?
-
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja hohhoijaa:Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Alkuperäinen kirjoittaja toinen näkökulma:Alkuperäinen kirjoittaja huoh:Jos sun mielestä baarimikko on hyvä ammatti, niin salli mun nauraa. Ole tyytyväinen omaan elämääsi, ole vain. Yksinkertaisuus pelastaa...
Ja nyt en ihmettele yhtään sun hihhulimaisia mielipiteitäsi, joita täällä toisinaan levittelet liittyen mm. rokotuksiin ym asioihin.
Kyllä mun mielestä baarimikko on minulle hyvä ammatti tähän elämäntilanteeseen. Pystyn tuloillani rahoittaa perheen menot ja omat opiskelukustannukset (jos et sitä huomannut, niin opiskelen tällä hetkellä yliopistossa "oikeaa alaa" ). Ja lisäksi mulla on jo ne 2 lasta ja vauva-vuodet ja raskaudet takanapäin, ja itse olen vasta 25, ja tulevaisuudessa pelkkiä nousunäkymiä. Minulle sopi paremmin näinpäin kuin esim. vuosikausien opiskelu verorahoilla, 30-kymppisenä vakipaikka ja äitiysloma ja pahimpaan 30-kriisin aikaan perhe ja lapsi ja 40-senä sitten yhtäkkiä huomataan, että lapsenhoitoajan aikana pudottiinkin kelkasta eikä työelämässä enää pärjää samoilla tiedoilla kuin mitä ennen äitiyslomaa. Sitten 40-senä opiskelemaan uusiks ja elämään epävarmuudessa siitä, että saako tuonikäisenä enää töitäkään ja kun lapsetkin on vielä niin pieniä, että ei tiedä miten saisi ajan riittämään perheeseen ja töihin. Kyllä, nuorena jaksaa nuokin sovittelut paremmin, kun ei ole vielä niitä pinttyneitä tapoja, eikä ole niin vaikeeta joustaa ja terveyskin sallii yövalvomiset ja univelat.
miksei 40 vois opiskella uusiksi?
No voi, mutta kuka haluaa 40-vuotiaan maisterin, kun on tarjolla nuorempiakin perheettömiä jopa, jotka ovat valmiita joustavampaan työskentelyyn. Mä olen törmmänyt myös tapauksiin, joissa 30-vuotiaskin (maisteri)on liian vanha esim. työskentelemään tutkimusryhmässä, ja siten liian vanha myös väikkärintekoon. Mutta näin ei ole aina, mutta mahdollista tällainenkin.
Ja kyllähän se nyt on kaikin puolin järkevämpää kouluttautua nuorena, sitä ei voi kukaan kieltää. Vanhanakin voi, mutta nuorena fiksumpaa ja mukavampaa. Nuorena kun opiskelee, valmistuu nuorena, on omanikäistä seuraa, helpompi käydä tapahtumissa tutustumassa ihmisiin ja sitä kautta verkostoitua, voi lähteä ilman ongelmia vaihtoon keräämään kokemusta jne.
Nuori valmistunut, joka on kerännyt kokemusta, verkostoitunut, ollut mukana yliopiston touhuissa ja käynyt vaikkapa vaihdossa, on haluttavampaa kamaa työmarkkinoilla kuin 40-vuotias kolmen lapsen äiti, joka ei ole ehtinyt/pystynyt tekemään mitään ekstraa opintojensa eteen. Näin se vain on.
Monet äidit, jotka ovat tulleet yliopistoon myöhemmällä iällä, menestyvät heikommin opinnoissaan. Huonoista keskinkertaisiin arvosanoihin, mutta ei enempää. Opiskelutekniikka on hakusessa ja kaikki tekeminen sidottu lapsen rytmiin. Ei vanhempi perheellinen vain pysty samaan, ei mitenkään.
Nuo 40v opiskeluasiat ja työnsaannit riippuvat niin paljon henkilöstä itsestään ja työnantajatyypistä. Oikeasti työnantajakin voi arvostaa uudelleenkouluttautunutta ja elämänkokemusta. Ite oon paljon miettinyt mistä oma varmuus työelämässä on tullut -aika pitkälti iän mukanaantuomaa ja elämänkokemusta. Oon nähnyt paljon nuoria muutaman vuoden työelämässä olleita, jotka ovat epävarmoja ja suorittavat työnsäkin samalla tapaa kuin opiskelunsa.