äidiltä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Valitusta
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

Valitusta

Vieras
SIIIIIIS,NYT ON HERMOT KIREELLÄ JA AJATTELIN AVAUTUA!!!!!

Ollaan miehen kans menty samaan aikaan nukkuun(n.23.30),olen syöttänyt vauvamme 2 kertaa yön aikana ja herätty aamu toimiin klo7...mutta mies nukkuu edelleen ja kello on lähemmäs 12!!!!!Arvatkaa ottaako pattiin???????
Ymmärrän kyllä,että mies on väsynyt työ viikostaan,mutta eipä tämä pienen vauvankaan(3kk) hoitaminen helppoa ole,kuten varmasti monet äidit sen ymmärtää+siihen kodin hoito jne.
Koko ajan mies valittaa,kun on niiiiiin väsynyt ja mitään ei jaksa tehdä.
Empä ole itsekkään tämän 3kk aikana nukkunut entiseen tapaan,kun vauva herää on itsekkin herättävä vaikka kuinka väsyttäis,mutta mies saa kölliä sängyssä puoleen päivään!
Olen yrittänyt sanoa,mutta eipä ole ollut sanomisista mitään hyötyä...
Muutenkin kun itse on pohjiltaan väsynyt ärsyttää tämäkin asia älyttömästi!
Kyllä minä miestäni rakastan ja paljon,mutta kun nyt saisi sen sopeutumaan tähän vauvan olemassa oloon!!!!

Ihanaa,nyt jo hieman helpottaa ja hermoja ei enään niin kiristä...
 
Käy sinä nukkumaan illalla aikaisemmin, silloin kun vauvakin? Ei ole mitään hyötyä siitä että molemmat ovat väsyneitä, vuorotelkaa heräämisissä (aamutoimille) ja käykää molemmat aikaisemmin maate.
 
Juu kuulostaa aika tutulta. Minä en halua illalla mennä heti nukkumaan kun lapsi menee sillä on kiva jutella päivän tapahtumista miehen kanssa ja kenties katsoa joku ohjelma rauhassa. Mutta aamulla ottaa kaaliin kun minä herään ja mies jää loikomaan. Tänä aamuna tapahtui ihme ja ukko heräs pojan kanssa. Sitten kun minä puoli yheksän kömmin olkkariin niin mies sanoi ensimmäisenä: Huomenna on sit mun vuoro nukkua!!... että näin ne miehet ajattelee...
 
Siis ihanaa, että muillakkin on pinna kireellä... Mä oon ollu taas koko viikon about yksin lapsemme kanssa(joka ei oo niitä helpoimmasta päästä olevia, vaikka ikää onkin ""jo"" kohta 8kk)... Noh, sitte mies jä hoitamaan lasta päiväksi, että pääsen kaupungille tuulettumaan ja ostamaan ruokaa ja lapsilukkoja yms... Noh, kotiin tullessa molemmat päikkäreillä, mies maannut muuten vaan sohvalla,kun lapsi leikkinyt. Pyykit haisee koneessa, kun ei oo jaksanu laittaa kuivumaan. Tiskivuori on yletön, kuka niitä nyt jaksaisi tiskikoneeseen laittaa...Ja ah, sitte kun mies herää, niin alkaa ainanen ""tee ruokaa, tai toiks ruokaa"" -valitus. Vit**taa taas niiiiiin paljon. Varmaan auttas kunnon yöunet, mutta ne on vissiin noiden miesten etuoikeus?!
 
Alkuperäselle unohdin sanoa: kuulostaa tutulle. Jotkut miehet vaan ei haluais minkään muuttuvan kun vauva tulee taloon.Kiva kuulla,että muillakin väännetään kättä lapsen hoitoasiassa.
 
Joo onneks muidenkin miehet on samanlaisia. Meilläkin jatkuva valitus, kun HÄN on NIIN hirveän väsynyt, ja sitten hyppää harrastuksissaan puoleen yöhön asti ja ylikin. Joopa joo. Ja vauva on nyt yli puolvuotias, ja ollut 1 kk ikäisestä pulloruokinnalla, niin arvatkaa vaan montako yötä oon saanut nukkua? KAKSI. Siis kahtena yönä näistä noin kahdestasadasta mies on noussut vauvan takia. Ja nukkuu jatkuvasti toisessa huoneessa, eli ei herää eikä tiedä vauvasta mitään. Ja jos joskus tulee illalla kotiin meidän luo, niin suuttuu kun mä annan vauvan hänelle. On kuulemma pahinta mitä voin tehdä, jos hän joutuu väsyneenä hoitamaan lastaan. Voi v*!!!
 
siis nyt en haasta riitaa, mutta ihmettelen vaan kun näitä juttuja kuulee jatkuvasti.
meillä ainakin sovittiin näistä asioista jo ennen kuin ruvettiin lapsia tekemään.
kun ne lapset on molempien, niin mielestäni molempien on niitä myös hoidettava. ja jos isä ei ole halukas lasta hoitamaan, niin ei sitä pitäisi sitten tehdä.
kyllä äitikin on tehnyt ihan täyden työpäivän isän ollessa muualla töissä. kun koko perhe on illalla kotona, on molempien vanhempien tehtävä tasapuolisesti hommia, että kaikki ehtii levätä.
 
...paikka: sovitaan säännöistä ja sitten pidetään niistä kiinni. Joskus pitää vähän ""potkia"" ennenkuin mies hoitaa osuutensa. Selkeät ehdotukset menee paremmin perille kuin epämääräinen "" miksetsäkoskaanteemitään, osallistuisit säkin enemmän vauvan hoitoon"".

Esimerkiksi näin: lauantain ja sunnuntain välisen yön äiti nukkuu tulpat korvissa niin myöhään kuin haluaa ja mies hoitaa vauvan (tuttipullolla). Joka maanantai ja keskiviikko mies pesee ja ripustaa koneellisen pyykkiä. Maanantaisin on myös äidin vapaailta, jolloin vauva on kokonaan miehen vastuulla ja äiti saa nukkua, ulkoilla, juoruta puhelimessa tms. täysin rauhassa.

Ja muista itse olla puuttumatta miehen tyyliin hoitaa vauvaa (ellei tee jotain oikeasti vaarallista) !

Tsemppiä!
 
Kyllä sinun on varmaan paras istuttaa ukko sohvalle ja selittää (mahdollisimman nätisti toki, kannattaa vähän etukäteen miettiä miten asian ilmaisisi) että et jaksa tällä unimäärällä, ja ehdottaa jonkinlaista aamuvuorottelua. Tai yrittää saada mies ensin muuten hoitamaan lasta.

Meilläkin tahtoo mieheltä aina vähän väliä unohtua mikä ero meidän unimäärissä on. Aina välillä pitää muistin virkistämiseksi informoida, paljonko olen edellisenä yönä nukkunut. Kyllä se mies lapsia hoitaa, mutta ei oikein oma-aloitteisesti kyllä älyä tehdä mitään.

Ja joo, kyllä minäkin joskus aamuvirkun vauvan kanssa noustessa mietin että miksi minä oikein tuota ukonronttia tuossa katselen. Mutta se menee onneksi nopeasti ohi, kun muistutan itselleni että minulla on sentään etuoikeus olla tämän ihanan vauvan äiti. Sitä paitsi yleensä en todellakaan lähde vauvan kanssa mihinkään vaan jään siihen makkariin vaihtamaan vaippaa ja pukemaan sitä, enkä vaivaudu mitenkään madaltamaan ääntäni. Saatanpa asettaa vauvan ihan miehen kylkeen kiinni niin että se yltää vähän raapimaan... Jos ollaan samaan aikaan menty nukkumaan ja minä vielä herännyt yöllä pari kertaa, niin ei kai se mieskään enää unta tarvitse jos en kerran minäkään. Uskaltakoonpa vaan valittaa...
 
olkaa onnellesia että teillä on mies kotona joka hoitaa edes sen kauppareissu ajan lasta. Meidän isukki tekee reissutöitä pakkaa kassin su ilta ja tulee ehken pe tai huonolla tuurilla vasta parin viikon päästä kotiin joten melkein niinkuin yh:na perhettä pyöritän viikon ajan ei auta valitukset...
 
toinen jonka mies tekee myös reissuhommia. Kotona viikonloput, kunnes sunnuntaina taas pakkaa kassin ja lähtee. Lapsia löytyy kaksi ja kummasti sitä vain jaksaa. Turhat valitukset vain tekisivät omasta elämästäni paljon vaikeampaa.
 
mua vituttaa se, että vaikka meillä onkin ""aamuvuorot"", siis vuoroaamut, niin MINÄ oon silti se joka herää ensin lapsen kitinään ja MINÄ joudun herättämään mieheni.
 
Joo, kyllä et ole ainoa. Minulla kaksi lasta ja minä nousen joka ikinen aamu kun lapset heräävät, tietenki myös yöllä. Pesen pyykit, hoidan keittiö hommat, siivoan, teenpä ns. miesten hommiakin. Sanon usein miehelleni, että olisi kiva saada apua. Joskus hän lupailee, mutta yleensä en jaksa odottaa, koska hän tekisi työt ehkä kolmen päivän päästä.

Hän jopa imuroi yhden kerran, kun tulin sairaalasta vauvan kans kotiin. Sitä hänen täytyi kehuskella äidilleen puhelimessa.

Hän kysyy monesti, miksi olen niin ärtynyt... Eikait se ihme ole, kun on lastenhoitoa ja kotihommia niin paljon, että ei ole aikaa itselle kuin näin yötä myöten. Ja tietenki olen sit väsyny, kun yöunet lyhyet.

Ei ole tullut usein valitettua toisille. mutta ehkäpä se oli tämän kerran luvallista.

Onko kenellekään kokemusta Mannerh.last.suoj.liitosta. Mitä maksaa ja onko mahdollisuus saada samaa hoitaja useammin?
 
Niin minuakin aluksi ""ärsytti"" tuo vauvan kanssa yksin valvominen ja hoitaminen. Ja kun lähdin sitten hoitovapaalta töihin pojan ollessa 1.1v, hoidin edelleen niin pojan (yöheräämiset jne), kodin, isännän ja koiran ulkoiluttamiset. Ukko kun tulee töistä, syö valmistamani lämpimän ruuan ja käy sohvalle lepäämään, koska on ollut päivän töissä. Niin minäkin, mutta tulen kotiin n. tuntia-puoltoistatuntia aiemmin, enkä suinkaan lepää sitä aikaa...

Nykysin olen ottanut sen asenteen, että valvon, leikin, seurustelen, ulkoilen jne. poikani ja koiramme kanssa ihan mielellään kaksin ts. kolmisin. Välillä oikein pidämme isän kuullen ""ylihauskaa"", ja sieltähän se isäkin sitten tulee mukaan sohvalta leikkeihin ja siinä on hyvä rako jättää pojat keskenään ja häipyä pihalle omiin oloihin. Iskää selvästi harmittaa, kun poika ei osaa sanoa ""isä"", äitiä sen sijaan huutaa aina kun tulee hätä ja selvästikin äitin poika muutenkin. Kylpyseuraksikin kelpaa vain äiti. Eli kyllä tuo pojan kiintyminen enemmän äitiin ja äidille pusujen jakaminen yms. lopulta palkitseekin tuon ""vaivannäön"" ja saa varmasti isän ajettelemaan sitä isä-poika -suhteen hoitoa ennenpitkää.
 

Yhteistyössä