Mustasukkaisuus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja on suhteen loppu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
O

on suhteen loppu

Vieras
Naiset hei, ihan vaan tiedoksi että ihan kaikki miehet ei tykkää mustasukkasuudesta.

Jo toinen suhteen alku peräkkäin on kaatumassa kun nää naiset on mustasukkasia kaverilleni. Nainen se on tämä kaveri, mutta siis Kaveri. Miespuolisille kavereille ei olla mustasukkasia vaikka heidän kanssa olen enemmän tekemisissä kuin tämän naisen. Joka muutes on kihloissa.

Me ollaan tunnettu alaluokilta asti. Yläasteella oltiin seurustelevinamme pari vuotta. Jotain kuitenkin puuttui eli oltiin ja ollaan edelleen vain kavereita. Siinä iässä kai seukattiin lähinnä seurustelun takia eikä niinkään rakkaudesta. En edes enää muista että oltais oltu jotain enemmän.

Tietyst meillä on paljon yhteistä menneisyyttä mut niin on myös miespuolisten kavereiden kanssa. Pyörittiin paljon samoissa porukoissa jne.

Olen tietyst sählännyt joidenki naisten kans, yhden illan juttuja ja sellasta. Sitten tuli yksi joka olikin enemmän. Ehdittiin tapailla yli kuukauden, niin tämä alkoi kysellä naiskaveristani kaikenlaista. Jos kaverini soitti, nainen kyseli mitä asiaa ja miks se mulle soittelee jne. Ihan siis tavallisia asioita mitä kavereiden kanssa soitellaan. Sitä kyselysysteemiä jatkui jonkin aikaa ja aina se tuntui musta inhottavalta. Niinkuin olisin tehnyt jotain väärää. Kerroin tästä mustasukkasuudesta kaverilleni ja hän oli pahoillaan ja sanoi ettei soittele eikä tapailla vähään aikaan jos se nainen siitä rauhottuisi. Mut ei.

Kun sitte kysyin naiselta että mitä se haluaa, kun en mä voi menneisyyttä muuttaa enkä edes haluais, niin ei se osannut mitään sanoa. Sittenkin kun ei yhteyttä pidetty niin nainen epäili että pidetään yhteyttä salaa. Sillon mulla kipsahti ja sanoin suoraan ettei hommasta tule mitään. Lopetin suhteen siihen. Jokin aika se nainen vielä yritti lähetellä viestejä että jos hän vaikka muuttuis eikä enää kyselis, niin ei tuntunut enää hyvältä se suhde. Jotenkin meidän suhde kesti reilu puoli vuotta kuitenkin. Uskoin kai että asiat muuttuu.

Kesällä taas aloin seurusteleen mukavan naisen kanssa. Nyt sitten hänkin on alkanut osoittaa mustasukkasuutta naiskaveria kohtaan. Olen yrittäny olla pitkämielinen että okei se on utelias ja haluaa vaan varmistaa että ollaan pelkkiä kavereita. Mut tuli heti paskan maku suuhun. Sanoinkin sille heti etten hylkää yhtäkään kaveriani kenenkään naisen takia. Että jos hän haluaa mun kanssa olla niin hänen pitää hyväksyä mut tälläsenä ja näillä eväillä ja sukulaisilla ja kavereilla.

Hän on itse seurustellut pari vuotta jonkun miehen kanssa eikä mun tulis mieleenkään alkaa tenttaamaan että onkohan se suhde varmasti ohi. Tää nainen on kertonu että se mies on pari kertaa soitellut mutta en ole ihan varma kertoiko hän vaan siks että tekis mut mustasukkaseks. Siinä se kyllä ei onnistu.

Olen parina viikonloppuna käynyt äijäkavereiden kanssa kaljoilla kun on vähän vituttanut. Nainen soittelee ja testailee onko tää naiskaveri mukana. Kyselly voiko tulla hakemaan mut keskustasta yöllä ja viedä kotiin. Kontrollointia. Läpinäkyvää. Meinasin sunnuntaina valehdella että joo oli mukana. Se ei ole meidän kanssa kaljoilla käynyt kun ehkä kerran vuoteen jos sitäkään, ja sillonkin sen mies on mukana.

Oikeestaan kun sain tän kirjotettua niin vahvistui mielessäni että sanonpa adios tällekin naiselle.
 
normaalia mustasukkaisuutta, kun välittää toisesta paljon. Jos sinä kerrot naisystävällesi kaiken naispuolisesta ystävästäsi, niin totta hitossa he kyselevät, mutta eivät kaikki osaa sulattaa sitä tietoa. Jo se riittää, että olet ollut kaverisi kanssa sängyssä, joskus. Ruokit itse tilanteen epämääräisyyttä.
Seuraavassa suhteessa sitten sanot, että sinulla on naispuolinen ystävä, jolla on oma mies; enempää ei tarvitse, eikä ole suotavaa kertoa.
 
normaalia mustasukkaisuutta, kun välittää toisesta paljon. Jos sinä kerrot naisystävällesi kaiken naispuolisesta ystävästäsi, niin totta hitossa he kyselevät, mutta eivät kaikki osaa sulattaa sitä tietoa. Jo se riittää, että olet ollut kaverisi kanssa sängyssä, joskus. Ruokit itse tilanteen epämääräisyyttä.
Seuraavassa suhteessa sitten sanot, että sinulla on naispuolinen ystävä, jolla on oma mies; enempää ei tarvitse, eikä ole suotavaa kertoa.


Ei varmasti ole "normaalia".

Kun nainen kysyy onko mulla ollut suhdetta siihen naiseen, pitäisikö minun valehdella? Siihen en lähde. Olen vastannut, ja tulen jatkossakin kysyttäessä vastaamaan, että oltiin yläasteella yhdessä mutta lopetettiin kun meildän välillä ei ollut muuta kuin kaveruutta. Se joka keksii tosta jotain ongelmia itselleen saa puolestani pitää ongelmansa.

On mulla muitakin naisia sängyssä ollut.

Ja ei, en pyytänyt neuvoja mitä mun pitäisi sanoa ja mitä ei. Jos ei naisella ole itseluottamusta sen vertaa että kestää mun entiset suhteet, se nainen etsikööt neitsyen. Eli aion jatkossakin olla rehellinen. Siinä sitten mitataan onko nainen vertaiseni vai ei.
 
Viimeksi muokattu:
Jos olet seurustellut tämän kaverinaisen kanssa, vaikka kuinka kauan sitten, niin kyseessä ei ole mikään Kaveri vaan Ex. Joidenkin mielestä on ok pitää yhteyttä exiin, joidenkin mielestä ei. Nämä säännöt pitäisi tehdä selviksi jo suhteen alussa. Varmasti on naisia joita ei haittaa että pidät yhteyttä exään mutta samalla heilläkin saattaa olla lämpimät välit exiinsä. Sinua se ei varmaankaan haittaa, joten etsi nainen joka on samalla aaltopituudella, tai sitten pysy sinkkuna.
 
Ei varmasti ole "normaalia".

Kun nainen kysyy onko mulla ollut suhdetta siihen naiseen, pitäisikö minun valehdella? Siihen en lähde. Olen vastannut, ja tulen jatkossakin kysyttäessä vastaamaan, että oltiin yläasteella yhdessä mutta lopetettiin kun meildän välillä ei ollut muuta kuin kaveruutta. Se joka keksii tosta jotain ongelmia itselleen saa puolestani pitää ongelmansa.

On mulla muitakin naisia sängyssä ollut.

Ja ei, en pyytänyt neuvoja mitä mun pitäisi sanoa ja mitä ei. Jos ei naisella ole itseluottamusta sen vertaa että kestää mun entiset suhteet, se nainen etsikööt neitsyen. Eli aion jatkossakin olla rehellinen. Siinä sitten mitataan onko nainen vertaiseni vai ei.

Sinulla on kyllä valovuosi siihen hetkeen, että ymmärrät oikeasti naista. Olisi varmaan palvelus naisille, että olisit vain sinkku.
 
Viimeksi muokattu:
Sinulla on kyllä valovuosi siihen hetkeen, että ymmärrät oikeasti naista. Olisi varmaan palvelus naisille, että olisit vain sinkku.

Minä olen onnistunut säilyttämään naispuoliset kaverini seurustelusuhteissa ja edelleen nykyisessä avioliitossani. Kerroin kavereistani heti alkuun avoimesti ja harva on sen takia karkuun lähtenyt tai mustasukkaisuutta osoittanut. Minun maailmani taitaa olla valovuoden päässä sinun maailmastasi
 
Viimeksi muokattu:
Minä olen onnistunut säilyttämään naispuoliset kaverini seurustelusuhteissa ja edelleen nykyisessä avioliitossani. Kerroin kavereistani heti alkuun avoimesti ja harva on sen takia karkuun lähtenyt tai mustasukkaisuutta osoittanut. Minun maailmani taitaa olla valovuoden päässä sinun maailmastasi

Hyvä, että olet onnistunut säilyttämään kaikki naispuoleiset kaverisi, toiset eivät edes yritä säilyttää. Varmaan vaimosi on kiinnostunut tietämään panoistasi? ja sinä kerrot..
 
Viimeksi muokattu:
Nyt on kyllä taas pakko myöntää, etten jaksanut lukea loppuun edes aloittajan viestiä enkä näin ollen yhtään vastaustakaan.

Mutta tästä lähtökohdasta siis: Miehelläni oli ystävänä nainen tutustuessamme. Itse asiassa oli ollut jo kauan, koska nainen on mieheni lapsen (joka on 25 v.) kummi. Mieheni kertoi minulle, että nainen oli ihmetellyt siinä vaiheessa ennen minua, kun kumpikin olivat vapaita, että "miksi me muka ei voitaisi olla yhdessä? Olet niin ihana mies ja minä sovin sinulle täydellisesti". Olivat käyneet kerran naimassakin. (Toim.huom. Ehkä he olisivat sopineet toisilleen täydellisesti, toimitus alkaa olla samaa mieltä pitkään harkittuaan...).

Ilmoitin sittemmin kyllä melko jyrkin sanakääntein (=ilmaisin siis sillai kauniisti), että tämä nainen on nyt reviirimme ulkopuolella, koska häneltä alkoi virrata puheluita ja tekstareita siihen tahtiin, etten pysynyt perässä.

Miehelläni oli siinä tilanteessa mahdollisuus valita: Pitää tämä nainen ystäväpiirissään tai pitää minut parisuhteessaan.
 
mun paras ystävä on mies. Olemme pussanneet joskus alle kouluikäisenä. Siitä on valokuva olemassa. Sen jälkeen emme. Olemme kuin sisaruksia.

Asuimme liki 20 vuotta samassa rapussa vastakkaisissa asunnoissa. Vanhempamme asuvat yhä samoissa kämpissä ja ovat ystäviä keskenään. Olimme kesät jomman kumman vanhempien kanssa kesämökillä. Kävimme koulun yhdessä, opiskelimme samaan ammattiin. Ollaan asuttu soluasunnossa opiskeluaikana. Kummallakin oli omat huoneet ja omat parisuhdejutut.
Nykyään ollaan työkavereita. Eikä olla samassa ammatissa sen takia, että meidän pitää olla kuin paita ja perse. Kumpikin nyt vaan sattuu tykkäämään hoitoalasta. Eikä tällä paikkakunnalla montaa sairaalaa edes ole.

Ollaan myös koko ikämme pyöritty samoissa kaveripiireissä.

Olen lempannut useammankin kundin mustasukkaisuuden takia pihalle. Samaten ystäväni monet tyttäystävät ovat tosi riesa hänelle.

Jätkät/tyttöystävät eivät kestä sitä, että meillä kahdella on omat juttumme. Puhumme keskenämme menneistä, työjutuista, jomman kumman sukulaisista. Saatamme hieroa toistemme hartioita ohikulkiessamme, koskettaa toista, pörröttää tukkaa tai jopa nahistella vaikkapa leikisti, niinkuin sisarukset nyt joskus nahistelevat.

Ekalle poikaystävälleni hoin vuoden, että olisitko sinä mustasukkainen biologiselle veljelleni jos mulla sellainen olisi. Ei kuulemma olisi ollut, mutta kun tää naapurin poika ei kuitenkaan on mun veli, niin mun olisi pitänyt pitää etäisyyttä. Ei sellasta jaksa loppuelämää kuunnella.
Toiselle mustikselle en viitsinyt enää mitään selitellä, bänksit vaan alle puolen vuoden.

Onneksi meillä kummallakin on nyt puolisot joilla on itsellään useita sisaruksia. He tietävät millaista "sisarusten sisäpiiri" kommunikointi voi olla. He tietää ettei siinä kanssakäymisessä ole mitään seksuaalista viritettä mukana.

Eipä ole enää tarvinnut miettiä mitä voi sanoa tai tehdä. Luojan kiitos.
 
Alkuperäinen kirjoittaja itsenäinen ihminen;11320287:
Onneksi meillä kummallakin on nyt puolisot joilla on itsellään useita sisaruksia. He tietävät millaista "sisarusten sisäpiiri" kommunikointi voi olla. He tietää ettei siinä kanssakäymisessä ole mitään seksuaalista viritettä mukana.

Eipä ole enää tarvinnut miettiä mitä voi sanoa tai tehdä. Luojan kiitos.


Sisarusten välinen kommunikointi, nahistelua, ja tukan pörröttämistä?. Ehkä joskus 10-15-vuotiaana, mutta ei enää aikuisena ihmisenä.
 
Pakko kysyä ap:lta paria asiaa; Kuinka usein olet yhteyksissä tähän naispuoliseen ystävääsi? Oletko antanut tyttöystävillesi mahdollisuutta tutustua häneen? Olette ilmeisesti aika nuoria?

Onko mahdollista, kun olet jo aikaisempien kokemusten mukaan niin ärsyyntynyt tästä mustasukkaisuudesta, että olet jo heti kättelyssä ilmoittanut tyttöystävällesi "puolustusasenteella" että tästä ystävätytöstäsi et sitten luovu, mikä on saanut tytöt epäluuloisiksi?

Kannattaa ehkä harkita vähän kypsempiä tyttöystäviä?
 
Pubertukselle ja yöksille..
Oikeastiko, te ette kosketa sisaruksianne koskaan olkapäähän tai hiuksiin?
Tai hiero heidän päätään tai hartioita?

No, mun perheessä/suvussa kosketellaan läheisiä ihmisiä vähän väliä.
Saatamme esim. ohikulkiessamme hieroa keittiön pöydän ääressä istuvan ihmisen hartioita, hipaista hiuksiin, olkapäähän tai käsivarteen. Rutistellaan ja halataankin joka kerran kun nähdään sekä alussa että lopussa.

Ja kyllä me ystävien, työkavereiden kanssa nahistellaan vapaa-ajalla leikisti esim. urheilutilanteissa. Ilmeisesti te ette pelaa lätkää, ettekä futista. Meillä on sekajoukkueet kummassakin.
Itselläni ja tällä ystävälläni on fysikaalinen koulutus taustalla, joten olisi aika roisia sanoa jollekin duunikaverille, että sori, nyt ei huvita hieroa sua pätkän vertaa. Kyllä sen 2-5 minsaa voi hieroa vaikka joka päivä. Pysyypähän ammattitaito tallella.

Minä vaihdan päivittäin jokusenkin paskavaipan täysin vieraille ihmisille. Käsittelen ihmisten intiimialueita, ajan rinta- sun muita karvoja, puhdistelen haavoja joka puolelta ihmiskroppaa. Suurimpaa osaa näistä ihmisistä en ole koskaan ennen nähnyt tai näen vain muutaman kerran hoitojakson aikana.

Olen koskettanut varmaan yli tuhatta eri-ikäistä ihmistä. Kampaan vieraiden mummujen ja pappojen hiuksia vanhainkodissa ja jumppautan koukistuneita raajoja. Pesen ja pyyhin pyllyjä. Olen pessyt ja pukenut kymmenkunta kuollutta ihmistä.

Ei mua yhtään pelota eikä arveluta koskettaa niitäkään ihmisiä joista minä välitän.
 
Alkuperäinen kirjoittaja itsenäinen ihminen;11321865:
Ja kyllä me ystävien, työkavereiden kanssa nahistellaan vapaa-ajalla leikisti esim. urheilutilanteissa. Ilmeisesti te ette pelaa lätkää, ettekä futista. Meillä on sekajoukkueet kummassakin.

Minä vaihdan päivittäin jokusenkin paskavaipan täysin vieraille ihmisille. Käsittelen ihmisten intiimialueita, ajan rinta- sun muita karvoja, puhdistelen haavoja joka puolelta ihmiskroppaa. Suurimpaa osaa näistä ihmisistä en ole koskaan ennen nähnyt tai näen vain muutaman kerran hoitojakson aikana.

Olen koskettanut varmaan yli tuhatta eri-ikäistä ihmistä. Kampaan vieraiden mummujen ja pappojen hiuksia vanhainkodissa ja jumppautan koukistuneita raajoja. Pesen ja pyyhin pyllyjä.

Ihmiset on selvästikin erilaisia. Minulle fyysinen reviirini on erittäin tärkeä; en missään tapauksessa halua, että siihen tunkee ketään ja sen teen selväksi. Teen sen selväksi myös sillä, etten koskaan hipaise ketään ihmistä ilman ko. ihmisen lupaa. Minua inhottaa vapaa-aikaleikit, joissa joku sen leikin varjolla yrittää tunkeutua lähelleni, vaikka olen selkeästi elekielellä ilmaissut, että pysy, saatana, kaukana. Yäk.

En koskaan voisi kuvitella vaihtavani aikuisten paskavaippoja työkseni. En ole ikinä nauttinut omien lasteni imettämispuuhista (vaikka sitä olenkin jokaisen kohdalla tehnyt puolisen vuotta - eli yhteensä kaksi vuotta!) enkä vaippojen vaihdosta.

Nautin töistäni. Enkä voisi kuvitella tekeväni työtä, josta en nauti. Voisinko nauttia mummujen ja pappojen perseiden pyyhkimisestä, saati pesemisestä? En. Missään tapauksessa en. Ja sellaista työtä en tekisi, josta en nauti täydestä sydämestäni.
 
Ihmiset on selvästikin erilaisia. Minulle fyysinen reviirini on erittäin tärkeä; en missään tapauksessa halua, että siihen tunkee ketään ja sen teen selväksi. Teen sen selväksi myös sillä, etten koskaan hipaise ketään ihmistä ilman ko. ihmisen lupaa. Minua inhottaa vapaa-aikaleikit, joissa joku sen leikin varjolla yrittää tunkeutua lähelleni, vaikka olen selkeästi elekielellä ilmaissut, että pysy, saatana, kaukana. Yäk.

En koskaan voisi kuvitella vaihtavani aikuisten paskavaippoja työkseni. En ole ikinä nauttinut omien lasteni imettämispuuhista (vaikka sitä olenkin jokaisen kohdalla tehnyt puolisen vuotta - eli yhteensä kaksi vuotta!) enkä vaippojen vaihdosta.

Nautin töistäni. Enkä voisi kuvitella tekeväni työtä, josta en nauti. Voisinko nauttia mummujen ja pappojen perseiden pyyhkimisestä, saati pesemisestä? En. Missään tapauksessa en. Ja sellaista työtä en tekisi, josta en nauti täydestä sydämestäni.

Olet vanha ja vaipoissa, niin käsityksesi hoitajastasi saattaa muuttua. Minusta se arvokasta työtä hoitaa vanhuksia ja täytyy olla vähän toope, jos ei sitä ymmärrä arvostaa. Kiitos hoitajat. Vain itsekäs ihminen puhuu vähättelevään sävyyn hoitajien työstä ja sitten kuitenkin on joskus itsekin muiden hoidettavana.
 
Viimeksi muokattu:
Olet vanha ja vaipoissa, niin käsityksesi hoitajastasi saattaa muuttua. Minusta se arvokasta työtä hoitaa vanhuksia ja täytyy olla vähän toope, jos ei sitä ymmärrä arvostaa. Kiitos hoitajat. Vain itsekäs ihminen puhuu vähättelevään sävyyn hoitajien työstä ja sitten kuitenkin on joskus itsekin muiden hoidettavana.

Älä yritä vääristellä kirjoituksiani, menee persiilleen. Missä kohtaa kirjoitin vähättelevään sävyyn hoitajista? Kirjoitin, etten itse ikinä kykenisi tekemään moista työtä ja että ihmiset on erilaisia.
 
Viimeksi muokattu:
Olet vanha ja vaipoissa, niin käsityksesi hoitajastasi saattaa muuttua. Minusta se arvokasta työtä hoitaa vanhuksia ja täytyy olla vähän toope, jos ei sitä ymmärrä arvostaa. Kiitos hoitajat. Vain itsekäs ihminen puhuu vähättelevään sävyyn hoitajien työstä ja sitten kuitenkin on joskus itsekin muiden hoidettavana.


Minäkään en pystyisi hoitajan ammattiin, mutta eihän se estä arvostamasta sitä -päinvastoin!

Ärsyttää noin yksinkertaiset ihmiset, jotka tahallaan(ko?) vääntävät lauseet joksikin muuksi mitä kirjoittaja haluaa sanoa. Jos nikki Wiltsu todellakin tarkoitti vähätellä hoitajien työtä, niin sitten minä myönnän olevani yksinkertaisen naivi typerys.
 
Viimeksi muokattu:
Älä yritä vääristellä kirjoituksiani, menee persiilleen. Missä kohtaa kirjoitin vähättelevään sävyyn hoitajista? Kirjoitin, etten itse ikinä kykenisi tekemään moista työtä ja että ihmiset on erilaisia.

"Voisinko nauttia mummujen ja pappojen perseiden pyyhkimisestä, saati pesemisestä? En. Missään tapauksessa en."

Oh hoh, varmaan vielä väität, että ilmaisusi oli kauniisti sanottu toisen tekemästä työstä.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja itsenäinen ihminen;11321865:
Pubertukselle ja yöksille..
Oikeastiko, te ette kosketa sisaruksianne koskaan olkapäähän tai hiuksiin?
Tai hiero heidän päätään tai hartioita


Ai nelikymppistä broidiani? No en todellakaan hiero hänen päätään tai hiero hartioita tai sivele hiuksia. Tai että edes painisin hänen kanssaan sohvalla.
 
isäni on yli 70v, setäni 80v, enoni 82v.
Halaan jokaista aina kun näen heti tavattaessa ja erotessa. Saatan jopa suukottaa poskelle. Jopa vanhainkodin mummua tai pappaakin.

Niin minä teen. Eikä tunnu yhtään pahalta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja itsenäinen ihminen;11323705:
isäni on yli 70v, setäni 80v, enoni 82v.
Halaan jokaista aina kun näen heti tavattaessa ja erotessa. Saatan jopa suukottaa poskelle. Jopa vanhainkodin mummua tai pappaakin.

Niin minä teen. Eikä tunnu yhtään pahalta.


No tukkaahan noilla ei enää ole mitä pörröttää, sohvan sylipainissakin saattaa luut ikävästi rusahdella.
 
Naiset hei, ihan vaan tiedoksi että ihan kaikki miehet ei tykkää mustasukkasuudesta.

Jo toinen suhteen alku peräkkäin on kaatumassa kun nää naiset on mustasukkasia kaverilleni. Nainen se on tämä kaveri, mutta siis Kaveri. Miespuolisille kavereille ei olla mustasukkasia vaikka heidän kanssa olen enemmän tekemisissä kuin tämän naisen. Joka muutes on kihloissa.

Me ollaan tunnettu alaluokilta asti. Yläasteella oltiin seurustelevinamme pari vuotta. Jotain kuitenkin puuttui eli oltiin ja ollaan edelleen vain kavereita. Siinä iässä kai seukattiin lähinnä seurustelun takia eikä niinkään rakkaudesta. En edes enää muista että oltais oltu jotain enemmän.

Tietyst meillä on paljon yhteistä menneisyyttä mut niin on myös miespuolisten kavereiden kanssa. Pyörittiin paljon samoissa porukoissa jne.

Olen tietyst sählännyt joidenki naisten kans, yhden illan juttuja ja sellasta. Sitten tuli yksi joka olikin enemmän. Ehdittiin tapailla yli kuukauden, niin tämä alkoi kysellä naiskaveristani kaikenlaista. Jos kaverini soitti, nainen kyseli mitä asiaa ja miks se mulle soittelee jne. Ihan siis tavallisia asioita mitä kavereiden kanssa soitellaan. Sitä kyselysysteemiä jatkui jonkin aikaa ja aina se tuntui musta inhottavalta. Niinkuin olisin tehnyt jotain väärää. Kerroin tästä mustasukkasuudesta kaverilleni ja hän oli pahoillaan ja sanoi ettei soittele eikä tapailla vähään aikaan jos se nainen siitä rauhottuisi. Mut ei.

Kun sitte kysyin naiselta että mitä se haluaa, kun en mä voi menneisyyttä muuttaa enkä edes haluais, niin ei se osannut mitään sanoa. Sittenkin kun ei yhteyttä pidetty niin nainen epäili että pidetään yhteyttä salaa. Sillon mulla kipsahti ja sanoin suoraan ettei hommasta tule mitään. Lopetin suhteen siihen. Jokin aika se nainen vielä yritti lähetellä viestejä että jos hän vaikka muuttuis eikä enää kyselis, niin ei tuntunut enää hyvältä se suhde. Jotenkin meidän suhde kesti reilu puoli vuotta kuitenkin. Uskoin kai että asiat muuttuu.

Kesällä taas aloin seurusteleen mukavan naisen kanssa. Nyt sitten hänkin on alkanut osoittaa mustasukkasuutta naiskaveria kohtaan. Olen yrittäny olla pitkämielinen että okei se on utelias ja haluaa vaan varmistaa että ollaan pelkkiä kavereita. Mut tuli heti paskan maku suuhun. Sanoinkin sille heti etten hylkää yhtäkään kaveriani kenenkään naisen takia. Että jos hän haluaa mun kanssa olla niin hänen pitää hyväksyä mut tälläsenä ja näillä eväillä ja sukulaisilla ja kavereilla.

Hän on itse seurustellut pari vuotta jonkun miehen kanssa eikä mun tulis mieleenkään alkaa tenttaamaan että onkohan se suhde varmasti ohi. Tää nainen on kertonu että se mies on pari kertaa soitellut mutta en ole ihan varma kertoiko hän vaan siks että tekis mut mustasukkaseks. Siinä se kyllä ei onnistu.

Olen parina viikonloppuna käynyt äijäkavereiden kanssa kaljoilla kun on vähän vituttanut. Nainen soittelee ja testailee onko tää naiskaveri mukana. Kyselly voiko tulla hakemaan mut keskustasta yöllä ja viedä kotiin. Kontrollointia. Läpinäkyvää. Meinasin sunnuntaina valehdella että joo oli mukana. Se ei ole meidän kanssa kaljoilla käynyt kun ehkä kerran vuoteen jos sitäkään, ja sillonkin sen mies on mukana.

Oikeestaan kun sain tän kirjotettua niin vahvistui mielessäni että sanonpa adios tällekin naiselle.

Ehkäpä kannattaisi tutustuttaa naisystäväsi tämänhetkisen seurustelukumppanisi kanssa. Luulenpa, että silloin voisi hyväksyä ystävyytenne, kun näkisi millainen naisystäväsi on ja voisi jutella hänen kanssaan. varmaankin juuri tuollainen salaeräisyys ystävien suhteen on omiaan ruokkimaan mustasukkaisuutta.

Meidän suhteessa ainakin myös miespuoliset ystäväni ovat saaneet tutustua mieheeni heti alusta lähtien ja koskaan ei ole ollut mitään ongelmaa. Ja tarkoitankin ystävilläni miehiä, joiden kanssa en ole koskaan ollut enempää kuin ystävä. Ei tulisi mieleenikään tapailla heitä mieheni tietämättä. Joten omassa asenteessasikin on paljon korjaamisen varaa.
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä