Miksi minusta tuntuu pahalle, kun anoppi vie lapseni ulos

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tinderella harmaana
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

Tinderella harmaana

Vieras
Miksi minulle tulee ahdistunut ja paha olo, kun anoppi tulee hakemaan lapsen ulos leikkimään?

Tulee sellainen olo, että en rakasta lasta( en ymmärrä miksi) ja sellainen kuin "hylkäisin"lapseni jotenkin.

Ja sitten kun menen itse ulos ja anoppi kertoo että näin tehdään lapsen kans lumienkeleitä ja näin ryömii lumimajassa ym. niin tuntuu tosi pahalle, kuin en tuntisi enää omaa lastani.

Ja kun he nyt ovat mieheni kans ulkoilleet ja minä olen tehnyt kotihommia
niin en tavallaan ole ollenkaan ollut tietoinen mitä he tekevät.

Miksi tuntuu niin pahalle?
 
Mä olen muutaman kerran sanonu anopille, että et tule hakemaan tyttöä täältä sillon kun mä olen kotona =) !! Tuntuu kyllä näin sanottuna kauheelle, mut mä monesti olen kotona vaan viikonlopun, ja haluan kyllä sen viettää aika tiiviisti "silmäteräni" kanssa. Anoppi kyllä kerkee tyttöä hakemaan viikollakin...
 
minä tavallaan ymmärrän tuon anoppi jutun. en pidä omasta anopistani yhtään enkä haluaisi antaa lasta hänelle hoitoon ja pari kertaa kun ovat olleet kahdestaan ulkona olen ollut koko ajan tosi huolissaan että onhan kaikki hyvin. Mutta minun kohdalla johtuu kyllä vain siitä etten tykkää anopista, muille (äidilleni, tädilleni, serkuilleni etc) annan lapsen hoitoon ihan hyvillä mielin.
 
Onko sinulla ollut anoppia kohtaan joitain negatiivisia tunteita jo ennen lapsen syntymää ja nyt ne purkautuvat näin?
Tai tunnetko samoin jos lapsen isä tai omat vanhempasi vievät lapsen ulos ilman sinua.

Ei tuo ihan "normaalilta" kuulosta ja sinun kannattaisi miettiä itseksesi, että mikä tunne tässä sinun pahassa olossasi oikeastaan on taustalla.
Oletko ehkä mustasukkainen siitä että lapsi saa huomiota myös muilta?

Kun lapsi lähtee isoäidin kanssa ulos niin ota se hengähdystaukona. Tee jotain mikä ei onnistu silloin kun lapsi on kaverina.
Juo vaikka kuppi kahvia ja lue päivän lehti rauhassa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
minä tavallaan ymmärrän tuon anoppi jutun. en pidä omasta anopistani yhtään enkä haluaisi antaa lasta hänelle hoitoon ja pari kertaa kun ovat olleet kahdestaan ulkona olen ollut koko ajan tosi huolissaan että onhan kaikki hyvin. Mutta minun kohdalla johtuu kyllä vain siitä etten tykkää anopista, muille (äidilleni, tädilleni, serkuilleni etc) annan lapsen hoitoon ihan hyvillä mielin.

Mulla on ihan sama homma.
Jos lapsi olisi pienempi, en varmasti antaisi edes ottaa mukaan ulos.
Mutta kun tuossa iässä kaiketi pitäisi jo olla muidenkin seurassa.
Ja itsekin saan vähän levätä, mutta en jotenkin voi ottaa lunkisti ollenkaan..

 
Alkuperäinen kirjoittaja Tinderella:
Alkuperäinen kirjoittaja Lentokala:
Mä en nyt ymmärrä :o
Kyse lienee ihan vauvasta ja jostain hormoniheittelystä ap:.lä?



Lapsi on 3v.

Enhän minä itsekään tätä ymmärrä, siksi tänne kirjoitinkin....

Ok.
Siis jos lapsi on jonkun muun kuin sun kanssa sulle tulee paha olo?
Vai pelkästään anopin? Anopissa jotain vikaa?

Jos vika on anopissa nin älä anna sille.
Jos et haluu kekenkään olevan lapses kanssa niin kandee hakee ammattipua jos tilanne ahdistaa.


 
Ja jotenkin koen kamalaa syyllisyyttä siitä, jos en koko ajan ajattele lastani, kun hän on ulkona, siis jos "unohdan" mietttiä häntä niin iskee ihan kamala ahdistunut ja syyllinen olo.
 
joo, ja sama täällä - varmasti jos välit olisivat täydelliset pystyisin ottamaan sen rentoutumishetkenä, mutta tällä hetkellä tuntuu vaan että ulkoilu on jälleen yksi tilanne anopille jolla "elvistellä" ja arvostella mun toimintaani lapsen kanssa.
 

Yhteistyössä