Yle: Katso, miten Suomen talous vertautuu Ruotsiin ja Tanskaan – tämän vuoksi emme pysy tuottavuudessa perässä
Suomessa tehdään yhtä paljon töitä kuin naapurissa. Tulosta syntyy täällä kuitenkin paljon vähemmän.
yle.fi
Suomessa tehdään yhtä paljon töitä kuin naapurissa. Tulosta syntyy täällä kuitenkin paljon vähemmän.
"Suomi on pohjoismaisittain talouden surkimus. Velkaa on yli kaksi kertaa enemmän kuin Ruotsissa tai Tanskassa, ja heikolta näyttää myös tuottavuus.
Työtunteja painetaan täällä yhtä paljon kuin Ruotsissa ja lähes yhtä paljon kuin Tanskassa. Tästä huolimatta tulosta – sitä paljon puhuttua bruttokansantuotetta – syntyy verrokkimaissa aivan toisella tavalla.
Kansantuotteella on väliä, koska bkt on keskeinen hyvinvoinnin mittari. Lisäksi se on mittari, jota vasten arvioidaan tarve julkisen talouden leikkauksille ja sopeutuksille. Seuraavan kerran leikkauksia pohditaan maanantaina
Petteri Orpon hallituksen kehysriihessä.
Kuten yllä oleva kuva kertoo, surkea kehitys on jatkunut jo yli vuosikymmenen. Silloin koettiin kännykkä-Nokian romahdus ja finanssikriisi. Metsäteollisuuskin sulki tehtaitaan.
Etenkin kännykkäteollisuuden romahdus on nimetty syypääksi suomalaisen tuottavuuden alennustilaan.
Uutta kännykkä-Nokian kaltaista sampoa ei kenties koskaan Suomessa keksitä, mutta Ruotsin ja Tanskan perässä olisi pysyttävä. Yle kysyi asiantuntijoilta, miksi ne pärjäävät tuottavuudessa paljon paremmin?
–
Suomessa on ollut viime vuosina ollut valitettavan vähän innovaatioita. Tästä johtuen Suomen tuottavuuskasvu on heikompi.
Etlan tutkimusjohtaja
Heli Koski sanoo, että yhä suurempi osa kasvusta tulee nykyisin palvelualoilta, ja niissä Ruotsi ja Tanska pärjäävät. Ero näkyy erityisesti digitaalisissa palveluissa, jotka ovat nopeasti skaalattavissa kansainvälisiksi menestystuotteiksi.
– Informaatio- ja viestintä on esimerkki digitaalisuutta hyödyntävästä alasta, jossa on selkeästi nopeampi tuottavuuskasvu.
Kosken mukaan Suomen ja Ruotsin välillä on massiivinen ero ”aineettomaan pääomaan” investoinneissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, ohjelmistot, data ja patentit.
Tähän kiinnittää huomion myös Danske Bankin Schauman. Ruotsalaisia menestystarinoita ovat esimerkiksi musiikkipalvelu Spotify ja maksupalvelu Klarna.
–
Suomessa on investoitu seiniin ja kattoihin, Ruotsissa ja Tanskassa yritykset ovat uskaltaneet investoida uusiin ideoihin, hän sanoo.
– Innovatiivisia yrityksiä on Suomessakin, mutta pienempi osuus kuin Ruotsissa.
”Suomen ongelma ei ole julkisen sektorin kasvu vaan...”
Hallituksella ei olisi maanantaina alkavassa kehysriihessään aivan yhtä kovaa painetta leikkauksiin, jos Suomen tuottavuus olisi Ruotsin tai Tanskan tasoa.
Pitkään tuottavuutta tutkinut Aalto-yliopiston emeritusprofessori
Matti Pohjola tiivistää asian ytimekkäästi.
–
Suomen ongelma ei ole julkisen sektorin kasvu vaan se, että markkinatuotanto ei ole kasvanut. Sitä markkinatuotantoa ei kuitenkaan pysty kääntämään nopeasti julkisen vallan päätöksillä. Ja siksi huomio on menoleikkauksissa ja veronkorotuksissa."
Rahat otetaan investointien sijaan yrityksistä listaamattomien yritysten veroedulla noin 1 000 miljoonaa vuodessa. Innovaatioinvestointien sijaan rahastusta duunareita syyllistäen.
