1
1223321321
Vieras
Nyt kyllä jo..!! Hengittelen tässä hetken paperipussiin. Asumme aika kaukana appivanhemmista, joten meidän lapset ovat melko harvoin mummolassa. Sitten, kun olemme, niin minusta on hienoa kun lapset ja isovanhemmat saavat viettää yhteistä aikaa. Ajattelen, että molemmat osapuolet varmasti nauttivat tästä ja on rikkaus, kun lasten elämään kuuluu eri ikäisiä ihmisiä, eri sukupolvia.
Anoppi hoitaa yhtä lastenöastaan huomattavasti enemmän kuin muita. Olen myös kuullut, kuinka puhuu tämän lapsenlapsen äidistä, lapsen kuullen, aika negatiivisia asioita. Kuten että äiti on väsynyt, kun on yksin ja hoitaa lasta ja he sitten appiukon kanssa auttavat mielellään ja niin edelleen. On myös suoraan sanottuna haukkunut tytärtään minulle ja miehelleni, kun lapsenlapset ovat läsnä. Eivät vieressä, mutta tiedän että ovat jo sen ikäisiä että kuulevat ja ymmärtävät paljon enemmän kuin anoppi arvaakaan. En hyväksy, että lasten kuullen koskaan moititaan vanhempia.
Noh, aprikoos. Minulle on iso kynnys päästää omia lapsia yökylään mummolaan, koska niin suhteellisen harvoin siellä käydään. Nyt kuitenkin jatkuvan pyytelyn jälkeen päästin. Mieheni oli toki myös siellä sitten yötä, minä olin toisessa kyläpaikassa. Miehelläni oli aamulla aikaisin meno ja sovittiin että tulen puolen päivän maissa hakemaan lapsia ja lähdemme sitten muille asioille. Jumankauta, lapseni kertoi minulle että anoppi oli sanonut lapsilleni, että "onpa hyvä, että tulitte välillä tänne niin saa äiti levätä, kun on teidän kanssa niin väsynyt, kun käy töissäkin". Musta tuntui että halkean. Kukaan ei mene mun lapsilleni sanomaan, että olen heihin väsynyt!! Se ei missään nimessä pidä paikkaansa. En ole myöskään muutenkaan väsynyt, mutta anoppi ilmeisesti toivoisi että olisin. Saisi sitten jeesustella marttyyrin asemassa kuinka hoitaa lapseni, kun en itse jaksa. Kun käyn töissäkin. Eli samaa kakkaa alkaa syöttää mun lapsilleni, kuin tälle oman tyttärensä lapselle. Mun työssä käyntikin on sille joku ongelma ollut aina, itse kun on ollut koko ikänsä kotiäiti.
Olen niin pöyristynyt ja pettynyt, etten tiedä mitä sanoa. Se on niin ihmeellinen ihminen muutenkin, pitäisi kirjoittaa romaani jotta saisi kaiken kerrottua tyhjentävästi. Joka tapauksessa, en tiedä miten tuohon nyt jatkossa suhtautuu. Otan ihan varmasti puheeksi. Kun olen laskenut ehkä noin 700 000:n ...
Anoppi hoitaa yhtä lastenöastaan huomattavasti enemmän kuin muita. Olen myös kuullut, kuinka puhuu tämän lapsenlapsen äidistä, lapsen kuullen, aika negatiivisia asioita. Kuten että äiti on väsynyt, kun on yksin ja hoitaa lasta ja he sitten appiukon kanssa auttavat mielellään ja niin edelleen. On myös suoraan sanottuna haukkunut tytärtään minulle ja miehelleni, kun lapsenlapset ovat läsnä. Eivät vieressä, mutta tiedän että ovat jo sen ikäisiä että kuulevat ja ymmärtävät paljon enemmän kuin anoppi arvaakaan. En hyväksy, että lasten kuullen koskaan moititaan vanhempia.
Noh, aprikoos. Minulle on iso kynnys päästää omia lapsia yökylään mummolaan, koska niin suhteellisen harvoin siellä käydään. Nyt kuitenkin jatkuvan pyytelyn jälkeen päästin. Mieheni oli toki myös siellä sitten yötä, minä olin toisessa kyläpaikassa. Miehelläni oli aamulla aikaisin meno ja sovittiin että tulen puolen päivän maissa hakemaan lapsia ja lähdemme sitten muille asioille. Jumankauta, lapseni kertoi minulle että anoppi oli sanonut lapsilleni, että "onpa hyvä, että tulitte välillä tänne niin saa äiti levätä, kun on teidän kanssa niin väsynyt, kun käy töissäkin". Musta tuntui että halkean. Kukaan ei mene mun lapsilleni sanomaan, että olen heihin väsynyt!! Se ei missään nimessä pidä paikkaansa. En ole myöskään muutenkaan väsynyt, mutta anoppi ilmeisesti toivoisi että olisin. Saisi sitten jeesustella marttyyrin asemassa kuinka hoitaa lapseni, kun en itse jaksa. Kun käyn töissäkin. Eli samaa kakkaa alkaa syöttää mun lapsilleni, kuin tälle oman tyttärensä lapselle. Mun työssä käyntikin on sille joku ongelma ollut aina, itse kun on ollut koko ikänsä kotiäiti.
Olen niin pöyristynyt ja pettynyt, etten tiedä mitä sanoa. Se on niin ihmeellinen ihminen muutenkin, pitäisi kirjoittaa romaani jotta saisi kaiken kerrottua tyhjentävästi. Joka tapauksessa, en tiedä miten tuohon nyt jatkossa suhtautuu. Otan ihan varmasti puheeksi. Kun olen laskenut ehkä noin 700 000:n ...
