Voiko pettäjä toimia näin?

[aavistus]

Mies on ollut tosi outo jo pitkään. On kotona poissaoleva, ei halaa eikä tule lähelle, eikä seksikään kiinnosta... kun yritän lähestyä hän vain tiuskii. Juuri nyt on töissä omien sanojensa mukaan mitä suuresti epäilen koska tiedän että työ mitä hän tekee, ei vaadi tänään iltatyötä vaikka joskus niin onkin.

Mutta miehen mukaan vaatii vaikka faktat sotii vastaan.. No, sanoo kaikesta huolimatta rakastavansa minua. Juuri mietin tässä jokin aika sitten että mies ei ole enää kertonut rakastavansakaan vaikka ennen sanoi sen aika useinkin. Tänään hän sanoi puhelimessa rakastavansa kun soitin ja ihmettelin miksi on töissä vaikka mun mielestä ei ole kunnon perusteita. Nyt hän sanoi rakastavansa ja sanoi että minun pitää uskoa ettei hän tahallaan koita olla poissa luotani...

Epäilys kuitenkin vaivaa. Voiko petturi näinkin lunkisti leperrellä rakkaudesta ja sitten lähteä kakkosen luo? On valehdellut monesta asiasta ennenkin ja jäänyt kiinnikkin, ihan tyhmistäkin jutuista joskus.

Mietin vain voiko olla noin paljon pokkaa että sanoo rakastavansa ja lähtee omille teilleen??

Kokemuksia? Muita käytöspiirteitä voi myös mielellään kertoa, voin sitten verrata niitä omiin kokemuksiini.

 

[Petetty minäkin]

Lyhyesti ja ytimekkäästi: kyllä voi

Etääntyminen, fyysinen ja henkinen, voivat olla merkkejä pettämisestä, samoin huonotuulisuus ym. Rakkaudentunnustukset eivät välttämättä pettäjälle merkitse mitään, tai sitten hän kokee rakastavansa kahta naista.

Tietenkin miehelläsi voi olla toiminnalleen muukin syy, ei tuo kaikki automaattisesti tarkoita pettämistä. Naisenvaisto on kuitenkin aika usein oikeassa.

Voit joko kysyä asiasta mieheltä suoraan (mutta valehteleeko hän?) tai hankkia todisteita ominpäin tai jonkun ystävän avulla.

Mies on ollut tosi outo jo pitkään. On kotona poissaoleva, ei halaa eikä tule lähelle, eikä seksikään kiinnosta... kun yritän lähestyä hän vain tiuskii. Juuri nyt on töissä omien sanojensa mukaan mitä suuresti epäilen koska tiedän että työ mitä hän tekee, ei vaadi tänään iltatyötä vaikka joskus niin onkin.

Mutta miehen mukaan vaatii vaikka faktat sotii vastaan.. No, sanoo kaikesta huolimatta rakastavansa minua. Juuri mietin tässä jokin aika sitten että mies ei ole enää kertonut rakastavansakaan vaikka ennen sanoi sen aika useinkin. Tänään hän sanoi puhelimessa rakastavansa kun soitin ja ihmettelin miksi on töissä vaikka mun mielestä ei ole kunnon perusteita. Nyt hän sanoi rakastavansa ja sanoi että minun pitää uskoa ettei hän tahallaan koita olla poissa luotani...

Epäilys kuitenkin vaivaa. Voiko petturi näinkin lunkisti leperrellä rakkaudesta ja sitten lähteä kakkosen luo? On valehdellut monesta asiasta ennenkin ja jäänyt kiinnikkin, ihan tyhmistäkin jutuista joskus.

Mietin vain voiko olla noin paljon pokkaa että sanoo rakastavansa ja lähtee omille teilleen??

Kokemuksia? Muita käytöspiirteitä voi myös mielellään kertoa, voin sitten verrata niitä omiin kokemuksiini.

 

[ap]

soitin äsken miehelle ja koitin kysyä suoraan. Yllätys, yllätys en saanut suoraa vastausta. Laitoin viestin ettei minua tarvitse pitää tässä aisankannattajana. Koitin soittaa vielä uudelleen mutta nyt mies ei enää vastaa.... aika raukka p.ska.
Kyllä mun vaistot ovat oikein huutaneet viime aikoina että nyt ei kaikki ole hyvin. Ja miehen käytös vain vahvistaa valitettavasti epäilyjä vain lisää...

En usko että tämä enää koituu ainakaan minun/parisuhteemme hyväksi. Mies on omilla teillään eikä sen vertaa ole selkärankaa että vastaisi edes puhelimeen... Miettii varmaan kuumeisesti selityksiä..

 

[ap]

vastasi sit puhelimeen, työt olivat sopivasti loppuneet tältä illalta ja oli nyt baarissa.. ja mua rakastaa ja liipa laapa...et silleen...

 

[Heh]

No mene sinne baariin ja kerro, että päätit tulla seuraksi...

 

[ap]

No mene sinne baariin ja kerro, että päätit tulla seuraksi...

Ihan hyvä idea muuten muuta on pieni muksu nukkumas tos viereises huoneessa... eli ei pelkoa miehellä et ilmestyisin paikalle.

 

[Sykolooki]

Vähän oudolta kuulostaa tuo minä rakastan sinua -jauhaminen. Onko tullut katsottua vähän liikaa amerikkalaisia leffoja. Näyttää nimittäin siltä, ettei mies ole elämässä saanut kiintymisen mallia, vaan ne on omittu jostain populäärikulttuurista.

 

[toinen sykolooki]

Vähän oudolta kuulostaa tuo minä rakastan sinua -jauhaminen. Onko tullut katsottua vähän liikaa amerikkalaisia leffoja. Näyttää nimittäin siltä, ettei mies ole elämässä saanut kiintymisen mallia, vaan ne on omittu jostain populäärikulttuurista.

Sama tuli mieleen..ja että usein hokee liiaksikin sitä mikä ei ole totta. mulla oli pari vuotta mies joka piti kahta naista, minua ja erästä toista, ja ehkä muitakin (ainakin todisteita oli). mies hoki meille naisille samoja loruja että on uskollinen, ei tarvi muita naisia jne liipalaapaa, jäi sittemmin kiinni.

 

[ap]

Sama tuli mieleen..ja että usein hokee liiaksikin sitä mikä ei ole totta. mulla oli pari vuotta mies joka piti kahta naista, minua ja erästä toista, ja ehkä muitakin (ainakin todisteita oli). mies hoki meille naisille samoja loruja että on uskollinen, ei tarvi muita naisia jne liipalaapaa, jäi sittemmin kiinni.

Niinpä. On vaikea enää uskoa miehen lurituksiin kun aina kiinnostaa olla jossain muualla kuin viettää esim. kanssani/muksun kanssa viikonloppua. Ei kiinnosta edes se aika kun muksu on jo nukkumassa ja saatais rauhas viettää aikaa yhdessä.. Ja muka rakastaa? Mun on tosi vaikeeta käsittää tuollaista rakkautta kun haluaa olla ja elää suurimman osan ajastaan muualla. Ja sit tulee näitä epämääräisiä menoja ja ihme käyttäytymistä.

Pitäisi siis olla tyytyväinen vaan kun mies kerran sanoo rakastavansa... joopa joo... aika tyhjästä saa repiä sitä rakkautta tällä tavalla tai sitten olen ymmärtänyt koko rakkaus käsitteen väärin.

 

[vanha totuus]

Niinpä. On vaikea enää uskoa miehen lurituksiin kun aina kiinnostaa olla jossain muualla kuin viettää esim. kanssani/muksun kanssa viikonloppua. Ei kiinnosta edes se aika kun muksu on jo nukkumassa ja saatais rauhas viettää aikaa yhdessä.. Ja muka rakastaa? Mun on tosi vaikeeta käsittää tuollaista rakkautta kun haluaa olla ja elää suurimman osan ajastaan muualla. Ja sit tulee näitä epämääräisiä menoja ja ihme käyttäytymistä.

Pitäisi siis olla tyytyväinen vaan kun mies kerran sanoo rakastavansa... joopa joo... aika tyhjästä saa repiä sitä rakkautta tällä tavalla tai sitten olen ymmärtänyt koko rakkaus käsitteen väärin.

Sanat ei paina mitään, jos niitä ei vahvisteta teoilla.

 

[Seuraavan kerran]

Ihan hyvä idea muuten muuta on pieni muksu nukkumas tos viereises huoneessa... eli ei pelkoa miehellä et ilmestyisin paikalle.

Pyydä joku lapsenlikka ja mene sinne baariin. Selviääpähän tilanne.

 

[LindaLinda]

Niinpä. On vaikea enää uskoa miehen lurituksiin kun aina kiinnostaa olla jossain muualla kuin viettää esim. kanssani/muksun kanssa viikonloppua. Ei kiinnosta edes se aika kun muksu on jo nukkumassa ja saatais rauhas viettää aikaa yhdessä.. Ja muka rakastaa? Mun on tosi vaikeeta käsittää tuollaista rakkautta kun haluaa olla ja elää suurimman osan ajastaan muualla. Ja sit tulee näitä epämääräisiä menoja ja ihme käyttäytymistä.

Pitäisi siis olla tyytyväinen vaan kun mies kerran sanoo rakastavansa... joopa joo... aika tyhjästä saa repiä sitä rakkautta tällä tavalla tai sitten olen ymmärtänyt koko rakkaus käsitteen väärin.

Miksi pitäisi olla tyytyväinen, kun et kerran ole! Rakkaus näytetään teoilla. Pienen lapsen isän paikka on kotona perheensä luona, ei baareissa. Sinulla ilmeisesti rakkautta vielä riittää, kun tyydyt tilanteeseen, vai etkö uskalla ottaa askelta, joka olisi itsellesi ilmeisen parhaasta?

Olen itsekin tilanteessa, missä pohdin olisiko kuitenkin parempi jatkaa elämää yksin, ilman miestä. Tässä sitä yritetään laittaa vaakakuppiin yhteiselon hyviä ja huonoja puolia. Henkisesti valmistelen mieltäni eroon. Muutoksiin on niin kovin vaikea enää eskoa ja luottaa. Surullista ja haikeaahan tämä on

 

[ap]

Miksi pitäisi olla tyytyväinen, kun et kerran ole! Rakkaus näytetään teoilla. Pienen lapsen isän paikka on kotona perheensä luona, ei baareissa. Sinulla ilmeisesti rakkautta vielä riittää, kun tyydyt tilanteeseen, vai etkö uskalla ottaa askelta, joka olisi itsellesi ilmeisen parhaasta?

Olen itsekin tilanteessa, missä pohdin olisiko kuitenkin parempi jatkaa elämää yksin, ilman miestä. Tässä sitä yritetään laittaa vaakakuppiin yhteiselon hyviä ja huonoja puolia. Henkisesti valmistelen mieltäni eroon. Muutoksiin on niin kovin vaikea enää eskoa ja luottaa. Surullista ja haikeaahan tämä on

Olet aivan oikeassa. En ole tyytyväinen ja miksi pitäisikään jos toinen toimii noin? En tiedä onko tämä rakkautta/riipuvuutta/tottumusta vai vähän kaikkea. En ole tainnut uskaltaa irrottaa siitä haavekuvasta mikä minulla on meistä ollut. En ole halunnut tunnustaa itselleni että se kaikki on tosiaan pelkkää haavetta, eikä koskaan tule muuttumaan todeksi.

En minä ainakaan mitän menettäisi jos lähtisin. Tähänkin asti olen elänyt suurimman osan ajasta yksin ja muksun kanssa. Jäisi vain se murehtimispuoli ja turhat epäilyt pois kun ei tarvitsisi miettiä missä toinen menee ja kenen kanssa. Ei tarvitsisi loukkaantua siitä että miehellä ei riitä kiinnostus yhdessäoloon, ei tarvitsisi tuntea itseään niin yksinäiseksi kuin mitä nyt tuntee koska silloin se on yksinäisyyttä omasta valinnasta. Ei minulla ole muuta kuin voitettavaa, pohjalta on vain yksi suunta ja se on ylöspäin. Nyt kun oikein tätä ajattelen, ajatus ei tunnu ollenkaan hullummalta.

Jos mies ei älyä mitä hänellä on, niin se on hänen häpeänsä.

 

[ap]

Niin ja kovasti tsemppiä sullekkin LindaLinda. Tiedän mitä koet juuri nyt, olen itsekin näitä asoita joutunut pohtimaan.

Kyllä meilläkin on oikeus onneen. Kenelläkään ei pitäisi olla oikeutta sitä meiltä ainakaan evätä.