Ahdistaako muita lapsiperheen ainainen kaaos ja sekamelska?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja seka ja melska
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

seka ja melska

Vieras
Ihan normaalia lapsiperheen arkea meillä vietetään, 2,5-vuotiaat sekä 8kk vanhat lapset, mies töissä ja minä kotona. Sotkukin on kai sitä mitä muissakin lapsiperheissä, mutta itseäni ahdistaa ja stressaa kamalasti. Olen siis antanut itselleni luvan olla panikoimatta liikaa kodin siisteydestä muiden vuoksi, mutta kun en itsekään yhtään viihdy kotona... Aina on pyykkiä, tiskiä, ruokaa, roskia, hiekkaa ja leluja ja erinäistä muuta kaappien sisältöä joka paikassa, eikä lopu vaikka miten järjestelisi ja siivoaisi. Tekee mieli vaan aina karata kotoa jonnekin, ulos, kylään, minne vaan, kun en jaksa katsella kaaosta...

En ole kamalan järjestelmällinen ihminen, joten kodin siistinä pitäminen ei käy "luonnostaan" vasemmalla kädellä, vaan vaatii aina ponnisteluja. Olen niin kateellinen niille lapsiperheille joissa koti näyttää ihmisasumukselta lapsista huolimatta. En tajua miten se saadaan aikaan...

Helpottaakohan tämä yhtään lasten kasvaessa, vai paheneeko vaan?
 
Meillä ei sotkua ollut, kun lapset oli pieniä. Nyt nuo ovat 10v, 8v ja 6v ja järkyttävä sotku. Lapset ei tee muuta kuin sotkevat. Meillä on tavara karsittu aivan minimiin, kun asutaan ahtaasti, mutta silti vaatteet, legot, lelut, rojut lapset onnistuu levittään. Päivät pitkät rampataa sisälle ja ulos ja hiekkaa tupa pullollaan kengistä.
 
Kuulostaa meidän arjelta. :D Täälläkin lapset 9kk ja 2v3kk.

Olen ollut niin onnellinen nyt siitä että olen ehtinyt laittaa tiskit koneeseen suurinpiirtein sitä mukaa kun tiskiä on tullut. Ja pyykkikone pyörii sitä mukaa kun pyykkiä tulee eikä pyykkikori pursuile yli äyräiden. Nyt kuitenkin iso kasa silitettäviä odottamassa. :D

Ja jonkinlainen lelu- ja tavarakaaos on koko ajan valloillaan vaikka lelut kerätään iltaisin ennen nukkumaanmenoa. Hiekat onneksi pysyy eteisessä, kun ovi sinne on aina kiinni ja kengät ja vaatteet riisutaan heti ulko-ovesta tultua.
 
Meillä pojat 5v, 2v ja 10kk... ja sotkua riittää. Lisäks vielä hoidan lapset viikolla yksin kun ukko on reissuduunissa. Aluks en itekään hyväksynyt sotkua, mutta kyllä se vaan muuttuu ajan myötä :)
Tiskit kyllä laitan koneeseen sitä mukaan kun sitä tulee, mutta nykyään ei haittaa vaikka lelut ei joka ilta takaisin paikoilleen menisikään. Illalla kun lapset oon saanu nukkumaan nostelen osan tavaroista paikoilleen ja käyn läpi pyykkiä samalla kun katon telkkaria. Sitä osaa nykyään tehdä kumman paljon eri asioita samaan aikaan :)

Tuon hiekan kanssa ennen taistelin vaikka kuinka jätettiin vaatteet tuulikaappiin. Nykyään kun tullaan sisälle lakasen suurimmat pois ja hyvin toimii. Hommaan ei mene kuin minuutti ja paljon säästyy äidin hermoja.

Sellanen tehovartti muutaman kerran päivässä auttaa ihmeesti pitämään tavarat enemmän paikoillaan. Viikonloppuna tai millon enemmän aikaa niin sitten kunnon siivous.

Musta tuntuu kanssa, että sotku lisääntyy iän myötä :p mutta kyllä se jossain vaiheessa helpottaakin. Kyllä tuo vanhin jo osaa omia tavaroitaan laittaa ihan omatoimisesti paikoilleen, ei toki aina mutta en sitä odotakaan.
 
Mua ahistaa. Ennen lapsia olin siisteysintoilija jolla oli kaiki vatupassin kanssa ojennuksessa. On meillä edelleenkin perussiistiä, emme elä missään sontalandiassa, mutta paikat ei todellakaan oo entisellään.Imuroin joka päivä, joskus kahdesti, silti tuntuu että hukumme hiekkaan. Pesen lattiat joka päivä, silti tuntuu että sukat on aina tahmaiset ja likaiset. Hoidan tiskit päivittäin ja kun ne aamulla laittaa koneeseen niin iltapäivällä tiskipöytä näyttää siltä kuin sille ei ois tehty kahteen viikkoon mitään. vaikka miten pesee pyykkiä niin aina pyykkikoppa on täynnä. Mutta sellaista se nyt on, oon jo luovuttanu ja aatellu että ei se auta ku kestää tätä rumbaa toistaiseksi. Meillä siis 3 lasta, 7v, 4v ja 1v.
 
Suosittelen tekemään vähän kokoajan. Ei tarvi sitten ponnistella ollenkaan. Mulla lapset 3v, 1v10kk ja 4kk. Kyllähän noi sotkee, isommat noista ainakin. Leluja raahautuu pitkin kämppää pitkin päivää, mut isomman laitan sitte aina siivoamaan ne, ennenku lähetää ulos tai ennen ruokaa jne. En halua palata sotkuiseen kotiin, joten siivotaan noi näkyvät rojut monta kertaa päivässä :) Se on silleki hyvä kannustin ku tietää, että heti kun on lelut omas huonees ja huone siisti ni ruvetaa pukee ulos :> Tiskit laitan ruuan jälkee koneeseen ja sit samalla ku laitan lapsille seuraavaa ruokaa ni tyhjään koneen ja saan taas uudet tiskit sinne ruuan jälkeen. Lapset syö sen verran hitaasti, että mulla on hyvää aikaa pistää tiskit ja silti ehdin syödä ennenku ne on lopettanu syömisensä. Pyykkiä mies pistää iltasin pesuun ja aamusin kuivumaan, mun homma on lajitella ne ja lajittelen yleensä muutaman kerran viikossa, isomman satsin. Imuroin jokapäivä noi kriittiset paikat, eli keittiön ja eteisen ja olohuoneen, muut huoneet sit pari kertaa viikossa.. Meil on usein siistiä, monta kertaa päivässä. En pysty katsomaan kun kattoon, jos meillä on kovin sotkusta. Sit on aina pakko tehä asialle jotakin ku rupee niin ahistaa! Eli siis ymmärrän kyllä ahdistuksen sotkun takia, mut koitan tässä tsempata, et ei sen tarvi olla niin :> 2,5vuotias osaa kerätä jo pienel sanallisel ohjauksella omat lelut ainakin niille määrättyihin paikkoihin ja pienempi kun seuraa perässä niin oppii nopee hänkin sit siivoilee :) Lapsista on myös apu pyykkejen tunkemisessa koneesee ja kuivumaan laitossa. Likaiset astiatkin saan tiskikoneeseen niiltä pyydettäessä. Eli suosittelen jakamaan kotitöitä ja opettamaan jo pienillekin, mitä kaikkee ne vois tehä ja autella niin tulee sit isompana luonnostaan niiltä.
 
Joskus. Mutta minä olen laiska siivoamaan, kun inhoan sitä. Imuroin maksimissaan kaksi kertaa viikossa ja joka viikko en edes luuttua lattioita. Pyykitkin on usein pyykkikassissa eikä kaapissa, nytkin tuolla nököttää kolme täyttä kassai odottamassa viikkausta, vanhimmat kaksi viikkoa sitten pestyä. Astianpesukone me pyritään kerran päivässä tyhjentämään ja täyttämään, joskus tosin jää sekin tekemättä.
 
Mä teen usein eteiseen ja tuulikaappiin pikaimuroinnin rikkaimurilla, siihen ei mene kauan aikaa, vaan oikeastaan se säästää aikaa, kun hiekka ja heinä ei pääse leviämään pitkin asuntoa, jolloin pitäisi imuroida muutkin huoneet. Samoin vedän sillä rikkaimurilla keittiöstä muruset.

Mäkin suosittelen tuota "tehovarttia", eli joku hetki päivästä jolloin tekee kaikkia tekemättä jääneitä pikkujuttuja, eli vie tavaroita paikoilleen, tyhjentää roskikset, pyyhkii tasoja jne. Usein tossa ajassa ehtii vaikka imuroidakin ainakin tärkeimmät :)

Tavaroiden määrä kannattaa pitää minimissä ja satsata kunnollisiin säilytysratkaisuihin. Tavarat on mukavampi viedä paikoilleen kun a) ei tarvitse pelätä, että kaapin avatessa saa päällensä 100 kiloa tavaraa b) tietää, että sen paikoilleen viedyn tavaran saa sieltä säilytyspaikasta nopeasti etsimättä käyttöön kun sitä taas tarvitsee. Mun ei ainakaan tule vietyä sellaisia tavaroita käytön jälkeen paikoilleen, joiden paikka on jossain liian täydessä tai sekaisessa paikassa.
 
joskus joo, mut meillä on nyt 3v ollu suht siistiä.
tajusin pienimmän synnyttyä että järjestystä täytyy pitää yllä ellei sekoa.meillä pieni asunto joten silloin tuntui että kaikki paikat tavaraa ja kaikkea ettei eteenpäin pääse.
nykyään kun teen normisiivoja,heitän aina heti pois kaiken turhan,ni ei turhaa tavaraa kerry...
ja siivoaminen huomattavasti helpompaa!!!! ennen en esim. ees tienny mitä komeromme sisältää, nyt tiedän mitä missäkin on.!!
 
Ihan normaalia lapsiperheen arkea meillä vietetään, 2,5-vuotiaat sekä 8kk vanhat lapset, mies töissä ja minä kotona. Sotkukin on kai sitä mitä muissakin lapsiperheissä, mutta itseäni ahdistaa ja stressaa kamalasti. Olen siis antanut itselleni luvan olla panikoimatta liikaa kodin siisteydestä muiden vuoksi, mutta kun en itsekään yhtään viihdy kotona... Aina on pyykkiä, tiskiä, ruokaa, roskia, hiekkaa ja leluja ja erinäistä muuta kaappien sisältöä joka paikassa, eikä lopu vaikka miten järjestelisi ja siivoaisi. Tekee mieli vaan aina karata kotoa jonnekin, ulos, kylään, minne vaan, kun en jaksa katsella kaaosta...

En ole kamalan järjestelmällinen ihminen, joten kodin siistinä pitäminen ei käy "luonnostaan" vasemmalla kädellä, vaan vaatii aina ponnisteluja. Olen niin kateellinen niille lapsiperheille joissa koti näyttää ihmisasumukselta lapsista huolimatta. En tajua miten se saadaan aikaan...

Helpottaakohan tämä yhtään lasten kasvaessa, vai paheneeko vaan?

Olen vähän laiskanpuoleinen siivoaja. En kuitenkaan itse pahemmin sotke, joten perus ylläpito riitti hyvin.. Ennen lapsia. Lapset sotkevat. Leluja, leluja, leluja. Hiekkaa, roskia, puunlehtiä yms, kuraa, kaikkea noita mitä tulee ulkoa. Räkää ja kuolaa ja ruoantähteitä ja vaikka mitä.. Ja ei pelkästään lelut siirtele paikkaansa, vaan toki niitä aikuistenkin tavaroita räpelletään jos silmä välttää.

Ja mulle siivoaminen on yhtä pakkopullaa, etenkin jos toinen ihminen sotkee - vaikka kyseessä olisi oma lapseni. En vaan pidä muiden jälkien keräilystä jatkuvasti. Turhauttavaa.

Meillä tosin otettiin heti alusta asti sellainen asenne, että ei tuoda lapsille esille sitä mitä pakkopullaa siivous meille aikuisille on. Siivous kun voi olla ihan mukavaakin, miksi siihen aina pitäisi suhtautua jupisten ja kyräillen ja huonolla asenteella? Siitähän ne monet lapset ja nuoret katsovat aikuisiltakin, ettei sitten huvita siivota ja tehdä kotitöitä ;) Sieltä minäkin olen varmasti aikoinaan mallini löytänyt..
Niinpä, vaikka edelleen en siivouksesta pahemmin nauti. Niin meillä ei tosiaan näytetä sitä lapsille vaan jupistaan ja napistaan yksin.

Hyvät säilytysjärjestelmät on ollut meillä a ja o esim lastentavaroiden kanssa. Ja lapset on opetettu pienestä pitäen tekemään jotain.
Kyllä vajaa 3v osaa ja tykkääkin kerätä leluja lattialta, kun asiat opetetaan leikin varjolla ja näytetään että voi olla kivaa tehdä sellaista. Meillä 3,5v tyttö haluaa kovasti imuroida ja aina jotain eteistä tms pientä tilaa saakin sitten huruutella. Eihän siinä vielä mitään tarkkaa jälkeä tule mutta onpahan innostusta ja vähemmän roskia äidin kerättäväksi ;)
Eli siis, lapset voivat pienestäkin pitäen tehdä pieniä asioita vanhempien apuna. En tässä tosiaankaan tarkoita mitään sellaista, että lapsista tehdään orjatyöläisiä laiskoille vanhemmille, vaan sitä, että kun pienestä oppii tekemään asioita - eikä tosiaan lapsen ikään nähden liian vaativia tai vaikeita sitten - niin varmasti hyvä asenne ja into tällaiseen säilyy vanhempanakin.

Ei meilläkään tiptop koskaan paikat ole, kun kolme isoa koiraa ja kaksi lasta meuhkaa yhdessä enemmän tai vähemmän sottapyttyjen aikuisten kanssa, mutta ainakin pysyy OK paikat :)
 
Ahdistaa. Meillä kolme lasta ja kyllä sotkevat sen minkä kerkeevät! Minua ei ahdista jos esim. pelit ja legot tai pikkuautot on lattialla, ne on niin helppo kerätä. Mutta kaikki pieni paperi (askartelu-)silppu ja pikkupikku lelut ja niiden pikkupikkupikku osat ÄRSYTTÄÄ kun niitä on kaikkialla! Nyt on vielä semmonen homma menossa meillä että kirpparille olen viemässä kohta tavaraa ja vaateita ja niitä koitan nyt selvitellä ja hinnotella. Vatvon, mitä myyn, mitä säilytän, millä on tunnearvoa jne. HANKALAA!!!
Talven tulo tekee sen että kesävaatteet pitäisi keräillä pois ja viedä jonnekkin (kirppikselle tai varastoon) ja talvivaatteet esille. Hirveä rumba. Mie en jotenkin osaa tehdä tätä hommaa selvästi ja helposti. Joka vaatteen kohdalla mietin ja mietin mihin ne kuuluu ja tarvitaanko vai ei jne. Tekis mieli myydä pois KAIKKI ärsyttävä ja jättää vaan selvät vaatteet lelut kotiin mitkä ainakin on oikeesti käytössä mutta siitäkin tulee huono omatunto jos hyvää myy tai antaa pois..ähh.. Teenkö mä tästä hommasta vain itselleni liian vaikeaa vai onko tää vaikeeta muille???
 
Kyllä meilläkin 2,5-vuotias kerää leluja kasaan, ja tykkääkin siitä jos saa yhdessä äidin kanssa touhuta. Samoin on mukana imuroinnissa ym. Imuroiminen ei vaan onnistu multa päivän aikana, koska pienempi ei viihdy niin pitkään yksikseen, eikä myöskään kantorepussa. Olen semmoinen, että jos jotain rupean tekemään niin se sitten pitää tehdä kunnolla. Esim. sillä vaivalla, että ottaa imurin esille, pitää mun mielestä imuroida perusteellisesti, tarkoittaa että listojen päältä, kaappien takaa ja sohvan istuintyynyjenkin välit imuroidaan. Aikaa menee vähintään 40 minuuttia. Meillä siis imuroidaan ehkä kerran viikkoon, ei aina niinkään usein... Lakaisen sitten aina eteistä ja keittiötä useammin.

Pyykkiä pestään joka päivä. Se ei ole se ongelma, vaan se, että pyykkiä roikkuu kuivumassa telineellä AINA. Aina se teline on tiellä ja aina pitäisi viikata pyykkiä kaappiin...

Myös säilytystilat on meillä mielestäni ihan toimivat ja tavaroille omat paikkansa, mutta kun ne tavarat ei pysy paikoillaan... 2,5-vuotias keksii parhaansa mukaan tekemistä sisällä sillä välin kun minä hoidan vauvaa tai hoidan muita paikkoja kuntoon. Tarkoittaa yleensä sitä, että penkoo ja levittää komeroiden ja keittiönkaappien sisältöä lattialle. Tämä on tietysti valintakysymys, voisihan lasta kieltääkin. Vaan mitä se sitten tekee? Katsoo piirrettyjä? Koen, että mielikuvitus kehittyy paremmin noissa vapaissa leikeissä. Tänäänkin keittön kaapista kaiveltiin kauhoja, jotka olivat eri makuisia jäätelöitä, ja yksi kauha sai toimittaa puhelimen virkaa. Sitten ne kauhat jätetään lattialle ja ruvetaan penkomaan seuraavaa paikkaa...

Tavarapaljouttakin on karsittu parhaan mukaan, mutta ei sitä kaikesta voi luopuakaan. Just niin kuin joku kirjoittikin, vatvon ja vatvon mitä voi heittää pois ja mitä joku vielä tarvitsee. Kirppiskamaa on kertnyt vinot pinot, vielä kun joskus olisi aikaa varata kirppispaikka ja hinnoitella kaikki! En halua viedä hyvää, rahanarvoista tavaraa SPR:llekään, mutta en kuitenkaan saa aikaiseksi viedä niitä kirppiksellekään...

Keittiön siivoaminen vie eniten aikaa, lattialla ja pöydällä on aina ruoan jämiä. Tiskikone pyörii ainakin kerran, usein kaksi kertaa päivässä. Tiskipöytä täyttyy likaisista astoista sillä välin kun kone pesee...

Mikä myös ärsyttää suunnattomasti, että postilaatikkoon tulee jatkuvasti kaikenmaailmaan turhaa lippua ja lappua "ei mainoksia" -lapusta huolimatta. Asiakaspostia yhdestä jos toisestakin firmasta, lähikaupan ruokatarjouksia, autokatsastustarjouksia ym. sontaa. Suurin osa muovikuorissa, joten ei voi heittää suoraan paperinkeräykseen vaan pitää aukoa ensin. Sitten tätä mainospostia on pinoissa pitkin pöytiä kun koskaan ei ole aikaa käydä läpi niitä posteja...

Niin kun sanoin, en vaan osaa tehdä "luonnostaan"... Sit kun vielä osaisin itse olla välittämättä sotkuista, kun ei musta ole kunnolla järjestystä ylläpitämään... Huoh!
 
Kun rakastaa itseään liikaa ja tunnustaa olevansa laiska, ei sotkut haittaa.

8v, 6v ja 2x 2v plus kasa elukoita, joten siivottavaa riittää jos vaan aina kehtais. Useimmiten sitä onneks kehtaakin. Ja mies aamusta iltaan töissä, joten kyllä hommat kasaantuu, jos ei niitä kehtaa tehdä.
 
missäs säilytätte kuravaatteet? Onko ne naukakossa muiden takkien ja haalareiden joukossa vai onko niille oma paikkansa? Meillä niitä tulee käytettyä aika harvoin, mutta saatavillahan ne pitää olla. Kuitenkin ne tuppaa viemään ihan liikaa tilaa naulakossa.
 
Mä sitten vissiin olen luonnostani järjestelmällinen tyyppi ja pidän kodin siistinä "toisella kädelläni"... en mä nimittäin koe, että meillä olisi kaaos - enkä koe myöskään, että mulla olisi mitenkään hirveää työtaakkaa siitä.

Nytkin on lepposaa vaan istuskella koneella siistissä kodissa. Pyykki- ja astianpesukoneet vaan tekevät työtänsä ;)
 
ÄRSYTTÄÄ !! ja varsinkin se, että melkein 4-vuotias ei voi siivota mitään lelujaan!
Äsken kävin kerrämässä lelut roskapussiin, ja sinne saa jäädä!
En jaksa tätä ainaista paskaläävää!
Tonne huoneeseen ei pääse imurilla, eikä siellä mahdu kävelee. Olen sanonut tänään noin 20 kertaa asiasta, ja toinen vaan kiljuu vastaan!
 
Ahdistaa! Mulla 2,5 v esikoinen ja 5 kk ikäiset kaksoset ja meillä on aina järkyttävä kaaos. Kodinhoitaja käy sillon tällön, mutta pari tuntia käynnin jälkeen on taas yhtä sotkusta ku ennenkin... Esikoinen on päivisin hoidossa, eikä nuo vauvat edes sotke vielä sen kummemmin, mutta silti sotkun määrä on käsittämätön. Päivisin, jos molemmat vauvat on kiukkusia ja vaativat seuraa ja syliä, ei saa tehtyä MITÄÄN. Yks vauva sylissä/kantorepussa sais vielä jotain ehkä tehtyä, mutta kahden kanssa ei onnistu. On niin rasittavaa istua vauvat sylissä lattialla ja katella kaiket päivät tuota sotkua, mille ei saa mitään tehtyä. Ja sitten jos vauvat sattuu yhtä aikaa nukkumaan, niin käytän sen ajan mieluummin johonkin muuhun kuin siivoamiseen... Pyykkiä tulee kauheasti, mutta kuivausrumpu auttaa meitä sen verran, ettei ihan hukuta likaisiin vaatteisiin. Keittiö on pahin. Esikoisen ruuanjämiä pöydät ja lattiat täynnä jne. Nii ja ne likaset tuttipullot, huh.
 
Se vaan pahenee kun lapset kasvaa, meillä on 11v, 9v. 4v. ja 1,5v. muksut ja sitä kaaosta riittää. Silloin kun isommat oli pieniä ei sotkua ollut samalla tavalla. Isommat kun tolskaa itsekseen esim. välipalojen ym. kanssa. Ja joo ahistaa se sotku kun minä olen useimmiten se joka täällä siivoaa.
 

Similar threads

V
Viestiä
22
Luettu
519
Aihe vapaa
vierailija
V

Yhteistyössä