A
Arka soturi
Vieras
Kirjoitan tai ylipäätään tuon tämän itselleni vaikean aiheen ensimmäistä kertaa ulos. Toivoisin neuvoja miten selvitä tilanteesta tai ylipäätään kenties saman kokeneiden neuvoja.
Seuraa pitkä teksti, kiitos, jos jaksat lukea:
Olen 25-vuotias nainen ja seurustellut poikaystäväni kanssa nyt reilut kolme vuotta. Emme asu saman katon alla, mutta koska asuntoni on isompi kuin hänen, vietämme paljon aikaa minun luonani. Olemme molemmat viimeistä vuotta opiskelevia korkeakouluopiskelijoita.
Poikaystäväni on parhaimmillaan hyvin huomaavainen, empaattinen, rehellinen, luotettava ja huumorintajuinen. Meillä on hyvin erilainen perhetausta, mikä joskus näkyy näkemys-ja kokemuseroina, mutta toistaiseksi ei ole ollut mitään niin isoa eroavaisuutta, etteikö siitä oltaisi selvitty. Meillä on melko paljon yhteisiä kiinnostuksenkohteita, samantyyppinen huumorintaju ja pidämme samanlaisia asioita elämässä tärkeinä.
Suhteessamme on kuitenkin yksi iso, syvältä nakertava möykky: seksi.
Olen seurustellut aiemmin sanan varsinaisessa merkityksessä kaksi kertaa, joista kumpikin suhde päättyi n. 1,5 v jälkeen. Asuin toisen näistä poikaystävistäni kanssa yhdessä kymmenen kuukautta, joskin opiskelija-asuntolassa, eli varsinaisesta yhteenmuutosta ei ollut kyse.
Kumpikin suhde päättyi muista kuin seksielämään liittyvistä syistä. Aiemmissa suhteissani seksi ei näytellyt isoa numeroa; sitä oli silloin kun oli, kumpikin saattoi tehdä aloitteen ja toisella oli oikeus kieltäytyä.
Nykyiselle poikaystävälleni seksi on äärimmäisen tärkeä asia. Minulle riittäisi kerran tai kaksi viikossa, joskin vastustan sellaista ajattelua, että pitäisi olla joku tietty kiveenhakattu sääntö asiasta. Minusta kulloinkin vallitseva tilanne ratkaisee.
Minulla on ollut paljon gynekologisia vaivoja viimeisten vuosien aikana. Sopivan ehkäisyvalmisteen löytämisessä on ollut ongelmia ja sairastan erästä kroonista gynekologista sairautta. Lisäksi kärsin vestibuliitista, joskin lievähköstä, mutta sairauteni vuoksi en voi lopettaa e-pillereiden käyttöä. Nämä syyt ovat aiheuttaneet omat ongelmansa seksiasioissa.
Kun poikaystäväni haluaa seksiä, hän ei pysty ajattelemaan mitään muuta. Hän lähentelee minua usein mielestäni melko karkeillakin tavoilla, jopa huomioonottaen sen että seurustelemme. Jos esimerkiksi menen suihkuun tai vaihdan vaatteita, hän ryntää heti katsomaan. Hän puristelee minua takapuolesta ja rinnoista, vaatii saada suudella minua intiimeihin paikkoihin ja hänen puheensa on seksuaalista. Vaikka olisimmekin vain kahden kotona, minusta ei ole mukavaa että kanssakäymisemme on jatkuvasti seksuaalisesti sävyttynyttä ja että ylipäätään suurin osa siitä huomiosta jonka hän minulle antaa on sellaista. En myöskään pidä siitä että minua jatkuvasti kosketellaan. Siitä tulee jotenkin häiritty olo. Vaikka olemmekin yhdessä, pitää minusta silti kunnioittaa toisen oikeutta koskemattomuuteen.
Jos en sillä kyseisellä hetkellä kun hän haluaa seksiä pysty tai suostu, hän heittäytyy minua kohtaan kylmäksi, tylyksi ja puhumattomaksi. Tätä kestää tasan niin kauan kunnes hän saa haluamansa.
Tällaisen käytöksen ollessa päällä hän välttää kaikkea kontaktia minuun ja sanoo yrittävänsä ajatella muita asioita. Hän saattaa esimerkiksi istua tietokoneellaan tuntikausia tai alkaa raivoisasti tekemään jotain, kuten siivoamaan. Hän ei tuona aikana pysty keskustelemaan mistään, ei edes akuuteista arkisista asioista, kuten siitä mitä ostetaan kaupasta tai laitetaanko ruokaa.
Minä liikun kuin varjo omassa asunnossani kun tällainen käytös on meneillään enkä saa häiritä häntä mitenkään. Hän syyllistää itseään omista haluistaan, mutta samalla epäsuorasti syyttää minua ymmärtämättömyydestä.
Hänelle ei riitä seksistä kieltäytymiseni syyksi tavallisesti ymmärrettävät asiat, kuten sairaana oleminen, naisten vaivat, valtava määrä koulutöitä joiden deadline on lähellä, tappoväsymys tai epäinhimillinen vuorokaudenaika. Jos hän haluaa seksiä minun ollessani + 39 asteen kuumeessa tai kello yksi yöllä, minun on suostuttava tai hän aloittaa kylmän käytöksen.
En ole koskaan aiemmin ollut parisuhteessa, jossa varsinainen yhdyntä voi kestää kaksi tuntia. Nolottaa kysyä, mutta onko tämä normaalia tai yleistä?
Yksi asia mikä on saanut minut kaiken edellämainitun lisäksi jotenkin kammoamaan seksiä hänen kanssaan on se, että jokainen rakastelukerta kestää 2-4 h. Saattaa kuulostaa arkiselta ja tylsältä, mutta koska olen työssäkäyvä opiskelija, en yksinkertaisesti ehdi ja jaksa harjoittaa näin pitkiä rakastelusessioita. Jos hän alkaa vaatia seksiä klo 22 illalla, tiedän homman olevan ohi aikaisintaan kahdeltatoista ja seuraavana aamuna on herätys kello 6.30.
Hänellä vain kestää niin kauan.
Ja sitten on vielä se, että hän toisaalta välittää minun mieltymyksistäni ja hyvinvoinnistani, toisaalta ei. Hän on usein jatkanut seksiä siitä huolimatta että minuun sattuu. Jos vaadin häntä lopettamaan, hän aloittaa saman kylmän puhumattomuuden. Olen usein huutanut ääneen kivusta seksin aikana. Hän ei välitä tästä keskeyttääkseen homman, mutta jälkeenpäin syyllistää itseään ja hyvittelee minua. Tosin tämäkin tapahtuu aina sen jälkeen kun hän on saanut haluamansa.
Hän myös vaatii minua harrastamaan kanssaan sellaisia asentoja ja muita mieltymyksiä joista minä en pidä. Jos kieltäydyn, hän sanoo ymmärtävänsä, mutta samalla jatkaa hienovaraista painostustaan.
Jos hän saa kaiken haluamansa ilman vastarintaa, hän kohtelee minua kuin kuningatarta siihen asti kunnes alkaa taas haluta seksiä.
Kaiken tämän sopan jälkeen on varmaankin luonnollista, että kaikki kiinnostukseni seksiin on lähes tyystin lakannut?
Moni varmasti sanoo tässä vaiheessa, että "hyvänen aika, jätä se!" Mutta kuitenkin olen kiintynyt ja jotenkin kasvanut tähän ihmiseen kiinni, ja irrottautuminen ei ole helppoa. Hänessä on kuitenkin paljon myös hienoja ominaisuuksia, joita edellä luettelin. Varmasti jokainen parisuhteessa elänyt tietää, että eroaminen on helpommin sanottu kuin tehty.
Samalla minusta kuitenkin tuntuu, että tämä kaikki musertaa minua ihmisenä ja nakertaa seksuaalisuuttani pikkuhiljaa palasiksi. Seksinhän pitäisi olla iloa ja onnea tuottava asia, eikä mikään musta mörkö!
Seuraa pitkä teksti, kiitos, jos jaksat lukea:
Olen 25-vuotias nainen ja seurustellut poikaystäväni kanssa nyt reilut kolme vuotta. Emme asu saman katon alla, mutta koska asuntoni on isompi kuin hänen, vietämme paljon aikaa minun luonani. Olemme molemmat viimeistä vuotta opiskelevia korkeakouluopiskelijoita.
Poikaystäväni on parhaimmillaan hyvin huomaavainen, empaattinen, rehellinen, luotettava ja huumorintajuinen. Meillä on hyvin erilainen perhetausta, mikä joskus näkyy näkemys-ja kokemuseroina, mutta toistaiseksi ei ole ollut mitään niin isoa eroavaisuutta, etteikö siitä oltaisi selvitty. Meillä on melko paljon yhteisiä kiinnostuksenkohteita, samantyyppinen huumorintaju ja pidämme samanlaisia asioita elämässä tärkeinä.
Suhteessamme on kuitenkin yksi iso, syvältä nakertava möykky: seksi.
Olen seurustellut aiemmin sanan varsinaisessa merkityksessä kaksi kertaa, joista kumpikin suhde päättyi n. 1,5 v jälkeen. Asuin toisen näistä poikaystävistäni kanssa yhdessä kymmenen kuukautta, joskin opiskelija-asuntolassa, eli varsinaisesta yhteenmuutosta ei ollut kyse.
Kumpikin suhde päättyi muista kuin seksielämään liittyvistä syistä. Aiemmissa suhteissani seksi ei näytellyt isoa numeroa; sitä oli silloin kun oli, kumpikin saattoi tehdä aloitteen ja toisella oli oikeus kieltäytyä.
Nykyiselle poikaystävälleni seksi on äärimmäisen tärkeä asia. Minulle riittäisi kerran tai kaksi viikossa, joskin vastustan sellaista ajattelua, että pitäisi olla joku tietty kiveenhakattu sääntö asiasta. Minusta kulloinkin vallitseva tilanne ratkaisee.
Minulla on ollut paljon gynekologisia vaivoja viimeisten vuosien aikana. Sopivan ehkäisyvalmisteen löytämisessä on ollut ongelmia ja sairastan erästä kroonista gynekologista sairautta. Lisäksi kärsin vestibuliitista, joskin lievähköstä, mutta sairauteni vuoksi en voi lopettaa e-pillereiden käyttöä. Nämä syyt ovat aiheuttaneet omat ongelmansa seksiasioissa.
Kun poikaystäväni haluaa seksiä, hän ei pysty ajattelemaan mitään muuta. Hän lähentelee minua usein mielestäni melko karkeillakin tavoilla, jopa huomioonottaen sen että seurustelemme. Jos esimerkiksi menen suihkuun tai vaihdan vaatteita, hän ryntää heti katsomaan. Hän puristelee minua takapuolesta ja rinnoista, vaatii saada suudella minua intiimeihin paikkoihin ja hänen puheensa on seksuaalista. Vaikka olisimmekin vain kahden kotona, minusta ei ole mukavaa että kanssakäymisemme on jatkuvasti seksuaalisesti sävyttynyttä ja että ylipäätään suurin osa siitä huomiosta jonka hän minulle antaa on sellaista. En myöskään pidä siitä että minua jatkuvasti kosketellaan. Siitä tulee jotenkin häiritty olo. Vaikka olemmekin yhdessä, pitää minusta silti kunnioittaa toisen oikeutta koskemattomuuteen.
Jos en sillä kyseisellä hetkellä kun hän haluaa seksiä pysty tai suostu, hän heittäytyy minua kohtaan kylmäksi, tylyksi ja puhumattomaksi. Tätä kestää tasan niin kauan kunnes hän saa haluamansa.
Tällaisen käytöksen ollessa päällä hän välttää kaikkea kontaktia minuun ja sanoo yrittävänsä ajatella muita asioita. Hän saattaa esimerkiksi istua tietokoneellaan tuntikausia tai alkaa raivoisasti tekemään jotain, kuten siivoamaan. Hän ei tuona aikana pysty keskustelemaan mistään, ei edes akuuteista arkisista asioista, kuten siitä mitä ostetaan kaupasta tai laitetaanko ruokaa.
Minä liikun kuin varjo omassa asunnossani kun tällainen käytös on meneillään enkä saa häiritä häntä mitenkään. Hän syyllistää itseään omista haluistaan, mutta samalla epäsuorasti syyttää minua ymmärtämättömyydestä.
Hänelle ei riitä seksistä kieltäytymiseni syyksi tavallisesti ymmärrettävät asiat, kuten sairaana oleminen, naisten vaivat, valtava määrä koulutöitä joiden deadline on lähellä, tappoväsymys tai epäinhimillinen vuorokaudenaika. Jos hän haluaa seksiä minun ollessani + 39 asteen kuumeessa tai kello yksi yöllä, minun on suostuttava tai hän aloittaa kylmän käytöksen.
En ole koskaan aiemmin ollut parisuhteessa, jossa varsinainen yhdyntä voi kestää kaksi tuntia. Nolottaa kysyä, mutta onko tämä normaalia tai yleistä?
Yksi asia mikä on saanut minut kaiken edellämainitun lisäksi jotenkin kammoamaan seksiä hänen kanssaan on se, että jokainen rakastelukerta kestää 2-4 h. Saattaa kuulostaa arkiselta ja tylsältä, mutta koska olen työssäkäyvä opiskelija, en yksinkertaisesti ehdi ja jaksa harjoittaa näin pitkiä rakastelusessioita. Jos hän alkaa vaatia seksiä klo 22 illalla, tiedän homman olevan ohi aikaisintaan kahdeltatoista ja seuraavana aamuna on herätys kello 6.30.
Hänellä vain kestää niin kauan.
Ja sitten on vielä se, että hän toisaalta välittää minun mieltymyksistäni ja hyvinvoinnistani, toisaalta ei. Hän on usein jatkanut seksiä siitä huolimatta että minuun sattuu. Jos vaadin häntä lopettamaan, hän aloittaa saman kylmän puhumattomuuden. Olen usein huutanut ääneen kivusta seksin aikana. Hän ei välitä tästä keskeyttääkseen homman, mutta jälkeenpäin syyllistää itseään ja hyvittelee minua. Tosin tämäkin tapahtuu aina sen jälkeen kun hän on saanut haluamansa.
Hän myös vaatii minua harrastamaan kanssaan sellaisia asentoja ja muita mieltymyksiä joista minä en pidä. Jos kieltäydyn, hän sanoo ymmärtävänsä, mutta samalla jatkaa hienovaraista painostustaan.
Jos hän saa kaiken haluamansa ilman vastarintaa, hän kohtelee minua kuin kuningatarta siihen asti kunnes alkaa taas haluta seksiä.
Kaiken tämän sopan jälkeen on varmaankin luonnollista, että kaikki kiinnostukseni seksiin on lähes tyystin lakannut?
Moni varmasti sanoo tässä vaiheessa, että "hyvänen aika, jätä se!" Mutta kuitenkin olen kiintynyt ja jotenkin kasvanut tähän ihmiseen kiinni, ja irrottautuminen ei ole helppoa. Hänessä on kuitenkin paljon myös hienoja ominaisuuksia, joita edellä luettelin. Varmasti jokainen parisuhteessa elänyt tietää, että eroaminen on helpommin sanottu kuin tehty.
Samalla minusta kuitenkin tuntuu, että tämä kaikki musertaa minua ihmisenä ja nakertaa seksuaalisuuttani pikkuhiljaa palasiksi. Seksinhän pitäisi olla iloa ja onnea tuottava asia, eikä mikään musta mörkö!
