Alkuperäinen kirjoittaja Taa:
Alkuperäinen kirjoittaja tsubaki:
Alkuperäinen kirjoittaja Taa:
Alkuperäinen kirjoittaja allergiat:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Silloin kun täytti 1v ja syö normiruokaa niin ollaan tilattu oma annos. Ei omia eväitä ravintolaan viedä.
Paitsi kun lapsella on pahat allergiat.

Meillä lapsella on niin rajattu ruokavalio ja pitää olla todella tarkkana, ettei
ruokia olla valmistettu edes väärien ruoka-aineiden lähellä, että emme ota mitään riskiä asian suhteen ja siksi lapsella on aina mukana omat eväät.
Muutoin kyllä tuon ikäiselle voi hyvin tilata oman annoksen.
Mä en ymmärrä tollasta ylihysterisoimista.
Jos menee hengenahdistuksen puolelle noi yliherkkyydet, niin kyllä ymmärrän ja voihan noi iho-oireetkin olla vaikeita ja pitkäaikaisia.
Itse kysymykseen, meidän 1,5v:lle tilataan välillä oma annos ja jos ei vaikuta nälkäiseltä niin sitten syö purkista.
Voiko lapsi sitten olla edes vanhempien lähellä, jos he syövät ruokaa missä on allergian aiheuttajaa tai jos vanhempien ruuat on valmistettu allergisoivan ruoka-aineen lähellä. Kerro mulle mikä voi olla niin paha allergia, ettei saa edes lähellä olla?
etkö sä oikeesti ole kuullu allergioista
Anafylaktinen reaktio on hengenvaarallinen
Hippokrates | Duodecim: Kutina on pirullista raapiminen taivaallista
13.6.2006
Matti Hannuksela
* Lääkkeet syynä joka toiseen anafylaksiaan
* Hyönteisten pistokset ja ruoat yllättävät kotona ja kylässä
* Adrenaliiniruisku myös kotiapteekkiin
* Asperiiniyliherkkyydessä astmaa ja nokkosihottumaa
* Kaikki äkilliset reaktiot eivät ole anafylaksiaa
Anafylaksia tarkoittaa äkillistä yliherkkyysreaktiota, joka voi olla selvästi anafylaktinen (allergia osoitettu) tai anafylaktoidi (allergisen kaltainen) reaktio. Se alkaa tavallisesti voimakkaalla kämmenien, jalkapohjien ja huulien kutinalla. Pian koko keho alkaa punoittaa ja siihen ilmestyy paukamia. Henkeä ahdistaa ja verenpaine laskee. Sydämessä on rytmihäiriöitä. Jos reaktio on oikein raju, nokkosihottumaa ei ehdi tulla ennen vakavia yleisoireita. Suomessa menehtynee anafylaktiseen tai anafylaktoidiin reaktioon 0-3 potilasta vuodessa.
Lääkkeet syynä joka toiseen anafylaksiaan
Noin puolet anafylaksiareaktioista johtuu suoneen tai lihakseen pistettävistä lääkkeistä. Tavallisimpia aiheuttajia ovat yleisanestesiassa käytettävät kurare-tyyppiset lihaksia lamaavat lääkkeet kuten rokuroni, vekuroni ja pankuroni. Reaktio saattaa kehittyä myös niin viattomalta kuulostavista aineista kuin alkoholi ja etikka. Alkoholiallergiasta on julkaistu vain yksittäisiä kuvauksia. Reaktiot eivät ole olleet kovin rajuja, sillä alkoholi varoittaa jo yhden ravintola-annoksen jälkeen nokkosihottumalla ja huulien sekä kielen turvotuksella.
Etikka-allergia, jollainen on useimmilla alkoholiallergisilla, saattaa olla seurauksiltaan arvaamattomampi. Pari vuotta sitten Etelä-Karjalan keskussairaalassa oli hoidossa alkoholiallerginen naispotilas, jolle pantiin tippumaan laskimoon Ringerin liuosta yleisanestesiassa tehtävää toimenpidettä varten. Kyseinen liuos sisältää natriumasetaattia, etikkahapon natriumsuolaa. Potilaalle kehittyi välittömästi laaja nokkosihottuma voimakkaan kutinan kera ja hänen hengityksensä alkoi vinkua. Hänellä oli ollut samanlainen reaktio jo kaksi vuotta aikaisemmin, mutta silloin sen syytä ei pystytty selvittämään. Etikka-allergia varmistettiin ihopistokokeella.
Hyönteisten pistokset ja ruoat yllättävät kotona ja kylässä
Suomessa lienee tuhansia henkilöitä, jota ovat allergisia ampiaisen tai mehiläisen myrkylle. Allergiareaktiota ei pidä sekoittaa pistoksen aiheuttamaan myrkkyreaktioon, jossa oireet rajoittuvat pistoskohtaan ja sen lähiympäristöön. Pistokohtaa kirvelee voimakkaasti ja se turpoaa parin senttimetrin läpimittaiseksi paukamaksi. Useimmat allergisetkin reaktiot ovat lievähköjä, ja niissä on vain nokkospaukamia ilman yleisoireita. Voimakkaassa allergiassa on yleistynyt nokkosihottuma ja muita anafylaksian oireita.
Mehiläis- ja ampiaisallergia voidaan varmistaa iho- tai verikokeella. Seerumissa on IgE-vasta-aineita myrkkyä kohtaan, ja ihokoe on myönteinen. Vaikka allergia olisi varmistettu, joka toisella allergisella henkilöllä seuraava ampiaisen tai mehiläisen pisto jää vaikutuksiltaan vähäiseksi.
Monet ruoka-aineet voivat aiheuttaa anafylaktisen reaktion. Sellaisia ovat esimerkiksi kiivi, selleri, tattari, kananmuna, kala, äyriäiset ja maito. Muistan hyvin erään keski-ikäisen naispotilaan, joka oli tullut allergiatesteihin siitepölyallergiansa takia. Sen lisäksi hänellä oli ollut epämääräisiä muita allergiareaktioita. Ihotestit paljastivat voimakkaan koivuallergian. Ihopistokoe raa'alla sellerillä oli niinikään voimakas. Kysyin, oliko hän tietoinen selleriallergiastaan. Hän kertoi, ettei ollut. Kun näin hänet muutaman viikon kuluttua, hän kertoi nyt sen tietävänsä. Kysyin, mistä hän oli asian huomannut. Hän kertoi olleensa kutsuilla ja syöneensä raakasalaattia. Hän oli tuntenut tutun maun, mutta ei pystynyt sillä kertaa tunnistamaan, mikä se oli. Hän oli tajunnut sen vasta päivystyspoliklinikalla, jonne hänet oli kiidätetty tajuttomana. Se tuttu maku oli selleri.
Aivan omalaatuinen on vehnäallergisen, joskus muullekin ruoalle allergisen henkilön anafylaktinen reaktio kyseisen ruoan nauttimisen jälkeen ruumiillisen rasituksen yhteydessä tai heti sen jälkeen. Kumpikaan tekijä ei erikseen reaktiota aiheuta. Myös yhdistelmä flunssa + krapula + ruumiillinen rasitus + mahdollinen särkylääke voi tuottaa yllätyksen anafylaksian muodossa.
Myös luonnonkumiallergia eli lateksiallergia voi olla ongelmallinen. Herkimmät reagoivat siihen astmalla vaikka eivät koskisikaan kumituotteisiin. Tavallisin lateksin aiheuttama oire on paikallinen nokkosihottuma kumin kosketuskohdassa.
Adrenaliiniruisku myös kotiapteekkiin
Anafylaktinen reaktio hoidetaan ihonalaisella adrenaliiniruiskeella ja suonensisäisellä hydrokortisonilla. Myös antihistamiinista on apua. Jos yllättävän anafylaksiareaktion vaara on ilmeinen kuten mehiläis- ja ampiaisallergisella, potilaalle annetaan kotiin adrenaliini-autoinjektori. Ruiskuja on kahdenlaisia, joista toinen tarkoitettu lapsille (EpiPen junior®), toinen aikuisille (EpiPen®). Kummassakin on kaksi annosta adrenaliinia, aikuisten ruiskussa 2 x 0,3 ml ja lasten ruiskussa 2 x 0,15 ml. Aine pysyy käyttökelpoisena ainakin vuoden ajan. Ruiskun käyttö opetetaan potilaalle ja hänen läheisilleen, ja oppi kerrataan tarvittaessa vuosittain. Kotiin annetaan yleensä myös antihistamiini- ja kortikoiditabletteja. Ne alkavat auttaa parinkymmenen minuutin kuluttua. Ne eivät korvaa adrenaliinia äkillisissä reaktioissa.
Asperiiniyliherkkyydessä astmaa ja nokkosihottumaa