2½ vuotias ei nuku omassa sängyssä, mies muutti sohvalle...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja väsynyt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Minusta on kyllä aika hullua jos miehen täytyy sohvalle tai muualle siirtyä. Kyllä lapsen paikka on omassa sängyssä ja vanhempien omassa. Oppii kyllä kun ei anneta periksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja **:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vierastaja:
En halua pahoittaa mieltäsi ja ymmärrän väsymyksesi, mutta minä valitsisin tuossa tilanteessa mieheni viereeni nukkumaan. Tuon ikäinen kokeilee tiukasti rajojaan. Muutama ilta tahtojen taistelua ja lapsi oppii kyllä nukkumaan omassa sängyssä. Aina voi kokeilla myös lahjontaa ja kehumista. Jaksamista.

No mielellään mä sen miehen otankin siihen viereen. Mies tässä alkaa riitaa haastamaan. Tuntuu että mua syyttää siitä kun ei lapsi nuku omassa sängyssä.

Tätä taistelua on käyty jo useampi kuukausi. Mä kun en yksinkertaisesti jaksa valvoa yli yhteentoista, kun nuorempi sitten taas herää aikasin aamulla.

no mitä jos lapsen sänky laitettas teidän sängyn viereen? Miks tollasesta pitää taistella? Muksusi ei TAH

Siitä meillä taisteltaisiin siksi, että a) minä en nuku b) mies ei nuku jos 2v nukkuu vieressä ja c) koska me ollaan aikuisia ja me päätämme. Yöllä jos ja kun herää osaa kyllä huutaa äitiä tai kipittää viereen, josta sitten yhdessä menemme takaisin hänen omaan sänkyyn. Monessa asiassa annan periksi ja menen siitä mistä aita on matalin, mutta yöunistani en enää 2v. takia jousta. Ne ajat on eletty vauva-aikana.

 
painajaisia ei lapsi näe. mies kun herää klo.5 aamulla töihin, sillon mä oon antanu lapsen tulla viereeni nukkumaan loppu aamuksi. Sillon kun lapsen saa nukahtamaan sänkyynsä, nukkuu kyllä yleensä koko yön sinne klo.8 asti.

Lapsi leikkii omassa huoneessaan kyllä, eli mielestäni on viihtyistä.

Mä nukun kyllä hyvin jos lapsi on vieressä, jos vaikka pienet tirsat otetaan sohvalla, niin lapsi haluaa mun oikein pitävän kiinni. Ja siinä on hyvä olla, niin äidin kun lapsen. Mutta mä en silti halua että lapsi nukkuu vieressä öitä, koska sitten se tulee vielä hyvinkin vanhana varmasti siinä nukkumaan, ja siitä ei tuu mitään.
 
mä en sitä vaan osaa ymmärtää et ei osaa oman lapsen vieressä nukkua, todella luonnotonta. Ja meidän kohta 2 ja puolvuotias kaipaa taas vaihteeks enemmän läheisyyttä ku tässä välillä eikä mulle tulis mieleenkään sitä siltä kieltää. Jos tuo ukko siitä nyt välillä vähän kärsii, se ymmärtää kyllä että on ohimenevä vaihe ja että lapsi on tärkeempi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mutzi81:
Minusta on kyllä aika hullua jos miehen täytyy sohvalle tai muualle siirtyä. Kyllä lapsen paikka on omassa sängyssä ja vanhempien omassa. Oppii kyllä kun ei anneta periksi.

No mä en miestä ole sohvalle ajanut. Itse se mulle suuttuu kun lapsi ei omassa sängyssä nuku. Miksi se mun vika on, mutta ei miehen?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
painajaisia ei lapsi näe. mies kun herää klo.5 aamulla töihin, sillon mä oon antanu lapsen tulla viereeni nukkumaan loppu aamuksi. Sillon kun lapsen saa nukahtamaan sänkyynsä, nukkuu kyllä yleensä koko yön sinne klo.8 asti.

Lapsi leikkii omassa huoneessaan kyllä, eli mielestäni on viihtyistä.

Mä nukun kyllä hyvin jos lapsi on vieressä, jos vaikka pienet tirsat otetaan sohvalla, niin lapsi haluaa mun oikein pitävän kiinni. Ja siinä on hyvä olla, niin äidin kun lapsen. Mutta mä en silti halua että lapsi nukkuu vieressä öitä, koska sitten se tulee vielä hyvinkin vanhana varmasti siinä nukkumaan, ja siitä ei tuu mitään.

höpöhöpö, se ei tarkota sitä että tulis hyvinki vanhana nukkuun vieressä. Ja vaikka haluis, niin miten se myöhemmin omaan sänkyyn pakottaminen erois siitä mitä teette nyt? Ajattele nyt miten pikkunen lapses vielä on. Ja jos päikkäreilläkin oikeen pitää susta kiinni, niin läheisyydentarpeesta se yölläkin viereen tahtoo.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja mutzi81:
Minusta on kyllä aika hullua jos miehen täytyy sohvalle tai muualle siirtyä. Kyllä lapsen paikka on omassa sängyssä ja vanhempien omassa. Oppii kyllä kun ei anneta periksi.

No mä en miestä ole sohvalle ajanut. Itse se mulle suuttuu kun lapsi ei omassa sängyssä nuku. Miksi se mun vika on, mutta ei miehen?

kertoko miksi se sitä haittaa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja mutzi81:
Minusta on kyllä aika hullua jos miehen täytyy sohvalle tai muualle siirtyä. Kyllä lapsen paikka on omassa sängyssä ja vanhempien omassa. Oppii kyllä kun ei anneta periksi.

No mä en miestä ole sohvalle ajanut. Itse se mulle suuttuu kun lapsi ei omassa sängyssä nuku. Miksi se mun vika on, mutta ei miehen?

Mitä jos yrittäisitte yhdessä saada lapsen nukkumaan illalla omaan sänkyyn. Luette iltasadun ja sitten vaikka cd:ltä unilaulut soimaan ja jompikumpi istuu sängyn viereen ihan hiljaa. Ei keskusteluja tms. Nukahtaa kyllä jossain vaiheessa vaikka huutaisi jonkin aikaa. Ei tee sitä montaa iltaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja **:
mä en sitä vaan osaa ymmärtää et ei osaa oman lapsen vieressä nukkua, todella luonnotonta. Ja meidän kohta 2 ja puolvuotias kaipaa taas vaihteeks enemmän läheisyyttä ku tässä välillä eikä mulle tulis mieleenkään sitä siltä kieltää. Jos tuo ukko siitä nyt välillä vähän kärsii, se ymmärtää kyllä että on ohimenevä vaihe ja että lapsi on tärkeempi.

Joskus se vaan on lapsellekkin turvallisempaa nukkua omassa sängyssä. Esim. meillä ukko touhuu niin paljon unissaan että lapsi pääsisi luultavasti hengestään jos samassa sängyssä nukkuisi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja **:
mä en sitä vaan osaa ymmärtää et ei osaa oman lapsen vieressä nukkua, todella luonnotonta. Ja meidän kohta 2 ja puolvuotias kaipaa taas vaihteeks enemmän läheisyyttä ku tässä välillä eikä mulle tulis mieleenkään sitä siltä kieltää. Jos tuo ukko siitä nyt välillä vähän kärsii, se ymmärtää kyllä että on ohimenevä vaihe ja että lapsi on tärkeempi.

Minä olen muutenki luonnoton äiti.. Läheisyyttä voi antaa muutenkin kuin vieressä nukkumalla. Tosin meillä ei omassa sängyssä nukkumisessa ole mitään ongelmaa ollut kenelläkään kolmesta.
Nämä asiat jokainen päättää itse. Teillä sopii hyvin kaikille, että lapsi nukkuu vieressä, meillä ei.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mutzi81:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja mutzi81:
Minusta on kyllä aika hullua jos miehen täytyy sohvalle tai muualle siirtyä. Kyllä lapsen paikka on omassa sängyssä ja vanhempien omassa. Oppii kyllä kun ei anneta periksi.

No mä en miestä ole sohvalle ajanut. Itse se mulle suuttuu kun lapsi ei omassa sängyssä nuku. Miksi se mun vika on, mutta ei miehen?

Mitä jos yrittäisitte yhdessä saada lapsen nukkumaan illalla omaan sänkyyn. Luette iltasadun ja sitten vaikka cd:ltä unilaulut soimaan ja jompikumpi istuu sängyn viereen ihan hiljaa. Ei keskusteluja tms. Nukahtaa kyllä jossain vaiheessa vaikka huutaisi jonkin aikaa. Ei tee sitä montaa iltaa.

Vieressä ei saa istua, eikä maata, lapsi suuttuu. Pitää vaan yrittää ja yrittää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja **:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja mutzi81:
Minusta on kyllä aika hullua jos miehen täytyy sohvalle tai muualle siirtyä. Kyllä lapsen paikka on omassa sängyssä ja vanhempien omassa. Oppii kyllä kun ei anneta periksi.

No mä en miestä ole sohvalle ajanut. Itse se mulle suuttuu kun lapsi ei omassa sängyssä nuku. Miksi se mun vika on, mutta ei miehen?

kertoko miksi se sitä haittaa?

ei kertonu. Vaikka miehellä on yli puolet sängystä tilaa. Mä ja lapsi kun nukutaan ihan kiinni toisissamme.
Kai se vaan on että kun keksi jonkin pienen syyn josta vois riitaa välillä taas haastaa..
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja mutzi81:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja mutzi81:
Minusta on kyllä aika hullua jos miehen täytyy sohvalle tai muualle siirtyä. Kyllä lapsen paikka on omassa sängyssä ja vanhempien omassa. Oppii kyllä kun ei anneta periksi.

No mä en miestä ole sohvalle ajanut. Itse se mulle suuttuu kun lapsi ei omassa sängyssä nuku. Miksi se mun vika on, mutta ei miehen?

Mitä jos yrittäisitte yhdessä saada lapsen nukkumaan illalla omaan sänkyyn. Luette iltasadun ja sitten vaikka cd:ltä unilaulut soimaan ja jompikumpi istuu sängyn viereen ihan hiljaa. Ei keskusteluja tms. Nukahtaa kyllä jossain vaiheessa vaikka huutaisi jonkin aikaa. Ei tee sitä montaa iltaa.

Vieressä ei saa istua, eikä maata, lapsi suuttuu. Pitää vaan yrittää ja yrittää.

meillä sama juttu kun päikkäreille laitetaan, johtuu siitä kun tietää että siitä lähdetään pois.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja **:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja mutzi81:
Minusta on kyllä aika hullua jos miehen täytyy sohvalle tai muualle siirtyä. Kyllä lapsen paikka on omassa sängyssä ja vanhempien omassa. Oppii kyllä kun ei anneta periksi.

No mä en miestä ole sohvalle ajanut. Itse se mulle suuttuu kun lapsi ei omassa sängyssä nuku. Miksi se mun vika on, mutta ei miehen?

kertoko miksi se sitä haittaa?

ei kertonu. Vaikka miehellä on yli puolet sängystä tilaa. Mä ja lapsi kun nukutaan ihan kiinni toisissamme.
Kai se vaan on että kun keksi jonkin pienen syyn josta vois riitaa välillä taas haastaa..

no jättäsit sitte omaan arvoonsa ja laittasit tytön omaan sänkyyn sitten kun tyttö ite siihen on valmis.
 
Meidän 2,5-vuotias poika alkoi pari päivää sitten nukkumaan omassa sängyssä. Yks kaks ja naps! Äidin ja isän välissä toinen nukkunut koko ikänsä, mutta nyt sitten alkoi nukkumaan sisarusten tapaan omassa sängyssä. Vähän on äipällä haikeutta ilmassa!

Siirettiin sille sänky ikiomaan huoneeseen ja puhuttiin ikiomasta sängystä. Mielellään menee sinne ja hokee, että mun ikioma. =) Sinne sitten tuiskahtaa ja nyt on koko parivuode vanhempien käytössä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja **:
mä en sitä vaan osaa ymmärtää et ei osaa oman lapsen vieressä nukkua, todella luonnotonta. Ja meidän kohta 2 ja puolvuotias kaipaa taas vaihteeks enemmän läheisyyttä ku tässä välillä eikä mulle tulis mieleenkään sitä siltä kieltää. Jos tuo ukko siitä nyt välillä vähän kärsii, se ymmärtää kyllä että on ohimenevä vaihe ja että lapsi on tärkeempi.

mun mies ei osaa nukkua meidän 2 vuotiaan vieressä ihan vaan siitä syystä että mies nukkuu tosi sikeästi eikä vähästä herää ja pelkää huomaamattaan satuttavansa lasta nukkuessaan. ja kyllä me parhaiten nukutaan niin että lapsi nukkuu omassa huoneessan ja me meiehn kanssa kaksin meidän sängyssä. kaiki kuitnekin tarvitaan kunnon unet että jaksetaan seuraava päivä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja **:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja **:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja mutzi81:
Minusta on kyllä aika hullua jos miehen täytyy sohvalle tai muualle siirtyä. Kyllä lapsen paikka on omassa sängyssä ja vanhempien omassa. Oppii kyllä kun ei anneta periksi.

No mä en miestä ole sohvalle ajanut. Itse se mulle suuttuu kun lapsi ei omassa sängyssä nuku. Miksi se mun vika on, mutta ei miehen?

kertoko miksi se sitä haittaa?

ei kertonu. Vaikka miehellä on yli puolet sängystä tilaa. Mä ja lapsi kun nukutaan ihan kiinni toisissamme.
Kai se vaan on että kun keksi jonkin pienen syyn josta vois riitaa välillä taas haastaa..

Niin tai voisiko olla, että mieskin kaipaisi vähän huomiota ja läheisyyttä. Meillä ainakin miestä välillä kiukuttaa huomionpuute..

no jättäsit sitte omaan arvoonsa ja laittasit tytön omaan sänkyyn sitten kun tyttö ite siihen on valmis.

 
Alkuperäinen kirjoittaja vierastaja:
Alkuperäinen kirjoittaja **:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja **:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja mutzi81:
Minusta on kyllä aika hullua jos miehen täytyy sohvalle tai muualle siirtyä. Kyllä lapsen paikka on omassa sängyssä ja vanhempien omassa. Oppii kyllä kun ei anneta periksi.

No mä en miestä ole sohvalle ajanut. Itse se mulle suuttuu kun lapsi ei omassa sängyssä nuku. Miksi se mun vika on, mutta ei miehen?

kertoko miksi se sitä haittaa?

ei kertonu. Vaikka miehellä on yli puolet sängystä tilaa. Mä ja lapsi kun nukutaan ihan kiinni toisissamme.
Kai se vaan on että kun keksi jonkin pienen syyn josta vois riitaa välillä taas haastaa..

no jättäsit sitte omaan arvoonsa ja laittasit tytön omaan sänkyyn sitten kun tyttö ite siihen on valmis.

Niin tai voisiko olla, että mieskin kaipaisi vähän huomiota ja läheisyyttä. Meillä ainakin miestä välillä kiukuttaa huomionpuute..

Lainailin sitten ihan pyllylleen, sori
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierastaja:
Alkuperäinen kirjoittaja vierastaja:
Alkuperäinen kirjoittaja **:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja **:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja mutzi81:
Minusta on kyllä aika hullua jos miehen täytyy sohvalle tai muualle siirtyä. Kyllä lapsen paikka on omassa sängyssä ja vanhempien omassa. Oppii kyllä kun ei anneta periksi.

No mä en miestä ole sohvalle ajanut. Itse se mulle suuttuu kun lapsi ei omassa sängyssä nuku. Miksi se mun vika on, mutta ei miehen?

kertoko miksi se sitä haittaa?

ei kertonu. Vaikka miehellä on yli puolet sängystä tilaa. Mä ja lapsi kun nukutaan ihan kiinni toisissamme.
Kai se vaan on että kun keksi jonkin pienen syyn josta vois riitaa välillä taas haastaa..

no jättäsit sitte omaan arvoonsa ja laittasit tytön omaan sänkyyn sitten kun tyttö ite siihen on valmis.

Niin tai voisiko olla, että mieskin kaipaisi vähän huomiota ja läheisyyttä. Meillä ainakin miestä välillä kiukuttaa huomionpuute..

Lainailin sitten ihan pyllylleen, sori

totta, äidit tuntuu unohtavan sen miehen tarpeet. enkä nyt puhu mistään seksuaalisesta :) tottakai lapsi on tärkein, mutta vanhempien hyvinvointi täytyy myös ottaa huomioon ja parisuhdetta hoitaa. ja kun kyse ei ole tämän suuremmasta asiasta, tuon lapselle pystyy opettamaan niin myös sen miehen mielipidettä olisi kunneltava. parempihan se lapsellekin on opettaa sinne omaan sänkyyn nyt eikä kouluiässä
 
Onko ihme,että tutkimuksen mukaan joka kolmas mies valittaa hellyyden puutetta suhteessaan,
jos valitaan miehen sijaan lapsi viereen.

Jos haluaa nukkumapaikkoihin muutosta ( lapsi nukkuu omassa sängyssään ), se valitettavasti vaatii muutaman huonosti nukutun yön ja kärsivällisyyttä viedä lapsi joka kerta omaan sänkyyn
takaisin. Jos siihen ei ole valmis pitää olla hiljaa ja tyytyä kohtaloonsa...
 
meil totutettiin silleen että nukutin aluksi omaan sänkyyn että makasin vieressä ja paijasin mahaa,sit jonain iltana siirryin tuoliin istumaan sängyn viereen kun alkoi nukahtamaan kunnolla ja paijasin mahaa. sit lopetin mahan paijauksen ja vaan istuin vieressä muutamia iltoja ja nyt oon siirtynyt makoilemaan omaan sänkyyn ja vaan puhun sieltä.tuolin vein sängyn vierestä pois ku lapsi hoki että tuu istumaan tähän tuoliin,ni en voinu ku tuolia ei ollu enää siinä ja tajus seen kyllä ja lopetti jankkaamisen.. jos nousee ylös niin sanon että heti pää tyynyyn, nyt nukutaan,on yö. jonkun aikaa kierii ja kieppuu ja yrittää laulaa ettei vaan nukahtaisi mut kyllä se aina nukahtaa kunhan siel pysyy.

kyl se siitä..
 
Alkuperäinen kirjoittaja luulisin:
Monet sellaiset lapset, jotka ovat päivällä hoidossa, hakevat yöllä turvaa ja läheisyyttä vanhemmiltaan, siksi koska ovat päivällä jääneet siitä paitsi.

Tai sitten ei. Edelleen väitän, että läheisyyttä voi antaa muutenkin kuin yöllä vieressä nukuttamalla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja :/:
Mua ärsyttää kaikki lapsentasolla olevat kiukuttelevat ukot, jotka eivät osaa olla vanhempia ja aikuisia, ja luovuttaa jotakin itseltään lapselleen. Huoh!

eikös kaikki vanhemmat luovu aika paljosta lasten hyväksi, mielestäni sänky ja kumppanin läheisyys ei kuulu niihin asioihin joista pitäisi luopua.
 

Yhteistyössä