Ai että mua kyllästyttää nämä erosotkut!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "kyllästynyt"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

"kyllästynyt"

Vieras
Olen itse eronnut pari vuotta sitten sovussa, aikuismaisesti, sopinut asiat lasteni isän kanssa järkevästi ja lapsia ajatellen, ollaan hyvissä väleissä, soitetaan lasten asioista, ollaan tekemisissä myös molempien sukulaisten kanssa, eli käyttäydytään kuten aikuisten kuuluu. Pidän myös lasteni isän uudesta vaimosta, onhan meillä pakko olla yhteistä, kun ollaan molemmat rakastuttu (minä en luonnollisesti enää) samaan mieheen.

Mutta.. nyt kun olen alkanut seurustelemaan miehen kanssa, jolla on lapsi ennestään ja luonnollisesti myös vaimo ennestään (ovat siis toki jo eronneet), ihmetyttää mua miten aikuista ihmistä voi lapsettaa niin hirveästi, tätä mieheni entistä vaimoa siis. Toki, onhan hän nuori, kai sillon saa lapsettaa, tuskin kuitenkaan lapsen kustannuksella?
Eli: ensin hän kielsi isää tapaamasta lastaan lainkaan
toiseksi hän ilmoitti minulle, että olen huora (ei kukaan oo vielä ikinä mitään maksanut)
kolmanneksi hän vaati, etten minä saa IKINÄ tavata hänen lastansa
tämä peruttiin tosin hyvin nopeasti kun tämä entinen rouva ryhtyi käymään viihtellä ja lapsi oli lähes koko kesän meillä (mikä oli tietenkin kiva) ja nytkin jokaisen viikonlopun to-ma
neljänneksi entinen vaimo tekee kaikkensa, että meille tulisi riitaa, lähettelee mulle ihmeellisiä viestejä, tappelee jatkuvasti jokaisesta mahdollisesta asiasta, uhkailee, että jos hänelle ei lähetetä rahaa, ei anna lapsen tavata isäänsä.
Mulla rupee mitta täyttymään pikku hiljaa.
 
Hyvinkin totta, meillä samanlaista säätöä oli. erosta oli kulunut 1v ennen uuden miehen löydyttyä. yhdessä elon alettua exä sääti kainlaista 2v kunnes rauhoittui. poliisikin piti sotkea asioihin ku alko tuhioamaan autoa.
 
mie en ole ikinä ymmärtänyt sitä että tilanteessa jossa pitäisi ajatella lapsen parasta, niin aletaan omaa katkeruutta purkamaan
aikuisen ihmisen pitäisi kyetä sopimaan asioista myös sellaisen henkilön kanssa jota inhoaa, pitäisi kyetä laittamaan lapsi etusijalle
mä en ole koskaan ymmärtänyt sitä että myrkytetään lapsen mieli puhumalla paha toisesta vanhemmasta, estetään tapaamisia ja aiheutetaan kaikin tavoin vanhemman ja lapsen välien huonontumista.
jopa silloin kun toinen vanhemmista on täysi mulkku ja haitallinen lapselle, niin asiat voi hoitaa sivistyneesti
 
Mua kyllästyttää niin paljon sen entisen rouvan touhut.
Olen ihan oikeasti yrittänyt ymmärtää ja antaa aikaa sille tottua ajatukseen, mutta kun tää perseily tuntuu jatkuvan ja jatkuvan.
Mä ihan aidosti pidän omien lasteni kanssa todella paljon tästä miehestä, mutta se entinen vaimo tekee kaikesta NIIN vaikeaa, että meille tulee välillä riitaa ihan sen takia.
Kun miehen lapsi on täällä, se soittaa ja viestittelee meille molemmille vuoronperään, jos on selvinpäin. Luojan kiitos humalassa ei ole toistaiseksi alkanut piinaamaan. Mua ärsyttää jo pelkästään se, että alkuun mä olin niin kamala ja ala-arvoinen ihminen, etten kelvannut tapaamaan koko lasta, mutta nyt rouva kiukuttelee, jos minä olen esimerkiksi töissä jos lapsi on meillä, sanoo aina "just, ei taida paljon minun lapseni asiat kiinnostaa kun kerran töissä on". Tai jos ei olla pystytty ottamaan lasta jo esimerkiksi päivää ennen kuin on sovittu (rouvan viihdereissujen vuoksi, esim.), alkaa sama kiukuttelu siitä, että mun pitäisi perua omat työni.
Lopettaakohan se koskaan?
 
Mä olen edelleenkin vaan "se vitun huora joka tuli ja vei miehen", mitä väliä sillä on et olivat jo eronnut kun ollaan alettu seurustelemaan ja siitäkin on jo 8,5 vuotta?
Kaikki mahdollinen kiusa on koettu ja koska heidän yhteinen lapsi on suht pienestä kuullut kuinka paha ihminen olen niin sillai muhun sit kans suhtautuu. Meillä on todella rattosia viikonloppuja sillon kun miehen aiemman liiton lapsi on meillä....
 
jos noin katkera on niin ei oo ollut valmis eroamaan ja on tunteita vielä miestä kohtaan, nimim. kokemusta on. itekin käyttäydyin ekan asumuseron aikana aivan idioottimaisesti, olin vielä niin kiinnni miehessä. Tosin lasta en kieltäny tapaamasta, mutta "kukaan ämmä ei mun lasta koskaan hoitais" jne. Tällä kertaa ei oo moisia tuntemuksia lainkaan, nyt oon valmis luopumaan miehestä lopullisesti. Molemmat toivotaan toiselle pelkkää hyvää, eikä tarvi olla sen hyvän esteenä millään tavalla.
 
Mä olen edelleenkin vaan "se vitun huora joka tuli ja vei miehen", mitä väliä sillä on et olivat jo eronnut kun ollaan alettu seurustelemaan ja siitäkin on jo 8,5 vuotta?
Kaikki mahdollinen kiusa on koettu ja koska heidän yhteinen lapsi on suht pienestä kuullut kuinka paha ihminen olen niin sillai muhun sit kans suhtautuu. Meillä on todella rattosia viikonloppuja sillon kun miehen aiemman liiton lapsi on meillä....

Mä pelkään, että meillekkin tulee käymään näin. Rouva puhuu "entisille" sukulaisilleen juuri näin, kertoo muka totuuksina minusta kamalia asioita ja meillä on ollut tasan sama tilanne kuin teilläkin. Eropäätös oli tehty jo aikaa ennen meidän ensimmäistä tapaamista.
 
jos noin katkera on niin ei oo ollut valmis eroamaan ja on tunteita vielä miestä kohtaan, nimim. kokemusta on. itekin käyttäydyin ekan asumuseron aikana aivan idioottimaisesti, olin vielä niin kiinnni miehessä. Tosin lasta en kieltäny tapaamasta, mutta "kukaan ämmä ei mun lasta koskaan hoitais" jne. Tällä kertaa ei oo moisia tuntemuksia lainkaan, nyt oon valmis luopumaan miehestä lopullisesti. Molemmat toivotaan toiselle pelkkää hyvää, eikä tarvi olla sen hyvän esteenä millään tavalla.

Mutta just lapsen kustannuksella perseilyä en ymmärrä ollenkaan. Sen hyväksyn, että meitä on moneen junaan, osalla ei vaan ole käytöstapoja ja se on ok, jos se käytöstapojen puuttuminen ei ole keneltäkään muulta pois. Tässä tapauksessa on mm. lapselta pois.

Jos ei myöskään ole ollut valmis eroon, niin silloinkin avioliiton aikana olisi pitänyt hivenen käyttäytyä toisella tapaa. Peiliin saisi se rouva katsoa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ensimmäinen;22148409:
Mä pelkään, että meillekkin tulee käymään näin. Rouva puhuu "entisille" sukulaisilleen juuri näin, kertoo muka totuuksina minusta kamalia asioita ja meillä on ollut tasan sama tilanne kuin teilläkin. Eropäätös oli tehty jo aikaa ennen meidän ensimmäistä tapaamista.

Meillä on kans osa miehen sukulaisista lähteny tohon mukaan. Tää exä puhu pitkin kyliä meidän seksielämästä, raha-asioista, siitä kumpi meistä käy vieraissa jne. Sellaset tyypit jotka sit päätykin mun kans puheisiin syystä tai toisesta hämmästy kovasti kun mä olenkin ihan ihminen :D
Onneks muutettiin pienen hajuraon päähän ko. paikasta....
 
Meillä on kans osa miehen sukulaisista lähteny tohon mukaan. Tää exä puhu pitkin kyliä meidän seksielämästä, raha-asioista, siitä kumpi meistä käy vieraissa jne. Sellaset tyypit jotka sit päätykin mun kans puheisiin syystä tai toisesta hämmästy kovasti kun mä olenkin ihan ihminen :D
Onneks muutettiin pienen hajuraon päähän ko. paikasta....

Ton mun mieheni äiti oli kanssa ihan yllättynyt siitä millainen ihminen minä todellisuudessa olen, kun ensimmäisen kerran juteltiin oikein kunnolla :) Oli sanonut sitten miehelle, että oli luullut mun olevan kylmä ja ylimielinen ihminen vaikka todellisuudessa mä olinkin sen mielestä ihana :D No mutta, onneksi totuus tulee ilmi ennemmin tai myöhemmin.

Onnea ja rakkautta (ja jaksamista) teille :)
 

Yhteistyössä