A
ahdistunut
Vieras
Olen jo aiemminkin kärsinyt eritasoisista masennuksista ja ahdistuksista. Nyt olen jonkinasteisessa pahenemisvaiheessa, kaikki stressi ja kiire kasaantuivat päällekäin ja ahdistuin voimakkaasti ja rajusti. Ahdistus itsessäänkin ahdistaa ja koen, että minun pitäisi selvitä siitä itse. Nyt tilanne on kuitenkin pahentunut todella paljon. Eilen jouduin lähettämään tyttäreni mummolaan hoitoon, sillä en pystynyt olemaan hänen kanssaan yhtä aikaa kotona. Olen itkuinen ja ahdistunut ja pelkään aivan kamalasti, että tyttäreni tulevaisuuden psyykkinen hyvinvointi on uhattuna, kun olen läsnä. En tiedä, mitä tehdä.
On kai liikaa toivottua, että täältä löytyisi kohtalotovereita.. Yksinäisyys ja stressi yhdessä aiheuttavat ahdistusta ja masennusta.
Kuulemma lähes kaikki maailman äidit kärsivät huonon äidin syndroomasta. Niin myös minä. Monessa mielessä ja monen ihmisen mielestä varmasti olenkin huono äiti lapselleni. Itse tiedän, etten ole, mutta siitä huolimatta minulla on jatkuvasti sellainen olo, etten ansaitse lastani. Olen myös kuullut, että meidän äitien pitäisi päästää irti kaikista ajatuksista, joita meillä on "hyvän äitiyden" suhteen jo ennen lapsen syntymää. Itse en ole siihen pystynyt ja nyt kärsin, kun en pystykään olemaan lapselleni sellainen äiti kuin kuvittelin.
On kai liikaa toivottua, että täältä löytyisi kohtalotovereita.. Yksinäisyys ja stressi yhdessä aiheuttavat ahdistusta ja masennusta.
Kuulemma lähes kaikki maailman äidit kärsivät huonon äidin syndroomasta. Niin myös minä. Monessa mielessä ja monen ihmisen mielestä varmasti olenkin huono äiti lapselleni. Itse tiedän, etten ole, mutta siitä huolimatta minulla on jatkuvasti sellainen olo, etten ansaitse lastani. Olen myös kuullut, että meidän äitien pitäisi päästää irti kaikista ajatuksista, joita meillä on "hyvän äitiyden" suhteen jo ennen lapsen syntymää. Itse en ole siihen pystynyt ja nyt kärsin, kun en pystykään olemaan lapselleni sellainen äiti kuin kuvittelin.
