Äitiyslomalta kyykytyksen kohteeksi - lue äidin tarina

["vieras"]

Anna oli tehnyt kahdeksan vuotta töitä samalla yritykselle. Sitten hän jäi äitiyslomalle. Kun Anna palasi, kaikki oli muuttunut.

- Yrityksessä oli ollut YT-neuvottelut äitiyslomani aikana. Oli tapahtunut organisaatiomuutoksia. Vanha esimieheni ja tiimini oli vaihtunut, Anna kertoo.

Vanha mukava työilmapiiri oli tipotiessään.

- Kaikki varjelivat omaa asemaansa. Monet käyttivät valtaansa satuttaakseen toisia, Anna sanoo.


Lyhennetty työviikko

Koska Annan lapsi oli vasta vuoden vanha, Anna toivoi lyhyempää työviikkoa. Ensi alkuun Anna uskoi asian onnistuvan helposti.

- Äitiyslomasijaiseni jäi vakinaiseksi, vaikka samalla saimme viestiä, että tiimissä on liikaa työntekijöitä. Jostain syystä lyhennetyn työviikon saamisessa oli kuitenkin ongelmia, Anna sanoo.

Kun Annalle lopulta myönnettiin lyhennetty työviikko, hänen työntekoaan alettiin hankaloittaa.

- Hoitovapaapäiväni jälkeen työpisteelleni oli jätetty ylimääräisiä paperipinoja ja epäystävällisiä viestejä, Anna kertoo.

Työnantaja alkoi myös painostaa Annaa hoitamaan kaikki lapseen liittyvät asiat hoitovapaapäivänään.

- Esimieheni mukaan minun olisi pitänyt hoitaa lapsen lääkärikäynnit, neuvolatapaamiset ja päiväkotikeskustelut aina samana päivänä. Yritin jonkin aikaa noudattaa esimiehen vaatimusta, mutta se ei aina onnistunut.


Ongelmia lapsen sairastelun vuoksi

- Tyttärelläni oli muutama vatsatauti ja flunssa. Jouduin olemaan pois töistä myös oman äitini vakavan sairastumisen vuoksi, Anna kertoo.

Poissaoloista jopa rangaistiin Annaa.

- Kun yritin ilmoittaa työnpaikalle poissaolostani, minun viesteihini ja puheluihini ei vastattu. Jouduin jäämään kotiin ilman minkäänlaista kuittausta työnantajalta", Anna kertoo.

Kun Anna palasi töihin, hänen työtehtävänsä oli siirretty toiselle työntekijälle.

- Projektini oli delegoitu ilman minkäänlaista keskustelua. Siirtämiseen ei ollut edes syytä, sillä olisin saanut ne hoidetuksi ajoissa. Minun työkseni jäi muiden töiden tarkastaminen ja muita epäkiitollisia tehtäviä, Anna kertoo.

Työnantajan menettelytavat jättivät pitkät arvet.

- Minulla oli täysin arvoton olo. Olin väsynyt ja voimaton, Anna kertoo.


Kuin pikkutyttöjä aikuisten kengissä

- Aluksi en ollut kiinnittänyt asiaan huomiota, mutta myöhemmin sain selville, että myös toiset työntekijät olivat saaneet kokea joustamattomuutta ja kärsimättömyyttä lapsesta johtuvien poissaolojen takia, Anna kertoo.

Kaikki eivät kuitenkaan kokeneet ongelmia. Tiimi oli jakautunut esimiehen suosikkeihin ja niihin, joita nälvittiin.

- Kyseessä oli kaverikuvio. Toiset esimerkiksi saivat tehdä etätöitä. Minä en saanut. Työpaikalla kuiskittiin selän takana ja oltiin kärttyisiä - mutta vain toisille, Anna sanoo.

Työilmapiiri oli täysin ristiriidassa työn sisällön kanssa.

- Työhöni kuului maireiden lastentuotteiden valmistamista. Miten sellaista työtä voi tehdä, kun koko tiimi voi huonosti? Se maailma tuntuu nyt todella ällöttävältä, Anna sanoo.


Uuteen työpaikkaan

Työterveyslääkäri ehdotti, että Anna ottaisi yhteyttä luottamusmieheen. Annalla ei kuitenkaan ollut voimia lähteä taistelemaan oikeuksistaan.

- Kestin äitiysloman jälkeen työpaikalla vain kahdeksan kuukautta. Oli sellainen olo, etten pysty käymään siellä. Aina kun tulin kotiin, ajattelin, miten ihmeessä pystyn palaamaan työpaikalle", Anna kertoo.

Anna vaihtoi uudelle työpaikalle.

- Jälkeenpäin olen miettinyt, että olisi pitänyt taistella. Olisi kannattanut puhua niiden kanssa, jotka kokivat samaa, Anna sanoo.

Haastateltavan nimi on muutettu


Vau.fi: Äitiyslomalta kyykytyksen kohteeksi - lue äidin tarina | Nainen | Iltalehti.fi

 

[astrolabe]

Myönnän, että pelottaa itseäkin moinen.

 

["sasa"]

Mitäs sillä väliä niin pitkään, kunhan palkka juoksee? Koirat haukkuu ja karavaani kulkee. Ei kannata elää työnsä kautta. Onhan se tietysti sellaiselle joka elää työtä tehdäkseen kamalaa (?), mutta kuka käskee elää niin.

 

["vieras"]

[QUOTE="sasa";28587654]Mitäs sillä väliä niin pitkään, kunhan palkka juoksee? Koirat haukkuu ja karavaani kulkee. Ei kannata elää työnsä kautta. Onhan se tietysti sellaiselle joka elää työtä tehdäkseen kamalaa (?), mutta kuka käskee elää niin.[/QUOTE]

Sanos muuta. Mitäs siitä jos kokee henkistä väkivaltaa työssään lähes koko ajan. Kunhan vaan palkka juoksee. Aivan mahtava ajattelutapa.

 

[Rähinä-Reetta]

Siskolle kävi kanssa samantapaista, katselee uutta työpaikkaa. Kyykytys alkoi välittömästi, heti ensimmäisenä työhönpaluupäivänä.
Sylkykuppina olemisen lisäksi nykyisessä työssään on huono palkka eikä minkäänlaisia etenemismahdollisuuksia, joten peukut on pystyssä puolestaan.

 

[keppälerttu]

veemäistä kyllä, mut tuota en oikein ymmärrä mikä vika siinä on et vapaapäivinä hoidetaan neuvolat, pk-keskustelut jne, eikö se nyt ole ihan normaalia?

 

["vieras"]

[QUOTE="sasa";28587654]Mitäs sillä väliä niin pitkään, kunhan palkka juoksee? Koirat haukkuu ja karavaani kulkee. Ei kannata elää työnsä kautta. Onhan se tietysti sellaiselle joka elää työtä tehdäkseen kamalaa (?), mutta kuka käskee elää niin.[/QUOTE]

Eikös sille ammattikunnalle ole ihan nimikin olemassa, joka tekee mitä tahansa rahasta? Kaikki ei tosin halua siihen ryhmään kuulua.

 

["sasa"]

[QUOTE="vieras";28587665]Sanos muuta. Mitäs siitä jos kokee henkistä väkivaltaa työssään lähes koko ajan. Kunhan vaan palkka juoksee. Aivan mahtava ajattelutapa.[/QUOTE]

"Kun Anna palasi töihin, hänen työtehtävänsä oli siirretty toiselle työntekijälle."

"- Aluksi en ollut kiinnittänyt asiaan huomiota, mutta myöhemmin sain selville, että myös toiset työntekijät olivat saaneet kokea joustamattomuutta ja kärsimättömyyttä lapsesta johtuvien poissaolojen takia, Anna kertoo."

"Toiset esimerkiksi saivat tehdä etätöitä. Minä en saanut."

"Minun työkseni jäi muiden töiden tarkastaminen ja muita epäkiitollisia tehtäviä, Anna kertoo."

Henkistä väkivaltaa?

 

["Purppura"]

veemäistä kyllä, mut tuota en oikein ymmärrä mikä vika siinä on et vapaapäivinä hoidetaan neuvolat, pk-keskustelut jne, eikö se nyt ole ihan normaalia?

Useimissa paikoissa se ei vain onnistu aina ( jos huomasit tuossa kirjoituksessa luki ''ei aina onnistu''), koska esim neuvolassa lääkäri on paikalla joka toinen ke eli jos hoitovapaa päiväsi on vaikka ti.
Vastaavalla tavalla ''ajoitettuja'' palveluita on pienissä kunnissa useita.

 

[keppälerttu]

[QUOTE="Purppura";28587705]Useimissa paikoissa se ei vain onnistu aina ( jos huomasit tuossa kirjoituksessa luki ''ei aina onnistu''), koska esim neuvolassa lääkäri on paikalla joka toinen ke eli jos hoitovapaa päiväsi on vaikka ti.
Vastaavalla tavalla ''ajoitettuja'' palveluita on pienissä kunnissa useita.[/QUOTE]

tiedän ettei aina onnistu, mut joka paikassahan tuollaiset kuuluu hoitaa työajan ulkopuolella, joten ei se mitään erikoista ja erikseen mainittavaa mun mielestä ole.

 

["vieras"]

Kuulostaa siltä, että työilmapiiri on paska oli lapsia tai ei. Sitä tämä kvartaalitalous teettää.

 

["sasa"]

[QUOTE="vieras";28587692]Eikös sille ammattikunnalle ole ihan nimikin olemassa, joka tekee mitä tahansa rahasta? Kaikki ei tosin halua siihen ryhmään kuulua.[/QUOTE]

Palstalla huudetaan pää punaisena työttömille, että mikä tahansa työ on parempaa kuin "loisiminen". Nyt kuitenkin rinnastat markan metaforalla huoraamiseksi sellaisen, että joku ei välitä turhista kitinöistä? Eikös työttömät sitten ole vielä ylevämpiä, kun eivät myy itseään lainkaan työmarkkinoilla?

 

["..."]

tiedän ettei aina onnistu, mut joka paikassahan tuollaiset kuuluu hoitaa työajan ulkopuolella, joten ei se mitään erikoista ja erikseen mainittavaa mun mielestä ole.

Lapsen hoitoon, sairasteluun ja terveytyeen liittyvissä asioissa on oikeus saada palkatonta virkavapaata. Joissakin paikoissa onnistuu tuo "olen poissa 2 tuntia, teen tunnit illasta takaisin".

Oon muuten miettiny, jos sulla on virka-aika työ (klo 8-16(-17)) niin miten hoidat asiat jotka täytyisi hoitaa virka-aikaan? Esim. pankki, lääkäri, lasten pk-keskustelut yms???

Itse olen aina ollut vuorotyössä joten viikolla vapaita on niin paljon että saan hoidettua tällaiset asiat ilman erillisiä virkavapauspäiviä. Yhden kerran olen joutunut ottamaan palkatonta vapaata lapsen korvien putkituksen takia (työvuorovaihto ei onnistunut) ja siihenkin kela maksoi sitten erityishoitovapaarahaa(???)

 

["vieras"]

veemäistä kyllä, mut tuota en oikein ymmärrä mikä vika siinä on et vapaapäivinä hoidetaan neuvolat, pk-keskustelut jne, eikö se nyt ole ihan normaalia?

Tästä ihan samaa mieltä, ei pitäis olla ongelma. Ei niitä menoja nyt NIIN paljon ole. Joskus joku lapsen lääkäri ei onnistu sille päivälle mutta muut vastaavat pitäisi onnistua.

Varsinkin jos on muutenkin paljon poissaoloja niin täytyy kai itsekin yrittää niitä vähentää?

 

["vieras"]

Minkä verran noista asioista mahtaa johtua äitiyslomasta ja minkä verran muusta. Jos firmassa on käyty yt-neuvottelut, ne yleensä huonontavat ilmapiiriä ja ihmiset pitävät tehtävistään hanakammin kiinni, ei se äitiyslomasta johdu. Yt-neuvotteluiden tiimellyksessä tehtäviä jaetaan uudelleen. Kun hän on tehnyt lyhennettyä viikkoa, niin miten työkavereiden olisi pitänyt jättää hänelle viestiä. Tietenkin ne viestit pitää jättää ystävälliseen tyyliin kirjoitettuna, mutta lyhennetystä työviikosta voi tuntea syyllisyyttä ja itse lukee rivien välitkin.

 

["vieras"]

[QUOTE="...";28587753]Lapsen hoitoon, sairasteluun ja terveytyeen liittyvissä asioissa on oikeus saada palkatonta virkavapaata. Joissakin paikoissa onnistuu tuo "olen poissa 2 tuntia, teen tunnit illasta takaisin".

Oon muuten miettiny, jos sulla on virka-aika työ (klo 8-16(-17)) niin miten hoidat asiat jotka täytyisi hoitaa virka-aikaan? Esim. pankki, lääkäri, lasten pk-keskustelut yms???[/QUOTE]

En minäkään ymmärrä. Olen tehnyt töihin paluun jälkeen 80% työaikaa ja kyllä päivän tunnit menevät ihan käyttöön, ylitöiksikin, ja neuvolakäynnit yms. täytyy tarkkaan suunnitella. Menen yleensä töihin klo 7, jotta voin iltapäivästä lähteä vielä vähän aikaisemmin. Iltapäivä jää siis juokseville asioille.

Tuo kyykytys-tarina kuulostaa tutulta. Itse olen saanut tehdä etänä paperitöitä ja työnantaja on ollut joustava. Sen sijaan lähin työyhteisö on nakittanu minulle töitä jotka eivät kuulu työnkuvaan ja minut jätetään kutsumatta yhteisiin tapaamisiin, jopa strategisiin, "kun en kuitenkaan ehtisi". Olen tarkoituksella jättänyt vauvapuheet puhumatta, koska se voi tuntua ärsyttävältä varsinkin niistä jotka eivät ole itse äitejä. Nyt olen miettinyt, vaikutanko turhankin viileältä kun en pui mitään perheasioita töissä. Mikään ei ole hyvä. Käyttäytyminen on todella yliolkaista ja tähän liittyy erikoista henkilödraamaa. Löylyä lisää se, että itse olen vakituinen ja valtaosa muista on äitiysloman sijaisuutta tekeviä! Ehkä heillä on alitajuinen halu, että äidit olisivat kotona mahdollisimman pitkään, jotta heillä pysyisi työ. Minä olen tässä kuviossa vähän vastapuolella...

Tai sitten pitää vain hyväksyä että nainen on naiselle susi, ja mitä suurempi lauma, sitä mittavampaa on eristäminen.

Tai sitten me tuoreehkot äidit vain ollaan liian herkkiä.

 

[keppälerttu]

[QUOTE="...";28587753]Lapsen hoitoon, sairasteluun ja terveytyeen liittyvissä asioissa on oikeus saada palkatonta virkavapaata. Joissakin paikoissa onnistuu tuo "olen poissa 2 tuntia, teen tunnit illasta takaisin".

Oon muuten miettiny, jos sulla on virka-aika työ (klo 8-16(-17)) niin miten hoidat asiat jotka täytyisi hoitaa virka-aikaan? Esim. pankki, lääkäri, lasten pk-keskustelut yms???

Itse olen aina ollut vuorotyössä joten viikolla vapaita on niin paljon että saan hoidettua tällaiset asiat ilman erillisiä virkavapauspäiviä. Yhden kerran olen joutunut ottamaan palkatonta vapaata lapsen korvien putkituksen takia (työvuorovaihto ei onnistunut) ja siihenkin kela maksoi sitten erityishoitovapaarahaa(???)[/QUOTE]

kaikissa töissä ei vaan voi olla keskellä päivää pois, esim mulla töissä jos joudun menemään jonnekkin niin tarvitsen toisen ihmisen tilalleni, en vaan voi lähteä kesken päivän.Toki meillä onnistuu yleensä vuorojen vaihtaminen, mut siis periaatteessa.
jos ihmisen työ on esim puhelinvaihteessa tai kassalla, niin ei siitä vaan lähdetä 2 tunniks pois ja laiteta lappua luukulle.
ymmärrän et joskus on pakko ottaa lääkäriajat tms työajalle, mut eihän neuvolalääkäreitäkään ole kovin usein enää vuoden vanhalla, joten niidenkin sopiminen varmasti onnistuu niin ettei työpäivän aikana tarvitse mennä (jos työaika on 7-15 niin 15 jälkeen, tms )

tietysti on väärin et työntekijää kyykytetään, mut ihan kaikki ei ole kyykyttämistä vaan ihan työpaikan sääntöjen ja muiden työntekijöiden ja työnantajan kunnoittamista.

 

[Data]

[QUOTE="sasa";28587654]Mitäs sillä väliä niin pitkään, kunhan palkka juoksee? Koirat haukkuu ja karavaani kulkee. Ei kannata elää työnsä kautta. Onhan se tietysti sellaiselle joka elää työtä tehdäkseen kamalaa (?), mutta kuka käskee elää niin.[/QUOTE]

Työn kautta ei eletä mutta se on suuri osa elämää. Suostuisitko huonoihin oloihin muuna aikana, se kun on vain elämää. Minä haluan elämäni olevan mukavaa joka alueella, miksi tinkisin tästä.

 

[urmas]

Työpaikka ahdisti, nainen vaihtoi työpaikkaa... Vau mikä uutinen

 

["Liisa"]

Omassa työpaikassani, jossa olin puolitoista vuotta, oli ihan vastaavanlaista. Tämä ei osunut kohdalleni, mutta työkaverilleni.. Vaihdoin suosiolla työpaikkaa ja olen todella tyytyväinen että lähdin.