ahdistaa ahdistaa ahdistaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja :(
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

:(

Vieras
Taas menee juhannuksenaluspäivät ahdistuneena... taas on pakko mennä miehen sukujuhliin, niin kuin viimeiset 7 vuotta... Ja kun INHOAN niitä juhlia! Siellä on taas talo täynnä miehen sukulaisia, joiden kanssa mulla ei ole yhtään mitään yhteistä, ja pitäisi olla edustava ja mukava ja seurustella ja vaikka mitä ja ARGH!

Mulla on muutenkin vaikeuksia olla isoissa ihmisjoukoissa, ahdistaa aina ihan kamalasti, ja jotenkin nää sukujuhlat on ihan pahin tapaus. Miehen suku on sellaista pitkää ja hoikkaa ja kaunista ja ulkonäöstään tosi tarkkaa ja sellaista arvostelevaa, ja sellaista oikein hopealusikka perseessä -väkeä. Ja sitten ne katselee sieltä ylväästä korkeudestan mua kuin jotain halpaa makkaraa. Ahdistavaa.

Eniten tänä vuonna ahdistaa se, että mentiin viime kesänä naimisiin, ja koko suku kovasti odottaa meille jälkikasvua, vaikka ollaan sanottu että ei muutamaan vuoteen, silti koko ajan kyselyjä. Ja mulla on ollut TOSI stressaava talvi ja kevät ja oon ollut tosi ahdistunut, ja nyt oon vielä lihonut varmaan 10 kiloa, ja kaikki on mennyt mahaan, niin arvaahan sen että siellä on sitten kaikenmaailman kyselijää ja taputtelijaa.

Miehelle olen tästä puhunut, mutta ei se vaan suostu ymmärtämään, ja painostaa sinne juhliin ihan kamalasti. Kuulemma häpäisen miehen koko suvun silmissä jos sinne yksin menee.

Joka juhannus sama juttu, vaikka heti joulun jälkeen yritän alkaa puhua miehelle että ei mentäisi :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja lenttis:
Sano miehelles, että ens vuonna on sun vuoro päättää mitä juhannuksena tehdään! :)
Yritetty on :( Se sanoo syksyllä että "Joo, tehdään mitä sä haluaa", mutta kun kesä lähestyy, niin aina alkaa painostus :( Ja kun miehen mielestä vielä pitää olla "hyvä syy, joka kelpaa koko suvulle" jos ei olla menossa noihin juhliin, kun ne on perinne. Pelkkä "en halua mennä koska se ahdistaa minua niin että en saa nukuttua kunnolla viikkoon ennen tapahtumaa" ei ole hyvä syy, eihän sitä voi suvulle sanoa, loukkaantuvat.
 
Jospa menette vaan piipahtamaan? Tai jos et halua mennä ollenkaan, niin eihän sun pakko ole, menköön mies yksinään. Turha ahdistua tuommosesta, kun tosiaan pakko ei ole mennä. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Jospa menette vaan piipahtamaan? Tai jos et halua mennä ollenkaan, niin eihän sun pakko ole, menköön mies yksinään. Turha ahdistua tuommosesta, kun tosiaan pakko ei ole mennä. :)

Pitää vielä lisätä, että jos ne siitä loukkaantuu, niin se on niiden ongelma sitten. Olkoon vaikka kuinka koko suku paikalla, ja ne juhlat perinne, niin sun ei ole pakko mennä.

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Jospa menette vaan piipahtamaan? Tai jos et halua mennä ollenkaan, niin eihän sun pakko ole, menköön mies yksinään. Turha ahdistua tuommosesta, kun tosiaan pakko ei ole mennä. :)
Näin mäkin olen sanonut, mutta ei miehelle sekään kelpaa :( Tai no, mies sanoo että ollaan vaan pari tuntia, mutta kun tiedän että tuossa suvussa se pari tuntia on ihan vähintään koko ilta. Liian myöhään ei voi mennä, koska miehelle on nakitettu grillimestarin homma, ja siinä menee aika kauan kun 40:lle ihmiselle jotain grillaillaan. Sitten koko suku valuu pöytiä kohti hiiiiiiitaaasti ja edelleen samaan verkkaiseen tahtiin tulee pöytään ensin eturuuat ja pääruuat useampaa sorttia ja jälkiruoka ja lopuksi vielä kahvit ja konjakit... ja jokaisen ruokalajin välillä on piiiitkät välit ja pitäisi seurustella ja käydä kiinnostavia keskusteluja menneiden vuosien opperajuhlista tai kesäteatterinäytelmästä jonka kaikki muut on nähneet tai jostain korkeakyldyyrellistä tai tieteellisetä, mahdollisimman teoreettisella tasolla (ihan oikea juhannusjuhlien keskustelunaihe parin vuoden takaa oli "nolla matemaattisena käsitteenä"... mitäpä minulla on tuohon sanomista).

Olen yrittänyt nakittaa itselleni jotain hommia, että olisi muuta tekemistä kuin yksin nurkassa seisoskelu, mutta mies ei anna toimia grillimestarin apulaisena, keittiöönkään en kelpaa, anoppi siskoineen heittää kaikki muut sieltä pihalle... viime vuodet olen napannut itselleni lapsenvahdin homman, mutta nyt ei ole pieniä lapsia tulossa... Jos oikein tuppaudun, niin saan ehkä pöydän kattaa, mutta ei siihen saa koko iltaa kulumaan... ja en vaan osaa keskustella noiden miehen sukulaisten kanssa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja jaa:
No mä sanoisin, että en lähde ja piste. Joskus se vaan on just niin yksinkertaista.
Kerran olen jättänyt väliin. Mies mökötti kaksi viikkoa, appiukko kaksi vuotta, ja sain vielä seuraavana juhannuksena selitellä miehen suvulle miksi en tullut.
 

Yhteistyössä