3/2006 Maalismammat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Santtu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Onnea kaikille vaavinsa saaneille!!!! Mulla oli taas eilen käynti kättärin äippäpolilla. Kun nuo verenpaineet meinaa nousta vähän turhan herkästi kattoon. Nyt olivat kuitenkin maltilliset 141/92, mikä on mulle ihan hyvä arvo. Otettiin pieni verenkuva ynm.. verikokeesta ja verenpaine, vauvan sydänkäyrä, supistelukäyrä, ultra, pissa näyte. Kaikki ihan ok, paino arvio 3700g! Että ei tarttis kyllä kovin pitkään olla tuolla, tulis vaan maaailmaan kasvamaan. Kohdunkaulaa jäljellä jotain 1½cm ja 2 sormelle auki. Että kyllä nuo supparit on jotain tehneet. Johan lääkärikin toivotteli tervetulleeksi synnyttämään. Että saas nyt sitten nähä josko kuiteskin maaliskuinen tästä tulisi, kun olin jo alkanut epäillä että menee huhtikuulle. Voimia meille loppurutistajille!
 
Vanilja: Mä synnytin Haikaranpesässä kyllä, mutta huonetta ei saatu. Saatiin kyllä kolmoselta perhehuone, joka oli tosi mahtava juttu! Me oltaisi muutenkin jouduttu Haikaranpesästä kyllä ulos, koska mä jouduin leikkaussaliin tikkaukseen. Sekin on kuulemma syy joutua pois...

Muuten se piece of cake....ei ihan pitänyt paikkaansa=)! Mutta näin jälkeenpäin ajatellen niin olen valmis tekemään sen uudestaan varmasti. Hyvin se menee sullakin, usko pois!

Tsemppistä! Kirjottelen lisää taas myöhemmin! Voisin laittaa ihan synnytyskertomuksenkin jossain vaiheessa, jos jotain kiinnostaa. Mä ainakin haluan kuulla muiden kokemuksista!
Istua ei saa niin tää kirjoittaminen on aika ikävää (maaten)...

Janis ja Kerttu 5pv
 
Heipat täältä huhtikuisten puolelta! Oon vaan mielenkiinnosta alkanut kurkkimaan teidän puolelle ja etenkin synnytysjuttuja lueskellut. Tuntuu helpottavalta, että kaiken kivun ja vaivan jälkeen, olo on ollut useimmilla kuitenkin tosi onnellinen ja positiivinen. Tsemppiä kaikille ja onnea vauvoista!
 
Tosta postitiivisesta olosta synnytyksen jälkeen...
Esikoisen syntymän jälkeen mä oli sitä mieltä etten aio sinne enään ikinä palata. Se kipu oli jotain AIVAN KAMALAA!!!! Pyörrytti pari päivää ja istuminen oli hankalaa muutamat ekat päivät. Muutenkin alapäässä tuntui pari ekaa viikkoa painetta -> ei kiva. Oltiin miehen kanssa pouhuttu jo ennen esikoista että toinen hankitaan pienellä ikäerolla (1v-). Ahisti oikeen ajatus siitä että on ""pakko""...

no niin ne ajatukset sitten kuitenkin muuttui ja Kättärille palattiin uudestaan 1v4kk3pvää esikoisen syntymästä:)
Ei se toinen kerta ollut yhtään niin kamala. Ponnistaminen ei ollut niin kamalaa ja istua pystyin heti synnytyksen jälkeen ihan normaalisti.

Nyt kuuluu kutsu.
-Santtu ja poitsu 1kk2pvä
 
Janis: Ai että _jos_ kiinnostaa synnytyskertomus...
No jo vain!

***
Eilen viimeisessä perhevalmennuksessa käytiin läpi imetystä ja vauvanhoitoa. Meillähän on aivan ihana neuvolaterkkari, ja itsellä on sellainen olo, että todella uskaltaa kysyä ennen ja jälkeen h-hetken asiasta kuin asiasta (paitsi noissa valmennuksissa ei oikein viitsi, kun muut eivät sano sanan sanaa). Silti tuntuu vähän hassulta kuunnella imetyksen teoriaa näin etukäteen, kun vasta sairaalassa vauvan synnyttyä pääsee oikeasti harjoittelemaan. Mutta silloin sitä voikin jo olla vaikka miten uuvuksissa niin että yritimme sitten painaa mieleen kaiken mahdollisen jo nyt. Sain kälyltä sellaisen imetystyynyn, toivottavasti vain imetys onnistuu ja lähtee hyvin käyntiin ja sille tulee käyttöä. On ihan kivan tuntuinen.

Edelleen on vähän sellainen kipuileva olo mahassa. Eilen illalla jo riemastuin/säikähdin, kun huomasin ihan pikkiriikkisen sellaista kuin ovulaatiolimaa, jota en ole nähnytkään sitten heinäkuun... ei siis vielä mitään limatulppaa, mutta ainakin jotain erilaista :).

Tänään iltapäivemmällä ohjelmassa kaupunkireissu - käyn katsastamassa imetyspaitoja ja tallilla haaveilemassa että ehkä sitten parin kuukauden kuluttua pääsee itsekin vähän harrastamaan!

Hentulle vielä isot onnittelut tyttärestä (ja myös PKKS-kokemukset oikein tervetulleita)!

seilori 39+1
 
Mulla on myös synnytyskertomus täällä konella, mutta siinä on nimet ym joten en viitsi tänne liittää. Lisäksi on yli yhden A4 pitkä... S-postiin voin laitella jos joku haluaa...
 
Muokkasin synnytyskertomusta ja tässä se nyt tulee:)

Kaikki alkoi maanantaina 13.2. rv 37+5 kun aamusta alkoi tulla vetistä hieman rusehtavaa vuotoa. Iltapäivällä neuvolassa kyselin asiaa, ja täti epäili olevan limatulppaa. Vuotoa jatkui koko viikon, kunnes perjantai aamuna tuli jo klöntti ja veristä vuotoa. Kättärille soittelin, ja käskivät tarkkailla tilannetta. Jos jatkuu, on mentävä näytille. Päivällä soitin uudestaan kun vuoto jatkui. Miehe soitin töistä ja äitin hoitamaan esikoista. Kättärille lähdettiin ja siellä laitettiin käyrälle. Kätilö vei käyrät lääkärille ja lääkäri oli vaan todennut että kotiin ottamaan vauhtia kun ei supistuksia käyrässä näy. Kyllähän niitä tuli, mutta eivät käyrälle asti päätyneet. Lääkäriä en koko reissulla nähnyt, eikä sisätutkimusta tehty. Tilanteesta ei siis ollut oikeasti havaintoa. Esikoinen jäi äitille hoitoon kun ei tiennyt koska pitää takaisin mennä.

Lauantai aamuna ei mitään ollut tapahtunut eikä muutoksia tuntunut. Päivän vietimme siis äitin luona ja illalla saunottiin! Se saikin aikaan kunnon supistuksia, jotka kuitenkin loppuivat heti kun lähti liikkeelle:(. Esikoinen jäi äitille hoitoon ja me suunnattiin miehen kanssa kotiin nukkumaan.

Sunnuntai aamuyöstä klo 4 kävin vessassa ja tuntui kun pöttöön olisi hieman lorahtanut muutakin kuin pissaa. Varma en ollut. Koko päivän oli kuitenkin erittäin märkä olo ja epäilin olevan lapsivettä. Kättärille en viitsinyt soittaa ettei tule hukkareissu. Äitin kanssa puhuin asiasta ja lupasi soittaa ent. koulukaveri ja Kätilöopiston Haikaranpesän osastonhoitajalle. Hän oli sitä mieltä että on lapsivettä ja Kättärin päivystykseen näytille. Soitin päivystykseen ja lähdettiin Kättärillä käymään klo 20. Käyrää otettiin ja tutkittiin onko lapsi vettä -> olihan se! Kohdunsuu 2cm auki. Koska supistuksia ei tullut, oli edessä käynnistys. Olihan vesien tulon alkamisesta mennyt jo aikaa... Illalla ei käynnistyksiä tehdä, joten kotiin yöksi ja aamulla takaisin.

Illalla mies hieroi vielä jalkapohjia enne nukkumann menoa. Se sai aikaan aika hyviä supistuksia. Väli oli 6-8min. Nukahdin kuitenkin pidemmän välin tullessa. Heräsin uudestaan napakkaan supistukseen, edellisestä oli kulunut 1h48min. Klo oli silloin 2. Kävin vessassa ja tutkailin tilannetta. Supistuksia tuli 4-6min välein. Tunnin kuluttua kävin suihkuttelemassa, joka auttoi kipuun. Söin hieman ja herättelin miestä. Kättärille soitin klo 4 ja pyysivät sinne.

Kättärillä oltiin klo 4.30. Päästiin saman tien synnytysosastolle ja huoneeseen numero 9. Kätilö laittoi käyrälle ja teki sisätutkimuksen -> kohdun suu 4cm auki. Kalvot oli ehjät joten vettä tihkui jostain ylempää. Kalvot kutenkin repesi tukiessa. Klo 5.30 Kätilö kävi kysymässä tarviinko jotain, vai pärjäänkö vielä supistusten kanssa –sanoin pärjääväni vielä ainakin hetken. Klo 5.45 pyysin Kätilöltä epiduraalia. Klo 6 kätilö kävi sanomassa että lääkärillä on ruuhkaa. Oli juuri laittamassa yhtä puudutetta, sitten käy naapuri huoneessa laittamassa, ja sen jälkeen on minun vuoroni. Lääkäri tuli vihdoin viimein klo 7. No johan siinä olikin jo kärsitty pitkän aikaa! Mitä lie lääkäri ähräsi selän takana, kun luulin pistäneen puudutteen jo moneen kertaan, kun vihdoin sanoi sen laittavansa. Kello oli silloin jo 7.20. Ihana autuus alkoi taas 10 min päästä, kun puudute vaikutti kokonaan.

1,5h päästä puudute alkoi loppua ja kätilölle puhuin uudesta satsista kun kivut palaavat... Hetken päästä puudutteen teho oli kokonaan hävinnyt ja pyysin saada lisää. Kätilö teki sisätutkimuksen ja totesi kohdun suun olevan 9,5cm auki! (siis oikeesti, 0,5cm puuttui.) Kamala ponnistamisen tarve tuli saman tien, mutta ponnistaa ei saanut. Kätilö kehotti nousemaan hetkeksi seisomaan, että vauva pääsee laskeutumaan alemmas ja avaa samalla kohdunsuun 10 cm:iin. Heti pystyyn päästyä olo muuttui todella tukalaksi, tuntui että olisi tarvinnut mennä pöntölle. Nousin takasin sängylle ja tuntui että vauva tulee vaikka mitään ei tehnyt. Kätilö antoi luvan ponnistaa seuraavalla supistuksella. 8min ponnistamisen jälkeen, klo 9.18, syntyi pieni, ihana, 9 pisteen poika-vauva. 1 piste lähti väristä.

Ihmettelimme toisiamme tovin ja sitten isi pääsi pientä kylvettämään ja itse kävin suihkussa. Pojan mitat olivat 50cm, 3970g ja pään ympärys 34cm. Raskausviikkoja oli 38+5 ja syntymäpäivä siis 20.2.2006
 
Onnea taas ketjun uudelle vaaville ja Hentulle!

Täällä kärvistellään hampaan kanssa, eilen kävin lekurissa sitä hoidattamassa, mutta toki kun se nyt on oikein kaiveltu, niin kipua riittää vielä.
Neljä yötä lähes ilman unta takana, yhtään ei voi istuma-asentoa paremmassa/matalammassa asennossa olla yölläkään tai pää räjähtää irti.
Kauhistuttaa jos nyt pitäis jaksaa synnyttään lähteä. Tänään sain sitten lekurista paremmat kipulääkkeet, toivottavasti alkaa tehoamaan.

 
Tervehdys täältäkin vihdoin,

Meidänkin neiti syntyi Kättärillä 16.3 klo: 9.50 keisarileikkauksella. Tytön mitat 3495g, 50cm ja 9 pistettä. Olimme osastolla 6. Pitävät sektion jälkeen kauemmin sisällä, joten pääsimme kotiin vasta maanantai iltana. tosin jouduimme menemään eilen takaisin muutamiin kokeisiin ja minun todella huonon voinnin vuoksi. Kohtuni oli tulehtunut ja nyt olen antibiooteilla ja onneksi voin jo vähän paremmin. Meille alku ei kyllä ole ollut mitään herkkua, vaikka toki tyttö on suloinen. Mutta eiköhän tämä tästä...

Kirjoittelen joku päivä paremmalla ajalla lisää ja luen muut väliin jääneet kommentit. Sen verran toki katsoin että ONNEA kovasti muillekin jo synnyttäneille! Ollaan sitten oltu Janiksen ja Stellan kanssa samaan aikaan laitoksella vain eri osastoilla :).

Jaksamista pikuisten kanssa ja tsemppiä vielä synnytystä odottaville! Toivottavasti on pian Vainilja sinun vuorosi! Muista levätä, nyt unet on ainakin meillä tosi vähissä.

 
Siis äskeinen viesti minulta, en tiedä miksei Nimimerkki tullut yhtä i:tä lukuunottamatta näkyviin.

Ja lisäys vielä, että meidänkin neiti voi hyvin ja syö ahnaasti :).
 
Paljon onnea pienestä tytöstä!!!
-Santtu ja poitsu 1kk2pv


*6.2. sportti, 29, eka, Espoo, NKL
*14.2. Minnie, 37, eka, TAYS
*22.2. Raisa, eka, 30, OYS
*23.2. tepa, neljäs, Helsinki, NKL

*1.3. Santtu, 24, toinen, Helsinki, KOS
*3.3. Emppu, 32, eka, LS
*3.3. lilja, 32, eka, JS
*4.3. Thelma, 25, eka, LKS
*5.3. lilli, 23, toinen, OKS
6.3. Siiri, 36, kolmas, LKS
*7.3. Sanni, 27, eka, KOS
*7.3. Ani, 25, eka, KOS
*7.3. Henttu 25, eka, PKKS
10.3. petra85, toinen
*14.3. Kirsikka, 29, eka, KOS
15.3. Vanilja, 31, eka, KOS
*15.3. Janis, 29, eka, KOS
*16.3. Milla, 26, ensimmäinen, Järvenpää, KOS
*18.3. Sintti 29, eka, Keski-Suomi, K-SKS
19.3. Mamma86, 19, toka, Mäntyharju, MKS
19.3. Moona, 23, eka, Etelä-Pohjanmaa, SEKS
20.3. Alisa, 27, eka, Etelä-Savo, MKS
23.3 Eme, 25, eka, KOS
23.3. Eveliina, 27, eka, Helsinki, NKL
24.3. Tiitu 24, toinen, K-HKS
24.3. FarB, 43, eka, NKL
24.3. Hepetute, 33, eka, KOS
*26.3. Stella, 31, eka, KOS
27.3. Dina, 23, eka, TAYS
27.3. vilma, 26, eka, KYS
28.3. seilori, 33, esikoinen, PKKS
28.3. Sere, 25, toinen, LAS
28.3. titityy, 28, eka, KYS
29.3. emo, 27, esikoinen,
29.3. iines83, 22, toka, OYS


Synnytyssairaaloista käytetyt lyhenteet:

JS= Jorvin Sairaala
K-HKS= Kanta-Hämeen keskussairaala
K-SKS= Keski-Suomen keskussairaala
KPKS= Keski-Pohjanmaan keskussairaala
KYS= Kuopion Yliopistollinen Sairaala
KOS= Kätilöopisto
LAS= Loimaan aluesairaala
LKS= Lapin Keskussairaala
LS= Lohjan Sairaala
MKS= Mikkelin keskussairaala
NKL= Naistenklinikka
OKS= Oulaisten keskussairaala
OYKS = Oulun Yliopistollinen sairaala
PKKS= Pohjois-Karjalan keskussairaala
RAS= Raahen aluesairaala
SEKS= Seinäjoen keskussairaala
TAYS= Tampereen yliopistollinen sairaala

SYNTYNEET:

Minnie 4.2.2006 rv 38+5, Poika 3270g, 51cm
Milla 5.2.2006 rv34+3, Poika 2240g, 44cm
Sportti 9.2.2006 rv 40+3, Tyttö 3190g, 47cm
Santtu 20.2.2006 rv 38+5, Poika 3970g, 51cm
Emppu 21.2.2006 rv 38+4, Poika 2600g, 48cm
Thelma 1.3.2006 rv 39+4, Tyttö 3340g, 50cm
Sanni 3.3.2006 rv 39+3, Poika 3800g, 52cm
Raisa 9.3.2006 rv 42+1, Tyttö 3800g, 52 cm
Ani 9.3.2006 rv 40+2, Tyttö 4310g, 51cm
lilli 10.3.2006 rv 40+5, Tyttö 3690g, 51cm
lilja, 10.3.2006 rv 41+0, Poika 3870g, 52cm
tepa 10.3.2006 rv 42+1, Poika 3720g, 51cm
Henttu 13.3.2006 rv 40+6, Tyttö 3620g, 50cm
Stella 16.3.2006 rv 38+4, Tyttö 3490g, 49cm
Kirsikka 16.3.2006 rv 40+2, Tyttö 3495g, 50cm
Sintti 17.3.2006 rv 39+6, Poika 3140g, 48cm
Janis 17.3.2006 rv 40+2, Tyttö 3570g, 49cm
 
Onnea Kirsikka!

Ja tulkaahan kaikki vauvelin saaneet kirjoittamaan synnytyskertomuksenne!!

Toivottavasti loputkin pääsette pian tosi yoimiin!

Jahas täytyy mennä, kuulostaa että vauva vihdoin heräs 5,5 h päikkäreiltä... kova tyttö nukkumaan! Tiedossa syöntiä!
 
moikka kaikille,
olen käynyt pikaisesti lukemassa juttuja, mutta nyt näyttäis olevan muutama minuutti kuulumisten kirjoittamisellekin :). Sen verran hyvin pitää poika huolta ruoka-ajoistaan, että oikein pitkiä pätkiä ei vapaata löydy. Ja jos löytyy niin olen yrittänyt pyhittää ne hetket lepäilylle itsekin.

Imetyksestä tosiaan ihan samat havainnot, eli istualtaan se onnistuu paljon kivuttomammin ja ilman vauvan (ja äidin..) hermostumista kuin makuulla. Kättärillä pyysin kätilön yhden kerran katsomaan istumisasennon kun pyytämällä pyysin. Ei sitä apua tosiaan tultu tarjoamaan. Ja vauvan imuotteesta sanottiin, että hyvä on, vaikka sattuikin ihan sairaasti... Nyt onneksi itse tiedän milloin ote on hyvä ja milloin sitä pitää korjata.

En olis muuten ikinä entuudestaan uskonut, että imettäminen voi oikeasti olla näin hankalaa. Ekan kahden viikon aikana taisin joka yö mainita, että lopetan imettämisen kokonaan ihan lähipäivinä. Yöllä rinnat on välillä niin täynnä, että vauveli ei sen takia saa kiinni ja välillä taas muuten vain ei malta nälissään pitää kunnollista otetta. Poitsu on tosiaan imaissut oikean puolen nännin niin kipeäksi, että rintakumin kanssakin sattuu TODELLA paljon kun imettää makuulla, mutta istualtaan imetän ilman rintakumia siltäkin puolelta.

Poitsu nukkuu vaihtelevasti 1-3h unia. Yöllä toivoisin vähän pidempiä pätkiä, mutta kyllä miltei jokaiseen yöhön on yksi 3h uni mahtunut. Sekin tekee ihmeitä kun vertaa niihin öihin kun pisin pätkä on 1,5h... Silloin näyttää sisätiloissakin ihan sumuiselta.

Vauvan napa irtosi vasta eilen (18 pvää vanhana) ja mulla jälkivuoto on jo miltei olematonta. Sektiohaava on jo ihan kunnossa; painelemalla tuntuu, mutta muuten on ihan kivuton eikä haittaa liikkumista. Haavan ympärys on vähän tunnottoman oloinen, mutta sitä se on ilmeisesti vielä pitkään.

""Omat"" farkut ei mene vielä jalkaan enkä raskausvaatteita enää halunnut pitää, joten kävin eilen shoppaamassa uuden vaatekerran. Tulipa siitä muuten hyvä mieli kun pääsi sovittelemaan taas ns. normaaleja vaatteita! Mulla on vielä 6kg jäljellä raskaudesta, joten vaatekoko on yhtä suurempi mutta ei väliä. Eiköhän nuo kilot katoa kun pääsee kunnolla vaunuttelemaan. Ollaan poitsun kanssa käyty ulkona jo muutaman kerran vajaan tunnin lenkeillä ja kaupppareissuilla ja hyvin on mennyt.

 
Pistän pikaisesti kuulumisia pohjoisesta.

Tyttö täyttää tänään kolme viikkoa ja tuntuu jo tosi isolta tytöltä. Kasvanut on reippaasti ja syö ja erityisesti kakkaa TODELLA reippaasti. Imettäminen o sujunut kok ajan suhteellisen hyvin. Noita esellä kuvattuja ""sairaan kipeitä"" hetkiä on ollut, mutta itsellä meni ne veriset rinnan päät vain jotenkin ohi. Pistin bebanthenia ja puri hammasta ja niin ne karistuivat.

Itsekin imetän yleensä istuultaan. Makuultaan joskus öisin, mutta kun meidän neidillä on tapana aukaista hanat ja sitten nukahtaa rinnalle, niin ole hiukan luopunut tuosta makuultaan imettämisestä. Siihen kun äiti nukahtaa aina yöllä kans, niin muutaman tunnin päästä herätään sellaisesta maitolammikosta.

Maitoa tulee paljon ja rintoja pekottaa usein. Tosin nyt hiukan on tasaantunut taas tällä viikolla. Silti erityisesti öisin ongelmana on maitosuihku, jonka pieni saa naamalleen. Samoin rinnat heruttaa heti vauvan itkiessä. Liivinsuojuksia vois vaikka vääntää kuivaksi...Mutta ihan kätevä tapahan tuo on toista ruokkia.

Tiedättekö äidinmaidon luovuttamisesta ja sen käytännöistä?
Voisin olla asiasta kiinnostunut, mutten ole vielä uskaltanut soittaa ja kysyä asiasta. Eniten pelkään, että jos minulla sitten maidon tulo väheneekin, ja olen turhaa luvannut sitä luovuttaa.

Tyttö nukuu öisin yleensä iltayöstä 2-4h tuonne kahteen kolmeen. Sitten syödään ja torkutaa 1-2 h ja nukutaan taas 3-4 h aamuun. JOskus syödään vielä kuuden aikaan välitankkaus aamulla. Tyttö yleensä syö viisi minuuttia ja nukahtaa. Herättely ei auta. Sitten lasken sängylle ja odotan, koska herää ja taas syödään hetki. Tätä voi jatkua se reilu tuntikin. Sitten on sen verran kylläinen, että jaksaa nukkua. Olen oppinut, etten yritä nukkumaan itse ennen kuin tyttö tosiaankin on syönyt edes sen yhden rinnan.

Päivällä on vähän sama juttu. Läheisyyden kaipuu on yleensä suurempi kuin nälkä. Ja äitiä pidetään huvituttina pihdeissä pitkin päivää. Pariin otteeseen nukkuu pari tuntia ja sitten tietenkin vaunulenkillä. Tykkää syödä vähän kerraallaan ja useita välipaloja... Terveelliset elämäntavat kunniaan!
 
keksin muutes yksi päivä, että laitanpa hiusdonitsin omaan ranteeseen aina sille puolelle, jolta olen viimeeksi imemttänyt / aloittanut imetyksen. Ei tarvi joka kerta arpoa, että kumpi tissi on vuorossa :).
 
Hiusdonitsi kuulostaa käyttökelpoiselta!

Ja onnea kaikille synnyttäneille! Onnellisten lista senkun kasvaa.Ja niin pitkältä kuin tuo odottelu tuntuukin, niin eikö vain tulekin palkinto sieltä viimein.

Oman aika rajun synnytyksen myötä tajusin, kuinka vähän siihen synnytykseen ja sen käynnistymiseen pystyy itse vaikuttamaan. Siinä on oikeasti ihan matkalaisena omassa kropassa.

Eli levollista odotusta lopuillekin. Vauva tulee kyllä!

 
PALJON ONNEA KIRSIKALLE JA KOKO PERHEELLE!!!!!
Hyviä vointeja ja jaksamisia sinne!

Meillä siirtyi se yliaikakontrolli huomiselle. HYVÄHYVÄ!
Saa ainakin jotain tietoa siitä missä mennään. Mitään oireita ei ole edelleenkään joten olen jo aika valmistautunut, että siihen käynnistykseen mennään ensi viikolla (en ajattele enää muuta vaihtoehtoa, toivon kyllä tietysti!).
Onneksi vauva tuntuu voivan hyvin, liikkuu kovasti edelleen.

Jatkamme odotusta...

PS. Kiitos kaikille kannustavista sanoista :) Välillä tosiaan alkaa usko loppua, mutta kyllä se tästä vielä!
 
Hei!

Kuulumisia täältä eli neuvola oli tiistaina ja kaikki edelleen ok. Vauva ei näyttäis olevan oikein halukas vielä tulemaan ulos vaikka tuleva äiti sitä jo kovasti toivoisi ;)

Ens ma eli 27.3 olis sitten se laskettuaika ja silloin on myös seuraava neuvola, jos ei siihen mennessä ole syntynyt. Sitten seuraavana perjantaina 31.3 (rv40+4) neuvola taas uudelleen (siis jos ei ole syntynyt) ja sitten soitellaan sairaalaan et milloin käynnistellään. Mulla eivät siis anna mennä kuin rv41 asti niiden sokereiden takia, vaikka ne ovatkin olleet nyt ihan kohdallaan kun vaan syö oikein.

Kovasti siis toivon, et vauva syntyisi ihan piakkoin niin ei tarttis käynnistellä. Lähes kaikkia poppakonsteja on kohta yritelty, mut tulosta ei synny. Ei ole voimakkaita supistuksia eikä muitakaan oireita. Pitäähän se arvata et oinas-lapsi kun on kyseessä niin se omapäisyys näkyy ;) Ei millään pahalla oinaita kohtaan.

Mut pitää yrittää kärsivällisesti odotella, vaikka joka päivä saakin vastata kyselyihin et ei vieläkään....Mut eiköhän se sieltä joskus tule.

Hyvää odotusta kaikille ja onnea kaikille jo nyyttinsä saaneille!!! Jospa se haikara pian lentäisi meidän muidenkin luo ;)
 
tulin pikaisesti kertomaan että meille syntyi 20.3 klo 14.05 pikku prinsessa!3.456kg ja 48.5 cm

kaikki meni ihan hyvin ja eilen päästiin kotiin.tulen kertomaan lisää kuulumisia,mutta nyt pitää mennä noiden lapsien kanssa.
 

Similar threads

S
Viestiä
100
Luettu
3K
R
S
Viestiä
100
Luettu
3K
S
U
Viestiä
102
Luettu
3K
J
M
Viestiä
105
Luettu
2K
J

Yhteistyössä