Aina ajankohtainen D-vitamiini!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "aurinkoa"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

"aurinkoa"

Vieras
Aina ajankohtainen D-vitamiini!

Viime vuosina käsitys D-vitamiinista yleisterveyttä ylläpitävänä hormonina on vahvistunut. D-vitamiinireseptoreita, jotka yhdessä D-vitamiinin kanssa toimivat solun sisäisinä säätelijöinä, on lähes jokaisessa kudoksessa, mm. aivoissa, sydämessä, ihossa, eturauhasessa, rintarauhasessa, paksusuolessa ja vasta-aineita tuottavissa soluissa.

D-vitamiini säätelee noin 300 geeniä, joista osa säätelee solujen lisääntymistä, erilaistumista, kuolemaa ja verisuonten syntyä.

D-vitamiinin vaikutuksesta kalsium imeytyy elimistöön. D-vitamiinin on todettu vaikuttavan suotuisasti myös immuunipuolustusjärjestelmään ja vähentävän infektiosairauksien riskiä.
Esimerkiksi toistuvien flunssien ja elimistön alhaisen D-vitaminipitoisuuden yhteydestä on tutkimusnäyttöä sekä Suomesta että Yhdysvalloista.

Riittävä D-vitamiinin saanti vähentää tutkimustiedon mukaan selvästi myös riskiä sairastua eturauhasen, rintarauhasen ja imukudoksen syöpiin, I- ja II-tyypin diabetekseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin – siis sairauksiin, jotka ovat suomalaisten suuria terveysongelmia. D-vitamiinin roolia on tutkittu rohkaisevin tuloksin myös autoimmuunisairauksien, esimerkiksi nivelreuman ja MS-taudin, ennaltaehkäisyssä.

Monet vakavat sairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit, I- ja II-tyypin diabetes, nivelreuma, syöpätaudit, matala luun mineralisaatio ja masennus liittyvät kiinteästi D-vitamiinin puutokseen.

D-vitamiinia muodostuu ihossa auringonvalon (UVB-säteilyn) vaikutuksesta. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UV-indeksi on vähintään 3. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Auringosta saat D-vitamiinia, mutta vain silloin kun varjosi on lyhyempi kuin sinä itse. Siis lyhyen aikaa keskipäivällä, noin kello 10-16. Aurinkorasvat estävät lähes kokonaan D-vitamiinin muodostuksen ihossa. Aurinkoa tulisi ottaa vähintään käsivarsiin ja jalkoihin. Aurinkoa ei tarvitse ottaa kovin pitkään n. 30 minuuttia vähintään 3 kertaa viikossa riittää D-vitamiinin saantiin (aika ja ihon paljaus riippuu keneltä sitä kysyy eli asiaa ei ole Suomessa tutkittu). Aamulla ja illalla sekä talvisin saa auringosta pelkkää UVA-säteilyä. UVA-säteily ruskettaa ihon, mutta D-vitamiinia ei muodostu. Vältä ihon polttamista.
 
D-vitamiini on kuuma puheenaihe ravitsemustieteessä, ja kiinnostus on levinnyt valtamediaankin. Eikä ihme, sillä D-vitamiinin puute on maailman yleisin ravitsemuksellinen puutos. Miksi D-vitamiinia pitäisi ottaa purkista?

D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, jota ihomme valmistaa (Suomessa toukokuun alusta elokuun loppuun keskipäivällä) auringonvalon UVB-säteilyn avulla. Lisäksi D-vitamiinia saadaan rasvaisesta kalasta (2-22µg/100g) ja joistakin metsäsienistä pieniä määriä. D-vitamiinia myös lisätään pieniä määriä maitotuotteisiin ja margariineihin.

Perinteisesti D-vitamiini on liitetty luustoon. Suomessa arvioidaan olevan joka viidennellä ihmisellä vauvasta vaariin heikot luut D-vitamiinin puuteen takia. D-vitamiinin lapsuusaikaisen puutteen näkyvin seuraus, riisitauti, kuvattiin ensimmäisen kerran tieteellisesti jo 1600-luvun puolivälissä, mutta itse vitamiini löydettiin 1920-luvulla. D-vitamiinia pidettiin pitkään pelkästään luustoon ja kalsiumaineenvaihduntaan liittyvänä vitamiinina. Kalsiumaineenvaihdunnalle D-vitamiini onkin hyvin tärkeä, sillä ilman riittävää D-vitamiinin saantia kalsiumin aktiivista imeytymistä ohutsuolesta ei tapahdu.

1980-luvulla tutkimuksissa paljastui, että D-vitamiinilla on vaikutusta lähes kaikkiin kehon kudoksiin ja elimiin. Lisäksi D-vitamiini säätelee yli 200 geeniämme. Jos sitä ei saada tarpeeksi, solujen ja kudosten toiminta voi häiriintyä. Niinpä ei olekaan ihme, että D-vitamiinin puute on yhdistetty lukuisiin sairauksiin.

D-vitamiinin puute tai vajaus lisää muun muassa liikalihavuuden, I- ja II-tyypin diabeteksen, verenpaineen kohoamisen, sepelvaltimotaudin, sydämen vajaatoiminnan, useiden eri syöpien, MS-taudin, osteoporoosin, influenssan, Crohnin taudin, munuaistaudin ja masennuksen riskiä. D-vitamiinilla voidaan hoitaa useita sairauksia.D-vitamiinin puute ei rajoitu ainoastaan Pohjoismaihin, vaan se on yleistä kaikkialla maailmassa – jopa sellaisissa runsaan auringonvalon maissa kuin Intiassa ja Saudi-Arabiassa. D-vitamiinitutkija, professori Michael Holick onkin puhunut D-vitamiinin puutteesta todellisena pandemiana. Kaikkialla maailmassa ollaan vähitellen heräämässä siihen, että tarvitsemme tätä vitamiinia enemmän.

I-tyypin diabetesepidemia!
http://personal.inet.fi/koti/remeli/diabetes.htm

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan VIRALLINEN) päivittäinen D-vitamiinin saantisuositus on 20 mikrogrammaa yli 60-vuotiaille, 7,5 mikrogrammaa muille aikuisille ja 10 mikrogrammaa alle 3-vuotiaille, raskaana oleville ja imettäville. Näillä suositusmäärillä suomalaiset eivät onnistu ylläpitämään varsinkaan riittäviä talviaikaisia D-vitamiinitasoja.

Suomalaisten keskiarvo on n. 43 nmo/l nykyisillä virallisella saantisuosituksilla.

Vain muutamalla prosentilla D-vitamiinipitoisuus on ympäri vuoden optimaalisella 80–150 nmol/l tasolla, jos syö riittävästi D-vitamiinia purkista.

D-vitamiinin todellinen tarve syyskuun alusta toukokuuhun on 25-125 µg päivässä. Jotkut voivat tarvita enemmänkin, mutta suurempien annosten olisi hyvä perustua D-vitamiinitasojen mittaukseen.
 
Lääkäri Erkki Antila sanoo suoraan, että tämänhetkiset D-vitamiinin saantisuositukset ovat riittämättömiä. Kun virallinen suositus puhuu 7,5 mikrogramman päiväsaannista ravinnosta, Antila suosittelee seitsenkertaista annostusta.

- Näin pystyttäisiin torjumaan monia vaikeita sairauksia. 7,5 mikrogrammaa takaa vain sen, ettei riisitautia tule, hän sivaltelee.

D-vitamiinista on viime vuosina tullut eri puolilta maailmaa valtavasti uutta tutkimustietoa, ja jopa vitamiineihin vanhastaan nihkeästi suhtautuneet viranomaisetkin ovat suositelleet D-vitamiinilisiä. Lääkäri Erkki Antilan mielestä jo tehnyt korjaukset D-vitamiinin saantisuosituksiin ovat kuitenkin riittämättömiä, ja samaa hän sanoo myös elintarvikkeiden vitaminisoinnista. D-vitamiinia käytetään edelleen valitettavan varovaisesti, sillä viranomaisten nihkeä suhtautuminen kaikkiin vitamiineihin ja suoranainen pelottelu ovat jääneet kansalaisten muistiin.

- Jos ihan tarkkoja ollaan, D-vitamiinista pitäisi sen ominaisuuksien vuoksi puhua pikemminkin D-hormonina, Antila toteaa. – Luonnollinen ja riittävä D-vitamiinin lähde on aurinko, mutta sitä meillä suomalaisilla on tarjolla vain keväästä syksyyn.

- D-vitamiini vaikuttaa kalsiumin imeytymiseen ja estää osteoporoosia. D-vitamiini ylläpitää immuniteettia ja estää monia vakavia autoimmuunisairauksia kuten reumatauteja, tulehduksellisia suolistosairauksia, ykköstyypin diabetesta ja MS-tautia. D-vitamiini torjuu myös monia syöpälajeja ja erityisesti rinta-, eturauhas- ja paksusuolisyöpiä.

- D-vitamiini estää myös tuberkuloosia ja influenssaa, ja sopiikin kysyä, miksi influenssaepidemiat kiertävät maapalloa aina sinne, missä on talvi eikä aurinkoa ole näkyvissä. D-vitamiini torjuu talvimasennusta, kevätväsymystä ja se pitää vireystilaa yllä. D-vitamiini ehkäisee myös korkeaa verenpainetta, ja sillä onkin sama toimintamekanismi kuin verenpainelääkkeillä eli se vaikuttaa angiotensiinia hillitsevästi.

- D-vitamiini torjuu myös kroonista kipua kuten esimerkiksi fibromyalgian oireita ja sen on todettu vaikuttavan suotuisasti myös PMS-oireisiin. Niin kuin huomataan, lista on siis hyvin pitkä.

Erkki Antila sanoo D-vitamiinin puutoksen olevan maailmanlaajuinen ongelma riippumatta siitä, mikä on kunkin populaation lähtötaso. Meillä pohjoisen ihmisillä se on luonnollisesti hyvin alhainen verrattuna esimerkiksi koko ajan auringossa oleskeleviin afrikkalaisiin.

- Jos suomalaisten laboratoriotulos mahtuu käytössä olevien meikäläisten D-vitamiinin viitearvojen sisään, ei se silti todista sitä, että asiat ovat kunnossa. Jos koko populaatio on D-vitamiinin puutosalueella, siitä ei ole meille minkäänlaista lohtua.

Paras D-vitamiinin lähde on siis aurinko, ja Erkki Antila suositteleekin potilailleen parinkymmenen minuutin auringonottoa touko-syyskuussa puolenpäivän aikaan.

- D-vitamiinin ravintolähteenä on ennen kaikkea kala.

Erkki Antila toteaa kuitenkin, ettei nykyravinnosta saa riittävästi D-vitamiinia. Pronssikaudella jokainen suomalainen söi päivittäin yli kilon kalaa.

- Kannattaa kuitenkin katsoa, mitä kalaa syö, Antila huomauttaa. – Painoyksikköä kohden D-vitamiinia on eniten kuhassa, melkein yhtä paljon sitä on siiassa, muikussa on vähän yli puolet siitä mitä kuhassa, silakassa kolme neljäsosaa siitä mitä kuhassa, mutta yllättäen kasvatetussa lohessa on D-vitamiinia vain muutama mikrogramma.

Lääkäri Erkki Antila pudistelee päätään, kun puhe kääntyy virallisiin D-vitamiinin saantisuosituksiin. Hän sanoo suoraan, että nykyisillä suosituksilla pystytään torjumaan riisitauti ja väärät sääret, mutta niissä ei ole otettu ollenkaan huomioon kautta maailman tehtyjä tutkimuksia tuntuvan D-vitamiinilisäyksen tuomista terveyseduista ja monien eri sairauksien ehkäisymahdollisuuksista.

Antila suosittelee useisiin kansainvälisiin laajoihin tutkimuksiin ja analyyseihin perustuen sopivaksi D-vitamiinin päiväannokseksi vähintään 50µg eli 2000 IU. Hän vakuuttaa, ettei mitään yliannostuksen vaaraa ole, vaikka D-vitamiini onkin rasvaliukoinen vitamiini.

- Mitä D-vitamiinin toksisuuteen tulee, voidaan sanoa, että entinen yläraja on nykyinen alaraja. Tällä hetkellä ylärajana pidetään 10 000 IU:n eli 250 mikrogramman päiväannostusta, ja sitäkin vain jatkuvassa käytössä. Akuuttia myrkyllisyyttä D-vitamiinilla ei ole lainkaan, ja USA:ssa on monissa laitoksissa vanhuksille annettu 100 000 IU:n injektioita.

- On joukko erityistilanteita, missä D-vitamiinin riittävä saanti on erittäin tärkeää. Imettävän äidin tulisi saada vuorokaudessa vähintään 3000 (75µg) kansainvälistä yksikköä, sillä äidin matala D-vitamiinitaso ohjelmoi sikiön perintötekijöitä väärin, jolloin vielä aikuisiässä lapsi voi altistua tavallista helpommin tietyille sairauksille. Matala D-vitamiinitaso saattaa vaikeuttaa myös sikiön aivojen kehittymistä.

Erkki Antila toteaa monien syöpätutkimusten osoittavan, että D-vitamiinilla on erittäin tärkeä rooli sekä paksusuolisyövän että rintasyövän torjunnassa. Molempien syöpätyyppien esiintyvyys on tutkimuksissa jopa puolittunut niillä, joilla D-vitamiinin saanti on ollut tuntuvasti suosituksia korkeampi.

Omat D-vitamiinitasonsa voi kuitenkin käydä mittauttamassa, jotta tietää, missä mennään.
D-vitamiinin puutos on suuri terveysriski – Terveyshymy
 
Nuorten todellisuus hämärtyy D-vitamiinin puutteen takia!

Psykoosi, eli todellisuuden hämärtyminen, on hankala havaita rakkaassa ihmisessä. Erityisen vaikea sitä on hoitaa, jos kyseessä on teini-ikäinen lapsi.

Lääkäri Barbara Gracious ja hänen kollegansa havaitsivat äskettäisessä tutkimuksessa, että D-vitamiinin puutoksesta kärsivien teinien psykoosiriski oli korkeampi kuin muiden. Tutkimukseen osallistuneista 104 teinistä 72 prosentilla oli D-vitamiinia vähemmän kuin 30 ng/ml (75 nmol/l) ja 34 prosentilla sitä oli vähemmän kuin 20 ng/ml (50 nmol/l).

D-vitamiinin määrän merkitys ei ollut vähäinen. Jos teinillä oli alhainen määrä D-vitamiinia kehossaan, hänen psykoosiriskinsä oli lähes nelinkertainen muihin verrattuna.

Toisessa, Ruotsin Karolinska-instituutissa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin myös, että mielenterveyspotilaista teini-ikäisillä oli kaikista alhaisimmat D-vitamiinitasot. Murrosikäisillä tytöillä D-vitamiinia oli noin 20 ng/ml (45 nmol/l), kun murrosikäisillä pojilla sitä oli vain 10ng/ml (25 nmol/l).
Study: Low vitamin D linked to psychosis in teens | Vitamin D Council Blog



Tutkimusten mukaan seerumin paras D-vitamiinipitoisuus olisi se, minkä auringon valo saa maksimaalisesti aikaan iholla, mikä vastaa seerumin kalsidiolipitoisuutta yli 100 nmol/l. Tähän pitoisuuteen päästään n. 25-125µg päiväannoksella, eli nykysuosituksia tulisi nostaa.

USA:n Endokrinologiyhdistyksen S-D-25:lle antama viitearvo on 75–150 nmol/. Espanjassa laboratoriot antavat viitearvoiksi 75–250 nmol/l. Suomessa väestön keskiarvot ovat noin 43 nmol/l luokkaa, mikä on selvästi liian vähän, ja lisää sairastumisen ja kuoleman riskiä.

D-vitamiini on välttämätön kasvulle, terveelle luustolle, aivojen normaalille kehitykselle, hermosysteemille ja normaalille sukupuoliselle kehitykselle.
 
"Alentunut D-vitamiinipitoisuus on keskeinen riskitekijä rasitusmurtumissa. Asia selviää Tampereen yliopistossa tehdystä väitöstutkimuksesta, jossa selvitettiin varusmiesten D-vitamiinivajeen yleisyyttä ja vaikutuksia.

Tutkimuksen mukaan riski saada rasitusmurtuma kasvaa jopa nelinkertaiseksi, kun D-vitamiinipitoisuus on alhainen. Tutkimukseen osallistui 756 tervettä varusmiestä, joiden rasitusmurtumat kirjattiin kolmen kuukauden aikana.

Tutkimuksessa ilmeni myös, että D-vitamiinin vajeesta kärsivillä varusmiehillä on tilastollisesti merkittävästi enemmän hengitystieinfektioista johtuvia poissaoloja. Tutkimuksen mukaan D-vitamiinivalmisteen käyttö saattaa vähentää hengitystieinfektioita."
Aamulehti


"The doses of sunshine or oral vitamin D3 used in healthy children should be designed to maintain 25(OH)D levels above 50 ng/mL. As a rule, in the absence of significant sun exposure, we believe that most healthy children need about 1,000 IU of vitamin D3 daily per 11 kg (25 lb) of body weight to obtain levels greater than 50 ng/mL. Some will need more, and others less. In our opinion, children with chronic illnesses such as autism, diabetes, and/or frequent infections should be supplemented with higher doses of sunshine or vitamin D3, doses adequate to maintain their 25(OH)D levels in the mid-normal of the reference range (65 ng/mL) — and should be so supplemented year-round (p. 868)."

- Cannell JJ, Vieth R, Willett W, Zasloff M, Hathcock JN, White JH, Tanumihardjo SA, Larson-Meyer DE, Bischoff-Ferrari HA, Lamberg-Allardt CJ, Lappe JM, Norman AW, Zittermann A, Whiting SJ, Grant WB, Hollis BW, Giovannucci E. Cod liver oil, vitamin A toxicity, frequent respiratory infections, and the vitamin D deficiency epidemic. Ann Otol Rhinol Laryngol. 2008 Nov;117(11):864–70.

1000 IU jokaista lapsen 11 painokiloa kohden ympäri vuoden, allekirjoittajana mm. Christel Lamberg-Allardt. Tavoitetaso artikkelin mukaan olisi 65 ng/ml eli noin 160 nmol/l. Omat D-vitamiinitasonsa voi kuitenkin käydä mittauttamassa, jotta tietää, missä mennään.
.: Christel Lamberg-Allardt siirtynyt Sauber-talliin?

Suomalaisten keskiarvo on n. 43 nmo/l nykyisillä virallisella saantisuosituksilla.


HYKSin lasten ja nuorten sairaalan dosentti Outi Mäkitie tuomitsee Duodecimin pääkirjoituksessa valtion ravitsemusneuvottelukunnan päätöksen lykätä D-vitamiinin saantisuosituksen nostamista. Mäkitien syyttävä sormi osoittaa suoraan Pekka Puskaan, joka johtaa neuvottelukuntaa. Sen toiminta on vastuutonta, sillä suosituksen välitön nosto voisi vaikuttaa merkittävästi suomalaislasten terveyteen, kirjoittaa lastenlääkäri Mäkitie.
Lastenlääkäri vaatii D-vitamiinisuosituksen nostoa - Terveysuutiset - Tohtori Tolonen



Muuttuiko mikään uusien D-vitamiinisuositusten myötä?
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99587.pdf
 
Raskausdiabetes ja D-vitamiini

D-vitamiinin piilevä puute on yleinen ja se liittyy raskausajan diabeteksen riskiin, osoittaa uusi Bostonin yliopiston tutkimus. Tulos on tärkeä suomalaisiakin ajatellen, sillä raskausajan diabetes on meillä varsin yleinen. Vaikka tauti yleensä paraneekin synnytyksen jälkeen, sairastuu nainen usein myöhemmin tyypin 2 diabetekseen. Jokaisen odottavan äidin seerumin D-vitamiinin pitoisuus tulisi mitata ja nostaa D-vitamiinilisällä viitearvon (75–150 nmol/l) puitteisiin.

Project Viva -tutkimukseen osallistui 1414 raskaana olevaa bostonilaista naista, joiden seerumin D-vitamiinin pitoisuus (joka Suomessa merkitään S-D-25) ja verensokeri mitattiin 26–28 raskausviikolla. Samalla tehtiin sokerirastuskoe. Boston sijaitsee suunnilleen samalla leveysasteella kuin Madrid ja Rooma. Siksi onkin yllättävää, että suuri osa tutkituista naisista poti D-vitamiinin puutosta.

Sokerirasituskoe antoi normaalin tuloksen 1087 naiselle, joista 44:llä (4 %) S-D-25 oli alle 25 nmol/l. Sokerirasituskoe oli epänormaali 159 naisella, ja heistä 9:llä (5,7 %) S-D-25 oli alle 25. Raskausajan diabetes todettiin 68 naisella, joista 9:n (13,2 %) S-D-25 oli alle 25. Tulokset osoittivat, että pieni S-D-25 lukema (alle 25 nmol/l) liittyy suurentuneeseen sokeritasapainon häiriöön ja raskausajan diabetekseen, kirjoittavat lääkärit raportissaan. Tällaisia lukemia esiintyy Suomessakin henkilöillä, jotka eivät ota riittävästi D-vitamiinia ruoan lisänä.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2355


Senaatintorilla haastattelussa Tohtori Tolonen
http://www.jarviradio.net/index.php?option=com_content&view=article&id=390:120611tolonen&catid=37:aanileikkeet&Itemid=70
 
D-vitamiini säätelee monien geenien ilmentymistä eli sitä mikä osa genomista on aktiivista ja tuottaa proteiineja
Raskauden normaali kulku vaatii riittävän D-vitamiinitason joka on korkeampi kuin kalkin imeytymisen varmistava taso
Elimistön D-vitamiinistatuksen paras mittari on seerumin 25(OH)D mittaus
Lähtökohtana normaaliarvoille tulee pitää ”luonnonmukaista” D-vitamiinitasoa eikä jonkun yksittäisen sairauden eston tarvitsemaa tasoa
Paras arvio D-vitamiinin normaaliarvosta on 120-225 nmol/l
Kesällä vaalea iho tuottaa helposti 375 µg D3-vitamiinia 15 minuutin aikana
120 nmol tason ylläpito talvella vaatii keskimäärin 120 µg D3 -vitamiinia
D-vitamiinin imeytyminen vaihtelee paljon ja siksi seerumin 25(OH)D mittausta pitäisi käyttää herkästi, riittävän annoksen varmistamisessa, muutaman kuukauden korvaushoidon jälkeen
http://terveesti.blogs.fi/2012/03/13/uusin-tieto-d-vitamiinista-13173362/


D-vitamiinin vajaus on maailmanlaajuinen ongelma. Pohjoisen alueen maissa, joissa auringonvalo on riittämätöntä tuottamaan D-vitamiinia ihossa, vajaus on erityisen laajaa. Suomessa D-vitamiinia ei muodostu iholla lainkaan syyskuusta toukokuuhun ja sen vajausta onkin todettu kaikissa ikäluokissa talvikuukausina.


"Eurooppalainen D-vitamiinin asiantuntijatyöryhmä on huolestunut Euroopan väestön hälyttävästä D-vitamiinin puutteesta. D-vitamiini on tarpeen ravintolisänä jopa aurinkoisissa etelän maissa, kuten Espanjassa. Pohjoismaissa tarve on 100 mikrogrammaa (µg) päivässä. Ihmisen seerumin D-vitamiinin pitoisuuden (S-D-25) tulee olla yli 75 nmol/l. Suomessa viranomaiset suhtautuvat nihkeästi ravintolisiin ja pitävät siksi riittävänä 50 nmol/l ja pelottelevat yli 50 µg:n muka olevan vaarallista. Liian pieni D-vitamiinin saantisuositus ja ravintolisien vastustus maksavat yhteiskunnalle miljardeja euroja vuodessa."
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2250

"HYKSin lasten ja nuorten sairaalan dosentti Outi Mäkitie tuomitsee Duodecimin pääkirjoituksessa valtion ravitsemusneuvottelukunnan päätöksen lykätä D-vitamiinin saantisuosituksen nostamista. Mäkitien syyttävä sormi osoittaa suoraan Pekka Puskaan, joka johtaa neuvottelukuntaa. Sen toiminta on vastuutonta, sillä suosituksen välitön nosto voisi vaikuttaa merkittävästi suomalaislasten terveyteen, kirjoittaa lastenlääkäri Mäkitie."
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99587.pdf

"Paras lahja lapselle on D-vitamiini!
Kävin äsken taas lauantain kunniaksi D-vitamiinipullollani. Otan D:tä lääkärin määräyksestä enemmän kuin ravintosuositus määrää. D on sairaan tärkeä vitamiini, joka oikeasti on hormoni- eritoten meille napapiirin asukkaille.

D auttaa tulehdustiloihin, reumasairauksiin, syöpien syntyyn, sikiön ja lapsen aivojen kehitykseen, flunssiin, osteoporoosiin ja moneen muuhun oireeseen, joita länsimaisella ihmisellä on. Silti saamme sitä aivan liian vähän. Näistä asioista suuresti tietävä lääkäri Erkki Antila suosittelee D-vitamiinin päiväannokseksi vähintään 50 µg eli 2000 kansainvälistä yksikköä. Katsokaa hyvät ihmiset D-vitamiinipurkkinne kyljestä, että saatte sen verran. Raskaana olevien tulisi hänen mukaansa saada 100µg."
http://www.huonoaiti.fi/?p=460
 
D-vitamiini Suomen talvessa
"Italialaisena olen tottunut aurinkoon ja lämpöön, joten nyt kun olen talven täällä Suomessa, pitäisikö minun käyttää D-vitamiinia?”

Kun aurinko paistaa 45 leveysasteen eteläpuolella – vaikkapa Italiassa – saa ulkona valtavan määrän D3-vitamiinia aivan ilmaiseksi.

Jos oleilee uimapuvussa auringossa ilman suojavoiteita juuri niin kauan (ehkä 15min), että iho alkaa hivenen punottaa, on saanut noin 10000–20000 yksikköä eli 250–500 mikrogrammaa D3-vitamiinia kertaheitolla. Mutta myrkytystä ei tule, koska vitamiinia hajotetaan samaa tahtia.

D3, tulipa se sitten iholta tai tableteista, kuljetetaan maksaan, jossa se hajotetaan kalsidioliksi, joka on D-vitamiinin varastohormoni. Siis meidän D-vitamiinitankit ovat täynnä kalsidiolia, joka voidaan mitata verenkierrosta. Arvo kertoo varastojen tilasta. Kalsidioli muutetaan sitten munuaisissa uudelleen D3:ksi ja sieltä se sitten kulkeutuu kaikkialle tappelemaan syöpiä vastaan, pitämään luita kunnossa ja estämässä Alzheimeria sun muita tauteja.

Etelä-Italiassa normaalisti elävien ihmisten kalsidiolin taso on 100-200nmol/l, joka on ilmeisesti se ihanteellisin taso. Mutta tuo taso alkaa laskea kohti suomalaista tasoa ja on parissa kuukaudessa meidän tasollamme.

Toisin sanoen, kyllä D-vitamiinia tarvitaan lisää. Mutta paljonko on riittävästi, siitä ei ole yhtenevää näkemystä. Itse olen vakuuttunut siitä mitä professori Ilari Paakkari on vasta Duodecim-lehdessä kirjoittanut, eli jotta me pääsisimme tuolle ”normaalille” eteläitalialaiselle tasolle, me tarvitsemme enemmän kuin nykyiset suositukset opastavat, jopa tuollainen 50–100 mikrogrammaa eli 2000–4000 yksikköä päivässä.
http://ohjelmat.yle.fi/akuutti/omalaakari/vastausarkisto/d_vitamiini_suomen_talvessa




Ja sitten ostamaan halpaa vitasmiinia, koska joku saa siitä rahaa. No tietysti saa ja pitääkin. Kaikki maksaa ja jos ei halua maksaa, niin sitten kannattaa lopettaa syöminen, juominen, peseminen jne... Oleminen, kun joku saa siitä rahaa. Lääkkeet tulevat kyllä aina kalliimmaksi ja kuka sitä sairas haluaa olla?



D-vitamiinia myydään ruokakaupoissa, apteekeissa sekä luontaistuotekaupoissa (tuotteet ja hinnat vaihtelee paikoittain ja paikkakunnittain). Apteekeissa on suppein ja kallein valikoima, joten D-vitamiinit kannattaa ostaa muualta. Öljykapseleissa EI ole lisä- eikä makeutusaineita, joten lienevät parhaimpia valmisteita.

Myös Suomalaisista verkkokaupoista saa edullisemmin kuin kaupasta:
http://www.ebn.fi/vitamiinit_mineraalit-1.html

http://www.manninen.info/shop/index.php?route=product/category&path=99_71

Tässä luotettava kauppa ulkomailla:
http://www.iherb.com/Vitamin-D

Softgel = öljykapseli eli parasta, mitä rahalla saa. Öljyjä on erilaisia eli jos on allergiaa esim. kalalle tai soijalle, niin valitse esim. auringonkukkaöljyssä oleva valmiste.

400IU = 10µg

1000IU = 25µg

2000IU = 50µg

4000IU = 100µg

5000IU = 125µg

iHerbin tilausohjeet suomekielellä (visa tarvitaan):
http://www.onnistuneetkaupat.fi/iherb-tilausohjeet/
 
Kiitos infopaketista, toivottavasti ihmiset ymmärtäisivät D-vitamiinin tärkeyden. @ Kepsis: Pakkoko se on avata ketjua D-vitamiinista, jos oma terveys ei kiinnosta?

Älä jaksa jauhaa paskaa.

Jos haluaisit leivttää tietoutta niin laittaisit vain linkkejä eri lähteisiin ja antaisit oman mielipiteesi myös järkevästi siinä sivussa, tämä on vain tekstiseinäpaskaa.

Jos ymmärtää mitään internetistä niin ihmiset vaihtaa välittömästi suuntaa kun asia menee puisevaksi tai pelkäksi "pänttäämiseksi". Puhumattakaan romaanin kopioimisesta, ikäänkuin juuri sinä olisit keksinyt kaikki hyödyt ja haitat d-vitamiiniin liittyen. Eli tuhlaat vaan bittiavaruutta tekemällä useampaan otteeseen samaa tekstiä, sen sijaan että esittäisit vetoavammin asiasi kuin vain kopioimalla. Tulee heti mieleen FB statusketjutkirjeet.
 
D-vitamiinin vähyys voi lisätä aivoinfarktin vaaraa
Suosituksia pienempi veren D-vitamiinipitoisuus saattaa altistaa aivoinfarktin kehittymiselle, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa. Tätä ennen D-vitamiinin vähyys on yhdistetty mm. sydän- ja verisuonitautien riskiin, mutta aivoinfarkteja ja muita aivohalvauksia koskevat tulokset ovat olleet epäselviä.

Tutkimuksessa riski sairastua aivoinfarktiin oli suurentunut naisilla, joiden veren D-vitamiinipitoisuus oli keskimäärin 35 nmol/l, kun vertailukohtana olivat naiset, joiden pitoisuudet olivat keskimäärin 77 nmol/l. Suomessa normaaliarvona pidetään noin 40–80 nmol/l:n pitoisuuksia, joka on aivan liian alhainen.

Yhteydet havaittiin mittaamalla veren D-vitamiinipitoisuudet vajaalta viideltäsadalta keskimäärin 60-vuotiaalta aivoinfarktiin sairastuneelta naiselta. Heitä verrattiin yhtä moneen terveeseen ikätoveriin. Sama tulos tuli aikaisempien tutkimusten tuloksia yhdistelleessä meta-analyysissä, joka perustui 1 200 aivohalvauspotilaan tietoihin kuudesta eri tutkimuksesta.
Uutispalvelu Duodecim



D-vitamiinin vaikutukset ihmisen terveyteen saattavat olla huomattavan laajat, Oxfordin yliopiston geenitutkimus vihjaa. Sen mukaan D-vitamiini vaikuttaa mm. MS-tautiin, nuoruustyypin diabetekseen ja Crohnin tautiin liittyviin geeneihin sekä yli 200 muuhun geeniin.

Genome Research -lehdessä tutkijat kertovat DNA-sekvensoinnin avulla löytäneensä ihmisen genomista 2 776 paikkaa, joihin D-vitamiinin reseptoriproteiini sitoutuu, ja havaitsivat niiden kasautuvan monien autoimmuunitauteihin liittyvien geenien lähettyville. Havainto viittaa siihen, että D-vitamiini saattaa vaikuttaa mm. SLE-taudin (systeeminen lupus erythematosus), nivelreuman ja useiden syöpien syntyyn.

Tutkijat havaitsivat lisäksi D-vitamiinin vaikuttavan huomattavasti 229 geenin aktiivisuuteen, joista mm. IRF8-geeni on yhdistetty MS-tautiin ja PTPN2 nuoruustyypin diabetekseen ja Crohnin tautiin.

Tulosten käytännön merkitys on vielä epäselvä, mutta ne vahvasti viittaavat siihen, että D-vitamiini vaikuttaa hyvin monien sairauksien kehittymiseen.
Uutispalvelu Duodecim


Suomessa arvioidaan olevan n. 400 000 osteoporoosia sairastavaa potilasta, osteoporoottisia murtumia Suomessa syntyy n. 40 000 vuosittain, näistä lonkkamurtumia on n. 8000. Lisäksi toiset 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa, osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa. Lonkkamurtumien määrän ennustetaan lähes kolminkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Myös alle 20-vuotiailla on todettu osteoporoosia.ja riisitautia (Osteoporoosiliitto 2009, Marjo Lehtonen-Veromaa 2009, lastenlääkärit 2011)


D-vitamiinin puute näkyy erityisesti lasten luunmurtuma tilastoissa: viimeisen 20 vuoden aikana lasten kyynärvarren murtumat ovat lisääntyneet 31 prosenttia ja olkavarren murtumat 39 prosenttia. Muita osatekijöitä ovat kalsiumin ja liikunnan puute.

"70 % eurooppalaisista elää D-vitamiinin puutteessa"


Kun D-vitamiinin pitoisuus seerumissa ylittää 82,5 nmol/l, vähenee tyypin 2 diabeteksen riski 25–40 %, ilmenee uudesta amerikkalaisesta tutkimuksesta. Se esitettiin perjantaina (23.6.2011) San Diegossa American Diabetes Associationin vuosikokouksessa, johon osallistui 13 000 diabeteslääkäriä.
D-vitamiini ehkäisee diabetesta - Terveysuutiset - Tohtori Tolonen
 
Älä jaksa jauhaa paskaa.

Jos haluaisit leivttää tietoutta niin laittaisit vain linkkejä eri lähteisiin ja antaisit oman mielipiteesi myös järkevästi siinä sivussa, tämä on vain tekstiseinäpaskaa.

Jos ymmärtää mitään internetistä niin ihmiset vaihtaa välittömästi suuntaa kun asia menee puisevaksi tai pelkäksi "pänttäämiseksi". Puhumattakaan romaanin kopioimisesta, ikäänkuin juuri sinä olisit keksinyt kaikki hyödyt ja haitat d-vitamiiniin liittyen. Eli tuhlaat vaan bittiavaruutta tekemällä useampaan otteeseen samaa tekstiä, sen sijaan että esittäisit vetoavammin asiasi kuin vain kopioimalla. Tulee heti mieleen FB statusketjutkirjeet.

syöhän vitamiinis =DD
 
Vahingossa avasin, kun aattelin, että jotain uutta D-rintamalta, mutta kun tommosta pakkosyöttöä sivutolkulla, niin mitä hyötyä kellekään?? Surkeeta kerrassaan, höh..
 
D-vitamiinitutkimus FIND

Tällä sivustolla on lisätietoa Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa alkavasta D-vitamiinitutkimuksesta. Tutkimuksessa selvitetään nykyisiä virallisia suosituksia huomattavasti suurempien D-vitamiinimäärien vaikutusta terveyteen ja sairauksien ilmaantumiseen terveillä tutkittavilla.

Tutkimuksen tarkoitus

Viimeaikaisten tutkimustulosten perusteella D-vitamiinin puutos saattaa olla suurempi kansanterveysongelma kuin aikaisemmin on ajateltu. Iso osa suomalaisista kärsii D-vitamiinin puutoksesta erityisesti talvi- ja kevätkuukausina. Perinteisesti D-vitamiini on yhdistetty luuston hyvinvointiin, sittemmin D-vitamiinin puutos on monissa suurissa väestötutkimuksissa yhdistetty myös muun muassa lisääntyneeseen sydän- ja verisuonitautien ja syöpien riskiin. Tämän FIND-tutkimuksen tarkoituksena on selvittää D-vitamiinilisän vaikutusta sydän- ja verisuonitautien ja syöpien ilmaantumiseen. Lisäksi tutkimuksessa voidaan selvittää D-vitamiinilisän vaikutuksia myös muihin sairauksiin, kuten esimerkiksi tyypin 2 diabetekseen, masennukseen tai luuston terveyteen.

D-vitamiinimäärä on enintään nelinkertainen virallisiin suosituksiin verrattuna. Ainoastaan 80 µg/vrk D-vitamiinia nauttivassa ryhmässä ylittyy tämän hetkinen ylimmän virallisen päiväsaannin raja, joka on 50 µg/vrk Suomessa (turvallinen yläraja 250µg/vrk).

D-vitamiinin vähäinen saanti on ongelma erityisesti Pohjoismaissa, joissa auringonvalo ja ravinto eivät yksin riitä turvaamaan elimistön tarvitsemaa D-vitamiinimäärää ympäri vuoden. Esimerkiksi Kuopiossa viime vuonna tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että veren D-vitamiinipitoisuudet laskivat kesän jälkeen alhaiselle tasolle jo syys-lokakuussa, kun aiemmin oletettiin, että auringonvalon avulla tuotetut elimistön D-vitamiinivarastot riittäisivät pidempään.
Itä-Suomen yliopisto - D-VITAMIINITUTKIMUS


Kasvatetun kalan (Suomessa kasvatettua kalaa ovat lohi, siika ja nieriä) D-vitamiinipitoisuus riippuu käytetystä rehusta. Näiden kalojen D-vitamiinipitoisuutta EI ole mitattu. Mutta ulkomailla tehtyjen tutkimusten mukaan se on hyvin alahainen rehun koostumuksesta johtuen.
 
Tässä talviaikaan tehdyssä tutkimuksessa 18-21 -vuotiaiden miesten veren D-vitamiinitaso:

Vitamin D Status as a Determinant of Peak Bone Mass in Young Finnish Men (2004).
Vitamin D Status as a Determinant of Peak Bone Mass in Young Finnish Men

todettiin mm:

"In the beginning of the study in July 2000, 2 of 220 men (0.9%) had serum 25-OHD less than 20 nmol/liter. Six months later in the winter, the corresponding proportion was 38.9% (65 of 167 men), and during the next summer it was 2.1% (2 of 94 men). The median levels of serum 25-OHD were 44, 24, and 41 nmol/liter, respectively."

Tammikuussa 2001 nuorten miesten 25OHD taso oli siis vain 24 nmol/l.

Sen jälkeen kun maitoon ja joihinkin muihin elintarvikkeisiin oli alettu lisätä pieniä määriä D-vitamiinia, tehtiin jatkotutkimus

Vitamin D fortification of milk products does not resolve hypovitaminosis D in young Finnish men (2007).
European Journal of Clinical Nutrition - Abstract of article: Vitamin D fortification of milk products does not resolve hypovitaminosis D in young Finnish men

Sitaatti sen abstraktista:

"In January 2004, vitamin D fortification had raised serum 25-OHD level, with the mean of individual percent changes being 20.4% measured with RIA (P=0.0015). The correlation between the RIA and HPLC methods was high (r=0.85). Nineteen men (29.2%) had vitamin D deficiency (25-OHD less than or equal to 20 nmol/l) and 48 men (73.8%) had hypovitaminosis D (25-OHD less than or equal to 37.5 nmol/l)."

Tammikuussa 2004 siis 73.8%:lla nuorista miehistä 25OHD oli alle 37.5 nmol/l!

Ei liene mitään syytä olettaa, että koko väestöllä keskimäärin tilanne olisi parempi kuin nuorilla miehillä, pikemminkin päinvastoin. Saattaapi siis olla, että jopa kolmella neljäsosalla Suomen kansasta 25OHD on talvella alle 40 nmol/l!


Normaalina pidetään sitä, mitä auringosta saa ja se on yli 100 nmol/l. Tähän tarvitaan keskimäärin 100µg D-vitamiinia päivässä.


Nykypäivän lääkärin pitäisi mielestäni ymmärtää, että kalsidiolipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon siinä missä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin. Luultavasti osa lääkäreistä osaakin jo toimia näin.
 
a227.gif


Referaattina, kiitos.
 
a227.gif


Referaattina, kiitos.

Referaatti on kuullun tai luetun tekstin lyhennelmä, jossa tuodaan esille tärkeimmät asiat.

Syö D-vitamiinia 100µg/vrk syyskuusta huhtikuun loppuun. Toukokuusta elokuun loppuun ole monta kertaa viikossa päivällä 11-16 aikaan 1/2 tuntia auringossa ainakin käsivarreta ja jalat paljaan.

Anna 1 vuotiaale jo 20µg/vrk ja sitä vanhemmille 30µg/vrk ihan joka päivä.

Murrosikäselle 50µg/vrk.

Osta öljyssä kapseleita tai tippoja. Tippoja on myös vahvempina kuin 5 tippaa ja 10µg.

Yhdessä Teho D tipassa on 10 mikrogrammaa D3-vitamiinia, mikä on viisinkertainen määrä muihin markkinoilla oleviin vastaaviin tuotteisiin verrattuna.

Bioteekin uutuustuote sisältää kasvirasvahappoja ja D3-vitamiinia. Esimerkiksi neuvoloiden suosittelemissa perinteisissä D-vitamiinitipoissa on D2-vitamiinia (ergokalsiferoli), jota keho käyttää huonommin hyväkseen kuin D3:a (kolekalsiferolia).

Tippavalmistetta on kätevä käyttää, joka se sopii koko perheelle. Tipat voi laittaa ruokaan, lusikkaan tai nuolaista vaikka suoraan kämmenselältä. Makua ei tarvitse pelätä, koska ne eivät maistu miltään. Koska tippaa on niin vahva, valmisteesta on helppoa annostella yksilöllisesti juuri haluttu ja suurempikin annos D-vitamiinia!.

Teho D tippaa -valmiste on hyvin riittoisa, 280 tippaa/pullo, ja se on lisäaineeton. D3-vitamiinin lisäksi siinä on vain hyvin säilyviä sekä tasaisen annostuksen takaavia kasvirasvahappoja ja siksi se säilyy huoneenlämmössä avattuna 8 kk.


1 tippa sisältää 10µg D-vitamiinia
 
Vahingossa avasin, kun aattelin, että jotain uutta D-rintamalta..

Yli puolet kouluikäisistä ei käytä lainkaan D-vitamiinivalmisteita.
Tuoreen tutkimuksen mukaan D-vitamiinin saantisuositus toteutuu sitä huonommin mitä vanhemmista lapsista on kyse. 13–17-vuotiaista enää joka viides ottaa päivittäin D-vitamiinia.

Pienillä lapsilla tilanne on parempi. Lähes kolme neljästä alle kolmevuotiaasta saa D-vitamiinivalmistetta päivittäin.

Suositusten mukaan alle 18-vuotiaiden tulisi käyttää D-vitamiinilisää joka päivä.

Yliopiston Apteekin Taloustutkimuksella teettämään kyselyyn haastateltiin syyskuussa 1003 ihmistä, jotka ovat 15–79-vuotiaita.
 
Raskaudenaikainen D-vitamiinin puute heikentää sikiön synnynnäistä immuunisuojaa

Äidin D-vitamiinin puute raskauden aikana heikentää lapsen luontaisen immuunivasteen kehittymistä ja voi altistaa syntyvän lapsen muun muassa autoimmuunitaudeille, kuten ykköstyypin diabetekselle. Raskaana olevien ja hedelmällisessä iässä olevien naisten tulisikin kiinnittää erityistä huomiota D-vitamiinin riittävään saantiin, suomalaisasiantuntijat muistuttavat.

- Tutkimusten valossa kaikkien hedelmällisessä iässä olevien naisten olisi hyvä kiinnittää erityistä huomiota riittävään D-vitamiinin saantiin jo raskautta suunniteltaessa, jotta äidin elimistön D-vitamiinipitoisuus olisi riittävä sikiön immuunivasteen kehittymiselle, Lamberg-Allardt toteaa.

Tutkimusten mukaan D-vitamiinin vajaus on yleistä.


n. 40 000 suomalaista sairastaa I-tyypin diabetesta.

Vuonna 2001 tehty syntymäkohorttitutkimuksen mukaan 50µg/vrk D-vitamiiniannokset lapsilla vähensivät ykköstyypin diabeteksen riskiä 88 % . Virallinen suositus on 10µg/vrk edelleen. Tämä sairaus lisääntyy 4% vuosivauhtia, koska riittävän D-vitamiinin saanin ja I-tyypin diabeteksen yhteyttä ei tutkita.
Diabetes
 
Tutkimussuunnitelma:
2-viikon ikäisestä 2-vuotiaaksi asti annetaan joko 10µg tai 30µg D3-vitamiinia päivässä ja seurataan mm. autoimmuunitautien syntymistä.

Through several pathways, vitamin D deficiency has been associated with adverse effects on growth and calcium metabolism, but also on a variety of biological processes, such as immunity, allergy, development of autoimmune diseases and defence against infections. Since serum concentrations of vitamin D in Finnish infants are below optimal regardless of recommended vitamin D substitution the substitution recommendation may be inadequate. This randomized, controlled, double blinded study aims to evaluate the effect of recommended (400 IU, 500 infants) and 1 200 IU (500 infants) daily vitamin D substitution, given from 2 weeks to 2 years of age, on growth, neurologic and cognitive development, frequence of infectious diseases, allergic symptoms, and development of immunoregulation assessed at 2 years of age. The study will be funded from special government subsidy.
Vitamin D Intervention in Infants, VIDI
 

Yhteistyössä