1,3-vuotiaan uhma?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja maria76
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

maria76

Vieras
Voiko olla kyse uhmasta vai pelkästä kokeilunhalusta kun tyttö on alkanut huutaa, potkia ja lyödä. Kaikki kielletty esim. ruokapöydälle kiipeäminen ja kivien ja kaiken muun mahdollisen syöminen kun olisi niin mukavaa, ja kun kielletään niin sitten huudetaan ja lujaa. Vaipanvaihto, syöminen ja nukkumaan meno(joskus) on yhtä tuskaa tässä perheessä. Tyttö potkii ja huutaa ja lyö. Jos jokin asia ei vain neitiä miellytä niin se kyllä ilmoitetaan. Välillä tapellaan hatun päässä pitämisestä, välillä hampaiden/hiusten harjaamisesta. Milloin mistäkin. Ei tää oo enää kivaa. Meillä isä on nyt hoitovapaalla ja minä töissä. Kun tulen kotiin niin isä ei kelpaa enää mihinkään. Tyttö rimpuilee pois ja kiljuu jos isä vähän yrittää halata tai suukottaa. Isällä on ollut tapana hoitaa tytön ilta-pesut mutta jo syliin ottaminen ja kertominen että mennään peppu ja hampaat pesemään laukaisee sellaisen raivon että välillä oikein pelottaa. Kädet ojossa minua kohti huudetaan niin että kitarisat loistaa. Ollaan sen takia vaihdettu vähäksi aikaa niin että minä olen hoitanut nuo ilta puuhat, mutta ei siitä juuri apua ole ollut. Jokainen vaipan vaihto on samanlaista huutoa. Ja yleensä yht´äkkiä kesken ruokailun saatetaan alkaa huutaa ja kiemurrellaan pois tuolista. Jos tytön antaa siinä hetken riehua niin rauhoittuu ja jatkaa syömistä. Alkaa vähän voimat loppumaan ainakin minulta pikku hiljaa. Pelottaa jo se hetki kun en enää jaksa ja alan huutamaan takaisin... Onko kellään vastaavia kokemuksia ja mikä avuksi? Voiko olla vaan uhmaa jo näinkin nuorena?
 
En todellakaan ole mikään ammattilainen mutta oli pakko vastata kun tähän ei kukaan ole vastannut sillä luin tekstiä moneen kertaan ja minusta ei kuulosta kyllä ollenkaan normaalilta. Suoraan sanottuna kuulostaa siltä kun tyttö olisi jotenkin kipeä tai hänellä olisi jonkin sortin traumoja. Siis tämä vaan mitä ensimmäisenä kuvailuistasi tulee maallikolle mieleen. Jos ihan totta puhutaan vaikka tätä ei varmasti saisi sanoa niin mieleeni tuli ensimmäisenä epäilys jos kerran isä on päivät tytön kanssa yksin niin ei kai vaan voi mitenkään olla mitään insestiepäilyä... Näitähän on paljon lehdestäkin olemme kaikki lukeneet emmekä silti ikinä usko että omalle kohdallemme sitä sattuisi mutta kai olet sen mahdollisuudenkin poistanut syynä? Toisena tulee mieleen jos tytöllä on esim. virtsaputken tulehdus niin että pissiminen, vaipanvaihto, istuminen ym. sattuu sen vuoksi. Yleensä niin eläimillä kuin ihmisillä jotka eivät osaa muuten ilmaista tunteitaan huono käytös liittyy kipuun. Sen takia kivun mahdollisuus on suljettava ensimmäisenä pois.
Jos kipu ei ole syynä käytökseen niin seuraavaksi epäilisin ihan puhtaasti sitä että tyttö oireilee sen vuoksi että on jäänyt vaille äidin aikaa ja huomiota (ilmeisesti olet palannut töihin). Ehkä isän kanssa ei olekaan niin kivaa eikä isä vielä tunne tyttöä tarpeeksi. Tähän auttaa vain aika ja se että isä keksisi tytön kanssa kaikkea kivaa ja näyttäisi että heillä on ilman äitiäkin hauskaa ja isä osaa tytön tarpeita ja viestejä tulkita yhtä lailla.
Vasta kolmantena epäillisin tuota uhmaa. Ei uhma yleensä ihan tuollaisena pitäisi tulla ettei päivän arkisista tapahtumista tule yhtään mitään.
Toivon ettei kukaan ota herneitä nenään vastauksesta. Halusin vastata jotain kun kukaan ei tähän tärkeään viestiin ollut vastannut.
 
Meillä 1 v tyttö ja hirveitä raivareita saa nykyään jos ei saa tehdä mitä tahtoo. Ollaan molemmat vanhemmat töissä, mutta harvoin joutuu mummolle tyttöä hoitoon viemään. Meillä ihan sama juttu, et kun on isän kanssa kotona, ja mä tuun töistä niin isä ei kelpaa sen jälkeen ollenkaan. Mun sylissä vaan haluaa olla ja jos isä ottaa niin huuto tulee. Musta toi kuulostaa ihan normaalilta, oon kuullut et monilla muillakin hirveetä kiukkua tässä iässä. Hetkessä tuntuu mielialat vaihtelevan ainakin meidän tytsillä.
 
Joo kyllä sen luulis loppuvan aika itsestään. Siskoni lapsella tuollainen vaihe kesti lähes vuoden sen jälkeen kun vietiin hoitoon 1-vuotiaana. Ei vaan meinannut sopeutua ja äitiinsä purki kaiken vaikkei siis isän kanssa päiviään viettänytkään.

Edelleen tytöllä voimakas tahto (nyt 3v) eikä yksin viihdy hetkeäkään.
 
Ihan normaalia on, uhmaa. Toinen * ei todellakaan vaikuta ammattilaiselta, vai että ihan insestiepäilyä kehtaat ap.lle heittää, hyi sinua!

T. Kasvatusalan ammattilainen
 

Yhteistyössä