Ahdistaa, kun en saa puhua kenenkään kanssa mieltä painavasta asiasta :(

[Rukoilijasirkka]

Voi että. Toivotaan että asiat järjestyisi. :'( En osaa lohduttaa kyllä mitenkään. :hug:

 

[vieras]

Kiitos sulle, rv29! Hienoa, että miehesi on toipunut noin hienosti! Tämä meidän tilanne on kamala senkin takia, että miehellä oli aivoinfarkti reilu vuosi sitten (olin itse silloin viimeisilläni raskaana). Siitä mies onneksi selvisi niin, että näkyviä jälkiä ei jäänyt. Toivottavasti on nyt yhtä hyvä onni matkassa.

Syöpä on päässä, ja levinneisyydestä ei tiedetä.

Munkin enolla oli päässä syöpä. :hug:

 

[rv29]

No jo oli sivut...meinaa toi kotikokkeli juttu, tosi hämärät!
Mutta asiaan. Mä olen niin moraaliton ihminen, että olen kyllä siskolle kertonu asioita, mistä on miehen kanssa sovittu, etei puhuta :snotty:
Tosin mä kyllä luulen, että mies tietää, että "tästä ei sitten puhuta kellekkään" tarkottaa suomeksi "tästä puhut vaan siskos kanssa" Eli kyllä se tietää, että mä ouhun siskon kanssa kaikki jutut.
Mä sinuna soittaisin sikolle ja kertoisin senkin osan, että mies on kieltäny puhumasta.

Minä muuten tekisin myös juuri näin. Meinasin jo kirjoittaakin tuohon, mutta se jäi. Olisin siis kertonut parhaalle ystävälleni eikä mies edes odottaisi, että en kertoisi. Joko kertoisin salaa tai sitten sanoisin miehelle suoraan, että et voi kieltää kertomasta ja pakottaa kantamaan tätä yksin.

Meillä tosin kerrottiin alusta asti avoimesti kaikille ja se helpotti paljon. Meillä ei onneksi ystävät suhtautuneet meihin kuin ruttotautisiin vaan kaikki uskalsivat hienosti ottaa yhteyttä ja tulivat käymään ja toiset kävi sairaalassa miehen luona. Anopillani todettiin samaan aikaan syöpä (viikkoa ennen miestäni) ja hänen kohdallaan oli toisin. Ne vanhemmat ihmiset ei osanneetkaan ottaa yhteyttä, kun kuulivat ystävän taudista. ://

 

[vieras]

Minä muuten tekisin myös juuri näin. Meinasin jo kirjoittaakin tuohon, mutta se jäi. Olisin siis kertonut parhaalle ystävälleni eikä mies edes odottaisi, että en kertoisi. Joko kertoisin salaa tai sitten sanoisin miehelle suoraan, että et voi kieltää kertomasta ja pakottaa kantamaan tätä yksin.

Meillä tosin kerrottiin alusta asti avoimesti kaikille ja se helpotti paljon. Meillä ei onneksi ystävät suhtautuneet meihin kuin ruttotautisiin vaan kaikki uskalsivat hienosti ottaa yhteyttä ja tulivat käymään ja toiset kävi sairaalassa miehen luona. Anopillani todettiin samaan aikaan syöpä (viikkoa ennen miestäni) ja hänen kohdallaan oli toisin. Ne vanhemmat ihmiset ei osanneetkaan ottaa yhteyttä, kun kuulivat ystävän taudista. ://

Mä en oikeasti halua toimia miehen selän takana

Miehen aivoinfarktin aikaankin oli niin, että hän ei huolinut sairaalaan muita kuin minut, tyttäremme ja hänen vanhempansa. Muita hän suostui näkemään vasta, kun oli pahimmasta toipunut ja päässyt kotiin.

 

[Rukoilijasirkka]

Minä muuten tekisin myös juuri näin. Meinasin jo kirjoittaakin tuohon, mutta se jäi. Olisin siis kertonut parhaalle ystävälleni eikä mies edes odottaisi, että en kertoisi. Joko kertoisin salaa tai sitten sanoisin miehelle suoraan, että et voi kieltää kertomasta ja pakottaa kantamaan tätä yksin.

Meillä tosin kerrottiin alusta asti avoimesti kaikille ja se helpotti paljon. Meillä ei onneksi ystävät suhtautuneet meihin kuin ruttotautisiin vaan kaikki uskalsivat hienosti ottaa yhteyttä ja tulivat käymään ja toiset kävi sairaalassa miehen luona. Anopillani todettiin samaan aikaan syöpä (viikkoa ennen miestäni) ja hänen kohdallaan oli toisin. Ne vanhemmat ihmiset ei osanneetkaan ottaa yhteyttä, kun kuulivat ystävän taudista. ://

Mä en oikeasti halua toimia miehen selän takana

Miehen aivoinfarktin aikaankin oli niin, että hän ei huolinut sairaalaan muita kuin minut, tyttäremme ja hänen vanhempansa. Muita hän suostui näkemään vasta, kun oli pahimmasta toipunut ja päässyt kotiin.

Ymmärrettävää, kyllähän siitä on tosi väsynyt ja ei halua ihmisten pällistelyjä.

 

[LisaMarie]

No jo oli sivut...meinaa toi kotikokkeli juttu, tosi hämärät!
Mutta asiaan. Mä olen niin moraaliton ihminen, että olen kyllä siskolle kertonu asioita, mistä on miehen kanssa sovittu, etei puhuta :snotty:
Tosin mä kyllä luulen, että mies tietää, että "tästä ei sitten puhuta kellekkään" tarkottaa suomeksi "tästä puhut vaan siskos kanssa" Eli kyllä se tietää, että mä ouhun siskon kanssa kaikki jutut.
Mä sinuna soittaisin sikolle ja kertoisin senkin osan, että mies on kieltäny puhumasta.

En mä voi niin tehdä. Enkä haluaisikaan. Siis siskon kanssa kyllä haluaisin puhua, mutta en mieheni selän takana.

Niinkun rv29 sanoi:

sanoisin miehelle suoraan, että et voi kieltää kertomasta ja pakottaa kantamaan tätä yksin.

Jos ei halua puhua selnän takana, niin sanot suoraan vaan, että hän ei voi määrätä, mistä lähimmillesi puhut.
On ihan ymmärrettävää, että on asioita, mitä ei haluta julkisuuteen ja parisuhteessa täytyy kunnioittaa toisen mielipidettä sen suhteen, mutta kyllä niistä lähimmille pitää voida silti puhua.

 

[vieras]

Ymmärrettävää, kyllähän siitä on tosi väsynyt ja ei halua ihmisten pällistelyjä.

Miehellä oli kaksi syytä: Ensinnäkään hän ei halunnut esim. työkavereiden näkevän itseään niin kamalassa kunnossa. Toiseksi hän ei halunnut käydä asioita läpi uudestaan ja uudesta eri ihmisten kanssa.

 

[vieras]

Niin sen perusteella ei voi sanoa mitään että päässä on syöpä. Se riippuu niin että missä välissä se siellä on. On niitä kasvaimia jotka voidaan parantaa ja niitä jotka on sellaisessa paikassa ja aiheuttavat sellaista tuhoa ettei niille voi tehdä mitään.
Tsemppiä ja jaksamista ja toivotaan että miehesi paranee!

 

[vieras]

Jos ei halua puhua selnän takana, niin sanot suoraan vaan, että hän ei voi määrätä, mistä lähimmillesi puhut.
On ihan ymmärrettävää, että on asioita, mitä ei haluta julkisuuteen ja parisuhteessa täytyy kunnioittaa toisen mielipidettä sen suhteen, mutta kyllä niistä lähimmille pitää voida silti puhua.

Tässä tilanteessa en todellakaan menisi miehelleni sanomaan, että "sä et voi määrätä, mitä mä lähimmilleni puhun". Etenkään, kun se, mistä puhuisin, on ensisijaisesti mieheni asia.

 

[Rukoilijasirkka]

Ymmärrettävää, kyllähän siitä on tosi väsynyt ja ei halua ihmisten pällistelyjä.

Miehellä oli kaksi syytä: Ensinnäkään hän ei halunnut esim. työkavereiden näkevän itseään niin kamalassa kunnossa. Toiseksi hän ei halunnut käydä asioita läpi uudestaan ja uudesta eri ihmisten kanssa.

Mun yhdellä ystävällä, ihan nuorella ihmisellä oli aivoinfarkti. Samoihin aikoihin hänen lähisukulaiseltaan leikattiin kasvain päästä. Aika rankkoja juttuja. Joutu opettelemaan puhumaan uudestaan, kun ei aina sanat muistuneet mieleen. Kaikki kävi kovasti sairaalassa katsomassa, vaikka totuus taisi olla se, että se vaan rasitti sitä ihmistä enemmän.

Mut nää molemmat ihmiset elää ja voi nyt hyvin.

 

[vieras]

Jos ei halua puhua selnän takana, niin sanot suoraan vaan, että hän ei voi määrätä, mistä lähimmillesi puhut.
On ihan ymmärrettävää, että on asioita, mitä ei haluta julkisuuteen ja parisuhteessa täytyy kunnioittaa toisen mielipidettä sen suhteen, mutta kyllä niistä lähimmille pitää voida silti puhua.

Tässä tilanteessa en todellakaan menisi miehelleni sanomaan, että "sä et voi määrätä, mitä mä lähimmilleni puhun". Etenkään, kun se, mistä puhuisin, on ensisijaisesti mieheni asia.

Peesi. Tosi epäkorrektia jos noin menisi tekemään. Sehän on miehesi yksityisasia jonka on sinulle uskonut. Koita kärvistellä nyt nettivertaistuen avulla niin pitkälle että lupa kertoa tulee.

 

[huh huh!]

Kiitos sulle, rv29! Hienoa, että miehesi on toipunut noin hienosti! Tämä meidän tilanne on kamala senkin takia, että miehellä oli aivoinfarkti reilu vuosi sitten (olin itse silloin viimeisilläni raskaana). Siitä mies onneksi selvisi niin, että näkyviä jälkiä ei jäänyt. Toivottavasti on nyt yhtä hyvä onni matkassa.

Syöpä on päässä, ja levinneisyydestä ei tiedetä.

Aivoissa??????

http://fi.wikipedia.org/wiki/Paavo_Riekkinen

Tähän ei voi kommentoida muuta...

 

[vieras]

Kiitos sulle, rv29! Hienoa, että miehesi on toipunut noin hienosti! Tämä meidän tilanne on kamala senkin takia, että miehellä oli aivoinfarkti reilu vuosi sitten (olin itse silloin viimeisilläni raskaana). Siitä mies onneksi selvisi niin, että näkyviä jälkiä ei jäänyt. Toivottavasti on nyt yhtä hyvä onni matkassa.

Syöpä on päässä, ja levinneisyydestä ei tiedetä.

Aivoissa??????

http://fi.wikipedia.org/wiki/Paavo_Riekkinen

Tähän ei voi kommentoida muuta...

Ja tämä liittyi asiaani miten?

 

[lue ekana kirja]

Aivoihin liittyy:

http://www2.hs.fi/klik/alkuluku/tietokirjat/persoonankieltajat9809.html

 

[Rukoilijasirkka]

joo, joku näköjään haluaa olla ilkeä ja linkittää tommosta paskaa. tää huh huh voitas bannata.

 

[vieras]

joo, joku näköjään haluaa olla ilkeä ja linkittää tommosta paskaa. tää huh huh voitas bannata.

No, jos tarkoitus oli loukata, niin ei onnistunut. Lähinnä sääliä herätti.

 

[lue kirjoja]

Neurologit tutkii aivoja, eikö?

http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=301&cat=3

 

[Raivotar]

Minä ap:n tapauksessa kertoisin kaikesta huolimatta murheeni siskolleni, jos hän olisi erittäin luotettava ystävä muutenkin. Minulla on pari erittäin luotettavaa ystävää itsellänikin, joille voin kertoa murheeni mieheni tietämättä. Mies tosin tietää/arvaa, että kerron sydänystävilleni kaikki murheeni. Ja sekös häntä mättää, mutta onhan kyseessä myös MINUN elämäni ja mielenterveyteni. Miehet ehkä hoitavat negatiiviset asiat ripustamalla itsensä köyden jatkoksi, naiset hoitavat ne muulla tavoin.

 

[LisaMarie]

Jos ei halua puhua selnän takana, niin sanot suoraan vaan, että hän ei voi määrätä, mistä lähimmillesi puhut.
On ihan ymmärrettävää, että on asioita, mitä ei haluta julkisuuteen ja parisuhteessa täytyy kunnioittaa toisen mielipidettä sen suhteen, mutta kyllä niistä lähimmille pitää voida silti puhua.

Tässä tilanteessa en todellakaan menisi miehelleni sanomaan, että "sä et voi määrätä, mitä mä lähimmilleni puhun". Etenkään, kun se, mistä puhuisin, on ensisijaisesti mieheni asia.

Peesi. Tosi epäkorrektia jos noin menisi tekemään. Sehän on miehesi yksityisasia jonka on sinulle uskonut. Koita kärvistellä nyt nettivertaistuen avulla niin pitkälle että lupa kertoa tulee.

Täytyy sanoa, että olet kyllä kunnioitettavan lojaalii :flower:
Eipä sitä nyt ihan töksäyttämäänkään voi mennä, mutta eiköhän se miehesikin ymmärtäisi, että tässä tilanteessa sinun jaksamisesi on hänellekin aika tärkeää ja kukaan muu kuin sinä ei tiedä, missä ne jaksamisesi rajat tulevat vastaan
Jaksamista kuitenkin :hug:

 

[hmmm]

Jos et ole lukenut yhtään Palon kirjaa (palohan oli neurologian professori), aloita tästä:


http://www.bookplus.fi/product.php?isbn=9789510286975&CustID=90599507126433fe1b0bd83836ffe624

 

[vieras]

Neurologit tutkii aivoja, eikö?

http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=301&cat=3

Mun mielestä tää on vähän sama kuin jos nälänhädässä eläville lähetettäisiin luettavaksi keittokirjoja...

 

[vieras]

Jos et ole lukenut yhtään Palon kirjaa (palohan oli neurologian professori), aloita tästä:


http://www.bookplus.fi/product.php?isbn=9789510286975&CustID=90599507126433fe1b0bd83836ffe624

Kiitos. En kuitenkaan kaipaa enempää kirjavinkkejä.

 

[vieras]

itse kertoisin asiasta parhaalle ystävälleni. Mieheni pitäisi sitä itsestään selvänä eikä kieltäisi. Ja jos kieltäisi, kertoisin varmasti kuitenkin. Sinä tarvitset tukea noin isossa asiassa ja keneltä muuta sitä saisit kuin lähimmältä ystävältä/sisarukselta? Voimia sinulle!

 

[Paulatäti]

Neurologit tutkii aivoja, eikö?

wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=301&cat=3

Mun mielestä tää on vähän sama kuin jos nälänhädässä eläville lähetettäisiin luettavaksi keittokirjoja...

http://karppaus.info/forum/viewtopic.php?t=28242

aivoihin liittyy tuokin tuolla, muuten....

 

[muhvi]

Voih.. :hug: Se on tosi raskasta kun ei voi puhua ja keventää mieltään vaikka itsestä tuntuisi että se helpottaisi.

No paljon voimia koko perheelle :hug: