4-vuotias

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja väsynyt!!
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

väsynyt!!

Vieras
MLL:n mukaan pitäisi olla tällainen:

Persoonallisuuden ja tunne-elämän kehitys

4-vuotias lapsi on usein innokas, utelias, touhukas, puhelias, luova ja omatoiminen sekä aiempaa varmempi niin tuttujen kuin tuntemattomienkin ihmisten seurassa. Hänen on yleensä varhaisvuosia helpompaa jäädä jonkun muun kuin vanhemman hoitoon joksikin ajaksi.

Vanhempi voi yllättyä kuinka huomaavainen ja yhteistyökykyinen 4-vuotias osaa jo olla – tilanteet kannattaa huomata ja antaa kiitosta. Lapsi voi olla nyt kovin ihastunut vastakkaista sukupuolta olevaan vanhempaansa ja jopa mustasukkainen toiselle vanhemmalle ja vanhempien keskinäiselle suhteelle. Vaihe menee vähitellen ohi, ja lapsi alkaa samaistua omaa sukupuoltaan olevaan vanhempaansa tai muuhun tärkeään omaa sukupuoltaan olevaan aikuiseen.

4-vuotias haluaa olla iso ja pärjäävä ja on varsin taitava monissa asioissa. Hän on kuitenkin vielä pieni lapsi ja kaipaa syliä, hoivaa ja hellittelyä. Elämää leimaa voimakas mielikuvitus. Lapsi kertoo villejä tarinoita, liioittelee ja kerskailee jutuissaan: ”Jaksan nostaa vaikka koko maapallon!” Itseriittoinen maailman tähti osaa kaiken ja pystyy mihin vaan, on supermies tai kaikkein ihanin prinsessa. Joillakin lapsilla on seuranaan mielikuvitusystäviä.



Kyllä meidän neljävuotias on kaikkea muuta kuin tuota. Sitä tulin tänne väsyneenä nyt purkamaankin. Meidän nelivuotias ON OLLUT tuo iloinen ja reipas, aurinkoinen tytöntyllerö. Nyt ollut jo pari kuukautta kitisevä, äitin perään oleva, isistä vähät välittävä, sylivauva!!!! Mitään en voi tehdä kun pitää olla kitisemässä, että pelottaa olla yksin (ei koskaan ole missään yksin), haluaa syliin, pitää halailla, katsoa häntä syvälle silmiin. Alkaa olla todella rasittavaa. Esim. iltapalaa ei voi syödä yksin keittiössä, kun äiti ei ole paikalla. Alkaa järjetön kitinä ja itku asiasta. Ja krokotiilin kyyneleet. Varmistelee vielä pitkin iltaa, että "äiti, oothan minun kanssa sitte kun syön?"

Mä en kestä enää :/ Mua suorastaan v**ttaa toisinaan jo tuo kakara. Viimeksi vauvana ollut noin vaativa ja minussa kiinni.

MLL ei puhu mitään tällasesta. Olenko ainoa kitisevän ja sylivauvaisen neljävuotiaan äiti?
 
Et ole ainut. Meillä tilanteen laukaisi kesällä syntynyt pikkusisko. Tsemppiä! Ei auta ku uskoa että kai se tämäkin menee joskus ohi. En voi edes puhelimessa puhua kun toinen koko ajan kärttää huomiota jollain tavoin (äiti, äiti KATO, kato, kato, KATO ÄITI!!!). Tunnen lapseni ja tiedän ihan varmasti että osaa kyllä käyttäytyä kiltistikin, mutta haluaa huomiota nyt keinolla millä hyvänsä. Ei hyvä.. Mulla on nyt siis kaks sylivauvaa, toinen on vaan vähän isompi ja kovaäänisempi kuin toinen.
 
No hei kiitos teille, jotka olette samassa tilanteessa! :)

Mulla on vielä sellanen tilanne, että oon yh:na ja mies käy meitä moikkaamassa 1-4 krt kuukaudessa viikonlopun verran ja siks koen tään niin raskaana ku oon vain yksin tässä. Ja meillä ei ole edes muita lapsia. Mutta herranjestas kun tuo yksi vie kaiken energian ja voiman niin kuinka vielä tässä muita lapsia jaksaiskaan.

Joskus musta tuntuu, että käyttääkö tuo lapsi mua hyväkseen? Osaavatko neljävuotiaat tehdä jo sitä? Siis tavallaan sillä itkulla ja krokotiilinkyyneleillä ja surkealla äänellä ja syliin haluamisella haluaa ärsyttää mua kun tietää että mulla olis muutakin tekemistä?

Ja tuo puhelimessa puhuminen! Argh!!!! " ÄITI, ÄITIIIIIII, ÄITI, ÄHÄHÄHÄHÄH-ÄITIIIIIIH!!! MÄÄÄÄÄ HALUAN RUOOKAAAAA MULLA ON NÄLKÄÄ, ÄITI SYLLIIN!!" ei jumankekka. Nyt ollut takana kaks tosi vaikeeta päivää niin oon kyllä ihan patti otsassa nyt. :/

Voiko lapsen laittaa jäähylle tuosta kitinästä ja märinästä?
 
Voi sanoa että joo, äiti on tässä hetken, mutta menee sitten tekemään omia juttuja tms. tai että nyt nopea hali ja sitten jatketaan töitä jne jne. Meillä oli tota ja isänsä ovesta lähtiessä piti halata sen sata kertaa ja sanoa miljoona kertaa heit. Sitten vaan sanottiin että kerta riittää.

Tulis kuitenkin turvallinen olo mut ei menis showksi.

Nyt toi vaihe jo ohi ainakin hetkeksi - samalla alkoi pienen veljensä eroahdistuskausi.... että kaudesta kauteen vaan.

Ja kävin kanssa tuolla mll:n sivuilla ja ihmettelein et nyt on jotain vialla kun lapsi ei ollut tollanen ollenkaan
 

Yhteistyössä