1V- levottomat yöt- UNIKOULUKO? apua kaivataan....

[silmät pussilla]

Hei. Olen yksi vuotiaan pojan viikarin äiti ja viidennellä viikolla raskaana. Alkuraskauden väsymys ja etova olo vaivaavat, joten pojan nukkumisesta on tullut viime aikoina todellinen ongelma.

Unikoulu käytiin ensimmäisen kerran 6kk iässä. Tuolloin jätettiin yösyömiset pois. Siitä asti poika on saanut maitoa pullosta noin viiden aikana aamulla, joskus jo neljältä jos on herännyt sitä vaatimaan. Tämän lisäksi nostan hänet aamumaitoa juomaan viereeni, johon hän myös useimmiten nukahtaa vielä tunniksi pariksi....Maidon antamista en koe ongelmana, mutta olisikohan tähän rituaaliin syytä tehdä muutoksia?

Poika menee nukkumaan noin 19.30-20 ja häntä paijataan jonkun aikaa ja tassutetaan uneen. Jos ipana alkaa pelleilemään tai leikkimään, jätämme hänet hetkeksi itsekseen, mistä syntyy aina välittömästi hirveä huuto ja parku. Hetken tuo vesseli saa itkeä, jonka jälkeen yritämme uudelleen tasutella...nukahtaa melko nopeasti. Ei kuitenkaan osaa nukahtaa itse. Josta johtunee suurimmat ongelmat yössä. Kaveri on vissiin melko herkkäuninen ja heräilee unisykliensä välissä aina ja monta kertaa yössä. Nousee havahtuessaan välittömästi seisomaan ja alkaa itkemään. Minä laitan pojan nukkumaan uudelleen noin kolme neljä kertaa yössä, mikä ei kai sinänsä ole paljon, mutta kun ikääkin pojalla on jo tuo vuosi.... Öisin ei tarvitse tassutella, riittää kun laittaa hänet makuuasentoon, niin nukahtaa saman tien, paitsi noin kahden aikaan yöllä tuntuu olevan enemmän hereillä ja saattaa nousta yhtä mittaa seisomaan, joskus 10 min välein joskus puolen tunnin välein....

Olen ainakin puoli vuotta odottanut ehjää, kokonaista yötä....antakaa vinkkejä unikouluista tai kokemuksistanne. Poikakin on useimmiten väsynyt aamuisin herätessään....miten saisin yöt rauhoittumaan.

 

[Aq]

Suosittelisin ainakin lopettamaan sen maidon antamisen! Hän ei kuitenkaan ymmärrä mihin aikaan sitä annetaan joten saattaa heräillä ihan senkin takia että odottaa milloin saa maitoa. Joten parempi olisi antaa sitten aamupesujen jälkeen/aamupalalla.

Meillä kun lopetettiin yösyönnit 1-vuotiaana niin lapsi alkoi nukkua 12 tuntia putkeen. Nyt 1v7kk ja nukkuu edelleen yhtä hyvin eikä heräile öisin. Ekan vuoden aikana ei nukkunut kokonaista yötä kuin kolme kertaa..

 

[Iitu1.]

Samaa mieltä,yömaito pois,heräilee todennäköisesti vaan sen maidon takia...Ei maitoa ja sitten vaan tassuttelua,paijausta,hetkeks syliin ellei millään muuten itku lopu ja takaisin sänkyyn.Hetken voi antaa itkeä ettei heti vastaa jokaiseen parahdukseen mutta yksin ei saa jättää kauaksi huutamaan.Jos teillä tutti käytössä niin sekin voi auttaa nukahtamisessa.Lapsi ei tosiaan tajua kelloa joten parempi antaa maito aamupalalla,näin osaa yhdistää sen ettei aikaisemmin saa.Periksi ei saa antaa jos homman aloittaa,muuten lapsi vasta ihmeissään onkin jos välillä saa maitoa,joskus ei.

 

[silmäpussi-ap]

Hei taas ja kiitos teille vastanneille. Viime yö oli taas melkoinen. Kahdesta puoli neljään pikkuinen huusi kymmmenen-kahdenkymmenen minuutin välein....annoin huutaa noin viisi minuuttia ja menin laittamaan makuuasentoon, johon rauhoittui heti, jäi siis silmät kiinni aivan rauhassa sänkyynsä. Ja taas hetken päästä sama juttu...havahtuu, nousee seisomaan ja huutaa....puoli neljä otin hänet sitten viereeni, johon rauhoittui heti ja nukkui kahdeksaan. En antanut kuitenkaan maitoa. Onkohan tämä viereen ottaminenkin nyt huono homma.... Mikähän meidän lasta vaivaa? Tuntuu, että tämä öinen rumpa on välillä ihan leikkiä pojan mielestä, saattaa naurahtaa kun tulen laittamaan nukkumaan....toisaalta on ihan uninen. Onneksi huomenna on neuvola, kysyn sieltäkin vinkkejä, vaikka kai ne neuvoo unikouluohjeilla.... joka tapauksessa maidon jätän nyt pois aamuyöstä.

 

[Pahvi-76]

Meillä oli ihan samaa yökukkumista. Se alkoi kun tyttö oli 7-8kk ja oppi kierimään (liikkui aluksi kierimällä). Sitten tuli vaiheet: istuminen, konttaaminen, ylösnouseminen ja kävely. Kaikki nämä aiheuttivat öisin aivomyrskyjä ja tekivät öistä levottomia.
Kun ikää tuli vuosi ja kävely oli jo "vanha juttu" niin ajattelin öiden rauhoittuvan...
Vaan sitten opittiin taputtamaan ja vilkuttamaan ja niitä treenattiin öisin tunteja ja tietty neiti nauroi itse päälle. Kuulostaa söpöltä taputtava ja naurava tenava, mutta klo 3 yöllä se ei kovin naurata. Itsellä kanssa samoihin aikoihin alkoi 2. raskaus...

Taputusvaiheen jälkeen tyttö rupesi puhumaan. Sanoja tulee nyt 1-2 päivässä ja niitä on koko syksy treenattu, öisin myös.
Tietty flunssat nyt valvottavat muutenkin...

Nyt kun tyttö on 1v6kk, niin viimeiset pari viikkoa yöt on menny hyvin!!! Tähän asti siis viimeisen vuoden neiti on JOKA yö valvonyt 1-3 tuntia.
Mitään unikoulua ei olla erityisesti pidetty. Olen antanut tuttia ja silittänyt uudelleen uneen. Välillä tyttö on höpöttänyt sängyssä ja välillä istunut. En puhu mitään, kallistan vain pään tyynylle ja paijaan ja paijaan, pahimmillaan meni se kolmekin tuntia...

Mä väittäisin, että yöheräilyt kuuluvat kehitysvaiheeseen ja kaikille niitä ei tule. Tämäkin tuntuu olevan tempperamenttikysymys

Mulla ainoa ratkaisu pysyä selväjärkisenä oli jättää kodin siivoaminen & kaikki kotityöt miehelle ja nukkua joka päivä päikkärit esikoisen kanssa. Lisäksi rupesin syöttämään einesruokia lapselle (ja itselle) kun siltä tuntui. Pakko se on oma pää pitää kunnossa!

Zemppiä raskauteen ja esikoisen valvomiseen. Ja juuri kun lapsesi nukkuu koko yön, niin sinä käyt pissillä ekan ja tokan ja kolmannen... kerran Ja valvot kun 2. melskaa masussa

 

[katju']

Aika samoilla linjoilla pahvi-76 kanssa.
Meillä poika 1v3kk ja aina on nukkunut huonosti. Yösyömiset lopetettiin unikoulun avulla ja poika siirrettiin omaan huoneeseen. Silti yöt ovat levottomia.
Hampaiden tulo auttamattomasti vaikuttaa öihin ja poika varmaan öisin käy läpi uusia juttuja mitä on oppinut. Sen takia en uskokaan, että ihan heti meillä yöt rauhoittuu täysin. Mut toivossa on hyvä elää...
Välillä jos yöt menee oikein hulinaksi, otan pojan viereen, siten saamme kaikki jotenkuten nukuttua. Jotenkin on tullut viime aikoina sellainenkin tunne, että poitsu on niin läheisyyden kaipuussa, että äidin kainalossa on hyvä. Esim. päikkäreille parhaiten rauhoittuu viereen, kun aikaisemmin häntä ei ois saanut kirveelläkään viereen nukahtamaan.
Mut todellakin kannattaa aina silloin levätä ja nukkua kun siihen on mahdollisuus...

 

[lennuli]

Meillä oli viime yönä eka KOKONAINEN yö, joka nukuttiin vuoteen!!! Ette usko kuinka mahtava tunne. Alettiin pitää vaaville unikoulua viime viikolla ja samalla siis jätettiin yösyötöt pois. Pari ekaa yötä meni aika levottomasti, kolmas jo vähän paremmin, neljäs yö nukuttiin melkein kokonaan ja viime yö sit täysin kokonaan.
Tosiaan tätä ennen heräiltiin n.5 kertaa yössä ja muutenkin tosi levotonta. Nukutetaan nyt siis ainoastaan omaan sänkyyn ja jos herää yöllä niin mennään viereen, eikä anneta nousta ylös ym.Toivottavasti tää nyt jatkuu=0)

 

[Aq]

Onnittelut kokonaisesta yöstä =)

Muistan kyllä erittäin hyvin sen tunteen kun lapsi nukkui unikoulun jälkeen aamuun asti !!! Meillä ekana yönä huusi vajaa kaksi tuntia jonka jälkeen nukkui aamuun. Toisena yönä isukki kävi silittelemässä/hyräilemässä 3-4 kertaa ja kolmantena riitti kun sanoi "nuku vaan". Sen jälkeen on nukkunut läpi yön!!

Vaikka kehitysvaiheita tapahtuu tietty ihan samoin kuin muillakin. Hän vaan tietää että sängyssä ainoastaan nukutaan (ottaa aina unikoiran kainaloon ja nostaa pepun pystyyn kun laitetaan sänkyyn =)). Ei ole koskaan muina aikoina sängyssään. Jotkuthan pitää jos täytyy vaikka käydä suihkussa tms. kun ei ole muutakaan paikkaa jossa saa pysymään.

 

[ex-jolly]

Hei ap!
Minusta viereen ottaminen ei ole huono juttu. Meillä tyttö on aina nukkunut enemmän tai vähemmän omassa sängyssään (ihan pienenä tissillä ollessaan nukahti meidän sänkyyn, josta nostin omaansa, ja osasi vieroitus vaiheessa jo nukahtaa itse omaan sänkyyn tutin ja unirätin kanssa)

Kun yösyönnistä opeteltiin eroon, pidin sylissä, paijasin, lauloin ja hysteerisen itkun katkaisin menemällä lapsen kanssa pois makkarista. Yritin saada hänet nukahtamaan tutin kanssa viereen, ja viimein siinä aina onnistuttiinkin joten kuten. Kun tyttö nukkui sikeästi (ei kahteen ensimmäiseen yöhön) nostin hänet taas takaisin omaan sänkyyn. Ajattelin, että olen tukena ja turvana yhtä lähellä kuin ennenkin, mutta ei tissi suussa...