt muutamia esimerkkejä kun joku:
- pyytää kuvittelemaan tilanteen ja arvaamaan jotain (ymmärrettävä alustus)
- pyytää arvaamaan kävikö mielessä jotain, ja kertoo ettei tehnyt mitään (toimiva itsehillintä)
- ehdottaa vastenmieliseen tilanteeseen, mahdollisesti vastenmielisen teon avulla mahdollisesti paeta tilanteesta ja välttää raiskaus. (järkevä kysymys)
- kertoo ajatuksensa saada, ts. tarkoittaa toivoneensa että hänelle annetaan vapaaehtoisesti jotain ja kysyy olisiko se raiskaus (totean ettei olisi)
- tiedustelee muita ehdotuksia raiskauksen ennaltaehkäisyyn (hyödyllisen järkevä kysymys)
- toteaa että lapsi voi osua kehollaan penikseen (totean realiteetiksi)
- toteaa että sylissä kiehnääminen tuntuu hyvälle (totean realiteetiksi)
- toteaa (kysyen), ettei sana 'pervo' kerro mitenkään, mitä joku on (totean realiteetiksi)

Mimimerkki "Lopettaja" arvelee esittäneensä hyviä syitä sille miksi tämän ketjun avaaja ärsyttää muita. (totean ärsyyntymisen selväksi, mutta syy-yhteyden esimerkkeihin epäselväksi).
Kyse ei voi olla provoilunhalusta. (vahvistan näkemyksen)
En ole kertaakaan kokenut tämän ketjun avaajan jankkaavan mitään tai ajan haaskantuvan ja olen huomannut vertaistuesta olevan lukuisia heikosti siedettyjä käsityksiä. Toisten ihmisten ymmärtäminen on tehokkaimpia sietämisen keinoja. Joku pyrkii siihen, toinen ei.