M
"martta"
Vieras
Kuinka pitkään sitä ihminen pärjääkään raastavassa univajeessa?
En tiedä mitä ihmettä tekisin tuolle meidän pojalle (1v), joka ei nuku öitään. Ei ole koskaan nukkunut. Ihan pienestä asti herännyt tunnin välein huutelemaan. Päivisin nukkui 5-15 min torkkuja pitkin päivää. Nykyään sentään päiväunet on säännöllistynyt, nukkuu 9-10 ja 14-15.
Yöunille käydään 19-20 aikaan.
Olen lasten kanssa täysin yksin, mies joutui hetkellisesti töihin 400 km päähän muutamaksi kuukaudeksi. Vanhempi lapsi (2v) nukkuu ihan ok, joskus heräämättä, joskus herää kolmekkin kertaa itkemään.
Viime yö oli jälleen kerran ihan kamala. klo 23-04 kävin pienemmän hiljentämässä tunnin välein. Pelkkä tutti ei riitä, vaan tarvitsee sen maidon. Siihen herää isompi poika välillä.
Klo 04-04.50 kävin neljä kertaa huoneessa hiljentämässä vauvan. Klo 05 alkoi isompi poika itkemään, ja siihen pienempi heräs lopullisesti. Tämä ei ole poikkeus, ennemminkin sääntö. Vauva herää aamu 5 uniltaan. Isompi herää 5-7 välisenä aikana.
En jaksa enää tällästä pätkäunta. 5h unta yössä, tunnin pätkissä. Ja kun tätä on kestänyt jo vuoden. Esikoinen nukkui ensimmäisen yönsä kunnolla 1v3kk, kun otettiin tuttipullot kokonaan pois käytöstä. Tätä yritettiin pienemmällekkin ennen isän lähtöä, mutta se vaan pahensi tilannetta. Viikkoon ei nukkunut kukaan. Annettiin pullo takaisin, en yksin olisi jaksanut sitä, mitä se olisi ollut.
Neuvolassa on ollut puhetta näistä uniongelmista. Perheohjaaja kävi luonamme vauvan ollessa 6kk. Saimme hänet tassutteluilla nukahtamaan omaan sänkyynsä, jonka nykyään taitaa hyvin. Vauvana kun siitä ollut puhettakaan...
Perhetyöntekijä kävi kerran luonamme. Tarkoitus oli, että käy pidemmän aikaa, mutta hän sairastui ja aikojamme vain peruttiin koko ajan, joten sekin sitten jäi. Kaupunki tarjosi meille seteleitä, jolla saa alennuksella MLL työntekijän auttamaan. Soitin ja tiedustelin heitä, heillä ei ollut aikaa. Minulla ei ole täällä ketään, kuka voisi auttaa. Anoppi on vanha ja huonokuntoinen, oma äitini kolmivuorotyössä, sisaruksilla omat perheet, ystäviä ei ole.
Huonot yöunet rassaa niin pahasti, että räjähtelen vain koko ajan. Enkä pidä siitä. Eikä tietty lapsetkaan pidä siitä. Itsekkin olen huono nukkuja. Nukahtaminen on oma prosessinsa joka kestää pitkään. Nukun kevyttä unta ja olen koko ajan pienessä valmiudessa. En saa levätyksi missään välissä. En tiedä kauan jaksan tällästä. Vaikuttaa niin paljon koko päivään ja yleensäkkin elämiseen tälläinen univaje. Päivisin jaksa tehdä mitään ja kotikaan ei itse itseään siivoa.
Joku viisas varmaan tulee sanomaan, miksi tehdä lapsia jos ei ole rahkeita niitä hoitaa. Aiemmin olikin meitä kaksi tässä tekemässä öitä ja päiviä lasten kanssa, se helpottaa suuresti kun mies osallistuu yhtälailla perheen pyörittämiseen. Nyt vain on tälläinen väliaikainen tilanne, joka ajaa minut ihan puihin.
En tiedä mitä ihmettä tekisin tuolle meidän pojalle (1v), joka ei nuku öitään. Ei ole koskaan nukkunut. Ihan pienestä asti herännyt tunnin välein huutelemaan. Päivisin nukkui 5-15 min torkkuja pitkin päivää. Nykyään sentään päiväunet on säännöllistynyt, nukkuu 9-10 ja 14-15.
Yöunille käydään 19-20 aikaan.
Olen lasten kanssa täysin yksin, mies joutui hetkellisesti töihin 400 km päähän muutamaksi kuukaudeksi. Vanhempi lapsi (2v) nukkuu ihan ok, joskus heräämättä, joskus herää kolmekkin kertaa itkemään.
Viime yö oli jälleen kerran ihan kamala. klo 23-04 kävin pienemmän hiljentämässä tunnin välein. Pelkkä tutti ei riitä, vaan tarvitsee sen maidon. Siihen herää isompi poika välillä.
Klo 04-04.50 kävin neljä kertaa huoneessa hiljentämässä vauvan. Klo 05 alkoi isompi poika itkemään, ja siihen pienempi heräs lopullisesti. Tämä ei ole poikkeus, ennemminkin sääntö. Vauva herää aamu 5 uniltaan. Isompi herää 5-7 välisenä aikana.
En jaksa enää tällästä pätkäunta. 5h unta yössä, tunnin pätkissä. Ja kun tätä on kestänyt jo vuoden. Esikoinen nukkui ensimmäisen yönsä kunnolla 1v3kk, kun otettiin tuttipullot kokonaan pois käytöstä. Tätä yritettiin pienemmällekkin ennen isän lähtöä, mutta se vaan pahensi tilannetta. Viikkoon ei nukkunut kukaan. Annettiin pullo takaisin, en yksin olisi jaksanut sitä, mitä se olisi ollut.
Neuvolassa on ollut puhetta näistä uniongelmista. Perheohjaaja kävi luonamme vauvan ollessa 6kk. Saimme hänet tassutteluilla nukahtamaan omaan sänkyynsä, jonka nykyään taitaa hyvin. Vauvana kun siitä ollut puhettakaan...
Perhetyöntekijä kävi kerran luonamme. Tarkoitus oli, että käy pidemmän aikaa, mutta hän sairastui ja aikojamme vain peruttiin koko ajan, joten sekin sitten jäi. Kaupunki tarjosi meille seteleitä, jolla saa alennuksella MLL työntekijän auttamaan. Soitin ja tiedustelin heitä, heillä ei ollut aikaa. Minulla ei ole täällä ketään, kuka voisi auttaa. Anoppi on vanha ja huonokuntoinen, oma äitini kolmivuorotyössä, sisaruksilla omat perheet, ystäviä ei ole.
Huonot yöunet rassaa niin pahasti, että räjähtelen vain koko ajan. Enkä pidä siitä. Eikä tietty lapsetkaan pidä siitä. Itsekkin olen huono nukkuja. Nukahtaminen on oma prosessinsa joka kestää pitkään. Nukun kevyttä unta ja olen koko ajan pienessä valmiudessa. En saa levätyksi missään välissä. En tiedä kauan jaksan tällästä. Vaikuttaa niin paljon koko päivään ja yleensäkkin elämiseen tälläinen univaje. Päivisin jaksa tehdä mitään ja kotikaan ei itse itseään siivoa.
Joku viisas varmaan tulee sanomaan, miksi tehdä lapsia jos ei ole rahkeita niitä hoitaa. Aiemmin olikin meitä kaksi tässä tekemässä öitä ja päiviä lasten kanssa, se helpottaa suuresti kun mies osallistuu yhtälailla perheen pyörittämiseen. Nyt vain on tälläinen väliaikainen tilanne, joka ajaa minut ihan puihin.