Äitiysrahan suuruuseroista

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Rytkäätys
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Rytkäätys:
Aika monesti tulee vastaan (kuten tuossa "vitun kela"-keskustelussa) , että urputetaan minimiäitiysrahasta, tyyliin "köyhät kyykkyyn ja rikkaille enemmän". Siis valitetaan jos ollaan minimiäitiysrahalla.
Tähän sanon kyllä ihan suoraan että se on ihan oma valinta! Minä tein ihan tarkoituksella lapsen vasta sitten kun työelämässä oli tulot sellaiset että äitiysloman ajan hyvin toimeen tuli ansiosidonnaisella äitiyspäivärahalla.
Kenenkään ei ole pakko tehdä lapsia sen varaan mitä minimitukia saa...

Öö siis jos on oikeutettu ansiosidonnaiseen niin miten se vaikuttaa äippärahaan?

 
Alkuperäinen kirjoittaja SylWi:
Alkuperäinen kirjoittaja juu:
Alkuperäinen kirjoittaja SylWi:
Alkuperäinen kirjoittaja Annu:
Alkuperäinen kirjoittaja SylWi:
Alkuperäinen kirjoittaja Rytkäätys:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Rytkäätys:
Aika monesti tulee vastaan (kuten tuossa "vitun kela"-keskustelussa) , että urputetaan minimiäitiysrahasta, tyyliin "köyhät kyykkyyn ja rikkaille enemmän". Siis valitetaan jos ollaan minimiäitiysrahalla.
Tähän sanon kyllä ihan suoraan että se on ihan oma valinta! Minä tein ihan tarkoituksella lapsen vasta sitten kun työelämässä oli tulot sellaiset että äitiysloman ajan hyvin toimeen tuli ansiosidonnaisella äitiyspäivärahalla.
Kenenkään ei ole pakko tehdä lapsia sen varaan mitä minimitukia saa...

AINA sä jaksat tuota... mene leipäjonoon keskustelemaan ihmisten kanssa, saattaisin saada perspektiiviä.

Joo ihan varmasti.... Mä uskon kyllä vakaasti että siellä leipäjonossa on aika iso osa niitä, jotka sinne ovat joutuneet ihan omaa tyhmyyttään. Toki poikkeuksiakin joukossa on. Mutta valtaosa...

Mutta kumminkin jos kuulut näihin poikkeuksiin niin sillonkaan ei sitten saa asiasta valittaa(ko?)

Saahan sitä valittaa kuka tahansa :)! Parasta on kuitenkin suunnata se tarmonsa asioidensa järjestämiseen, eikä valittamiseen :).

No nimenomaan! Mutta eikös sekin olis kiva tehdä ilman, että on idiootin leima otsassa? :)
Vaikka mä kyllä tahdon olettaa, et näitä asennevammasia on vähemmistö.

Ei tässä mun mielestä mistään idiootinleimasta ole kysymys.

Mun mielestä ideana vaan on se että kun huomaa"huonoon aikaan tehdyn" lapsen myötä taloudellisen tilanteen olevan kireä niin sen sijaan että syyttää siitä kelaa ja naapuria heittäytyen marttyyriksi ja tehden siihen perään toisen ja kolmannen lapsen samaa köyhyyteen, voisi miettiä mitä pystyisi tekemään toisin.

Miten esim. saisi, vaikka sitten sossun tai keikkatöiden turvin pärjättyä tuon ajan ja sitten päättää että seuraavan lapsen tekee vasta sitten kun taloudellinen tilanne on parempi. Elikkä kääntää sen harmistuksen valituksen ja marttyyriksi heittäytymisen sijaan siihen tilanteensa parantamiseen.

Henk.koht mua ei kiinnosta missä vaiheessa kukin on lapsensa tehnyt ja kuinka tiukilla on. Olen kyllä kykyjeni mukaan auttanutkin ihmisiä lyömättä heille mitään idiootin leimaa otsaan, mutta jos ymmärrät että mua joskus ketuttaa kun kaveri joka hankkii lapsen toisensa perään ilman päivänkään työkokemusta käy välittamaan kuinka väärin on että mulle maksetaan parempia äippärahoja? Kuitenkin meillä on molemmilla ollut ihan samat mahdollisuudet hoitaa asiamme.

Lue koko ketju, varsinkin keskikohdilta. Jos ihmisten asenne on tommonen.. :|

Tottakai itse ne valinnat tekee ja niiden kanssa täytyy elää. Mut eihän se oo milläänlailla keltään pois jos niistä sitten sattuu valittamaan.

äh, ideahan on juuri siinä että se valittaminen, eli tossa kelan syyllistäminen tekee tlanteen muuttamisen mahdottomaksi. Se että pitää itseään väärinkohdeltuna ja jää siihen määkimään poissulkee sen että saisi järkättyä elämänsä parempaan kuntoon.

Otetaan vaikka rautalankaesimerkkinä se että teillä kerrostaloasunnossa istutaan usein kaveriporukalla iltaa ja soitetaan musiikkia kovalla. Naapurit häiriintyy ja tekee valituksia, ensin teille ja kun tilanne ei muutu myös isännöitsijälle. Ok, koet sitten että teitä kohdellaan väärin kun kerran omakotitalossa asuva siskosi perhe saa mekkaloida minkä lystää eikä heille valiteta siitä. Syytät tuosta naapureita ja isännöitsijää, olet heille katkera ja väärinkohdeltuna et muuta tilannetta vaan jatkatte samaa tyyliä valittaen tietty kavereille v-mäisistä naapureista jne.

Kun taas vaihtoehtona voisit katsoa tilannetta laajemmin ja huomata että rikotte tosissaan talon järjestyssääntöjä. Tottakai tilanne ja naapurikin voi jotenkin ärsyttää, mutta sen sijaan että pistäisit kokosyyn heille voit ottaa itse vastuuta ja ruveta miettimään miten sun tulisi toimia että naapurisopu säilyisi. Voisitte lopettaa nuo ilta- ja yömetelöinnit ja jos pidätte noita illanistujaisia teille tärkeinä niin ehkä miettiä omakotitaloon muuttoa.

Ymmärsitkö?

Tottahan asiat, tiukkatalous vauva-aikana tai metelöinnistä aiheutuneet varoitukset saavat harmittaa, mutta vasta ottamalla asioista itse vastuuta pystyt muuttamaan ne paremmiksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rytkäätys:
Hmmm... Se vähän riippuu mistä katsoo. Eli meillä on täysin normaalilla tulotasolla oleva perhe, ei siis mikään rikkaudessa elävä, siis lapsuudenkotini. Yrittäjäperheestä kun olen, tiedän mitä on kova työ, ja tiedän mitä opintoja vaatii että pystyy toimimaan siten miten omalla vaaditaan. Siihen päälle tietysti käytännönkokemus. Mitä tarkoitat suojatuilla oloilla, sen nyt ensiksikin haluaisin tietää ennen kuin enemmän vastaan?

Sitä, että sinulla on ollut varmaankin aina ruokaa? Eikä ole tarvinnut katsella, kun äitisi itkee, kun ei osaa valita ostaisiko ruokaa vai maksaisiko laskut? Tai sinun ei ole tarvinnut pelätä, mitä kotona on vastassa, kun koulusta tulet: onko siellä ryyppyremmi tai poliisit? Vanhempasi ovat opettaneet sinut tekemään töitä ja arvostamaan työntekemistä, he ovat varmaankin myös opettaneet sinut etsimään ja hakemaan töitä?

On kuitenkin lapsia, joille ei ole muodostunut kuvaa siitä, että ihmiset tekevät työtä elääkseen. Kun tälläisen lapsen paiskaa maailmaan, on se kova paikka. Se, minkä ikätoverit ovat oppineet koko lapsuutensa aikana, pitäisi tämän ihmisen oppia muutamassa vuodessa. Kaikilla ei ole käsitystä siitä, miten maailma toimii. Ei sitä koulussa opi, vaikka se siellä kerrotaan. Mallioppiminen on tärkein tapa oppia.

Minullakin on ollut vaikeaa. Koko sukuni on täynnä fatalisteja, joiden mielestä onnistuminen on kiinni lähinnä onnesta. Laiskaa sukuni tai perheeni ei ole, eikä alkoholisteja, töissä kaikki käyvät, mutta he eivät silti, jostain syystä, ole saaneet otetta elämään ja maailmaan. Minulle on vasta nyt, 30-vuotiaana, auennut erilainen maailma. Olen tajunnut vasta nyt, että suurin osa ikäisistäni ei ole elänyt köyhyydessä lapsuuttaan. Tai olen vasta nyt oppinut, miten töitä oikeaoppisesti haetaan ja tai että millainen koulutus kannattaa.

 
Alkuperäinen kirjoittaja c:
Alkuperäinen kirjoittaja Rytkäätys:
Aika monesti tulee vastaan (kuten tuossa "vitun kela"-keskustelussa) , että urputetaan minimiäitiysrahasta, tyyliin "köyhät kyykkyyn ja rikkaille enemmän". Siis valitetaan jos ollaan minimiäitiysrahalla.
Tähän sanon kyllä ihan suoraan että se on ihan oma valinta! Minä tein ihan tarkoituksella lapsen vasta sitten kun työelämässä oli tulot sellaiset että äitiysloman ajan hyvin toimeen tuli ansiosidonnaisella äitiyspäivärahalla.
Kenenkään ei ole pakko tehdä lapsia sen varaan mitä minimitukia saa...

Öö siis jos on oikeutettu ansiosidonnaiseen niin miten se vaikuttaa äippärahaan?

tarkoittaa, että äitiysrahan määrä on ansiosidonnainen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hemppuli:
Musta taas on kovin kummallista että hyvätuloisten pitäisi saada saman verran äippärahaa kuin mitä on palkkakin. Olisivat sitten vain työelämässä, jos se raha on tärkeintä.
Musta kaikille äitiyslomailijoille voisi olla sama äippäraha, jos taas duunipaikka arvostaa äitiä työntekijänä, voisi se maksaa bonusäippärahaa työntekijälleen.

Ei tosiaankaan! Ootko ajatellu että kaikilla ei ole sitä vakipaikkaa olemassa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Rytkäätys:
Hmmm... Se vähän riippuu mistä katsoo. Eli meillä on täysin normaalilla tulotasolla oleva perhe, ei siis mikään rikkaudessa elävä, siis lapsuudenkotini. Yrittäjäperheestä kun olen, tiedän mitä on kova työ, ja tiedän mitä opintoja vaatii että pystyy toimimaan siten miten omalla vaaditaan. Siihen päälle tietysti käytännönkokemus. Mitä tarkoitat suojatuilla oloilla, sen nyt ensiksikin haluaisin tietää ennen kuin enemmän vastaan?

Sitä, että sinulla on ollut varmaankin aina ruokaa? Eikä ole tarvinnut katsella, kun äitisi itkee, kun ei osaa valita ostaisiko ruokaa vai maksaisiko laskut? Tai sinun ei ole tarvinnut pelätä, mitä kotona on vastassa, kun koulusta tulet: onko siellä ryyppyremmi tai poliisit? Vanhempasi ovat opettaneet sinut tekemään töitä ja arvostamaan työntekemistä, he ovat varmaankin myös opettaneet sinut etsimään ja hakemaan töitä?

On kuitenkin lapsia, joille ei ole muodostunut kuvaa siitä, että ihmiset tekevät työtä elääkseen. Kun tälläisen lapsen paiskaa maailmaan, on se kova paikka. Se, minkä ikätoverit ovat oppineet koko lapsuutensa aikana, pitäisi tämän ihmisen oppia muutamassa vuodessa. Kaikilla ei ole käsitystä siitä, miten maailma toimii. Ei sitä koulussa opi, vaikka se siellä kerrotaan. Mallioppiminen on tärkein tapa oppia.

Minullakin on ollut vaikeaa. Koko sukuni on täynnä fatalisteja, joiden mielestä onnistuminen on kiinni lähinnä onnesta. Laiskaa sukuni tai perheeni ei ole, eikä alkoholisteja, töissä kaikki käyvät, mutta he eivät silti, jostain syystä, ole saaneet otetta elämään ja maailmaan. Minulle on vasta nyt, 30-vuotiaana, auennut erilainen maailma. Olen tajunnut vasta nyt, että suurin osa ikäisistäni ei ole elänyt köyhyydessä lapsuuttaan. Tai olen vasta nyt oppinut, miten töitä oikeaoppisesti haetaan ja tai että millainen koulutus kannattaa.

Jaa-a, voi olla. Mutta se, että mulla on ollut sitä ruokaa, ei varmaankaan poista sitä tosiasiaa, että jokainen on kuitenkin vastuussa itsestään. Minusta sillä, että on lähtöisin huonoista oloista, ei voi ikuisuuksiin selitellä sitä että tekee toistuvasti virheitä eikä saa elämän syrjästä kiinni...
 

Jaa-a, voi olla. Mutta se, että mulla on ollut sitä ruokaa, ei varmaankaan poista sitä tosiasiaa, että jokainen on kuitenkin vastuussa itsestään. Minusta sillä, että on lähtöisin huonoista oloista, ei voi ikuisuuksiin selitellä sitä että tekee toistuvasti virheitä eikä saa elämän syrjästä kiinni... [/quote]

Sitä en ole väittänytkään, etteikö ihmisellä olisi itsestään vastuuta. Pitäisi vain ymmärtää, missä määrin ihmisellä on resursseja sitä vastuuta kantaa. Tässä vaiheessa pitäisi sen yhteiskunnan tulla vastaan: tulisi halvemmaksi kammeta syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret takaisin oikealle radalle kuin antaa ongelman vain kasvaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:

Jaa-a, voi olla. Mutta se, että mulla on ollut sitä ruokaa, ei varmaankaan poista sitä tosiasiaa, että jokainen on kuitenkin vastuussa itsestään. Minusta sillä, että on lähtöisin huonoista oloista, ei voi ikuisuuksiin selitellä sitä että tekee toistuvasti virheitä eikä saa elämän syrjästä kiinni...

Sitä en ole väittänytkään, etteikö ihmisellä olisi itsestään vastuuta. Pitäisi vain ymmärtää, missä määrin ihmisellä on resursseja sitä vastuuta kantaa. Tässä vaiheessa pitäisi sen yhteiskunnan tulla vastaan: tulisi halvemmaksi kammeta syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret takaisin oikealle radalle kuin antaa ongelman vain kasvaa. [/quote]

Mutta miten tämä nyt oikeasti liittyy äitiysrahan määrään? Siitähän tässä on kyse?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rytkäätys:
[
Mutta miten tämä nyt oikeasti liittyy äitiysrahan määrään? Siitähän tässä on kyse?

Eipä mitenkään. Liittyy vain yleisesti siihen aiheeseen, miten ihmiset köyhiin suhtautuvat ja millainen on asenne. Siitäkin kun on tässä ketjussa ollut viitteitä, että kaikilla ei ymmärrys riitä käsittämään syitä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Rytkäätys:
[
Mutta miten tämä nyt oikeasti liittyy äitiysrahan määrään? Siitähän tässä on kyse?

Eipä mitenkään. Liittyy vain yleisesti siihen aiheeseen, miten ihmiset köyhiin suhtautuvat ja millainen on asenne. Siitäkin kun on tässä ketjussa ollut viitteitä, että kaikilla ei ymmärrys riitä käsittämään syitä.

Köyhiin suhtaudun ihan normaalisti, mutta en voi sietää niitä tapauksia, joissa esim. lapsi tehdään saumaan jossa ne tulot eivät ole kunnolliset ja sitten haukutaan ja parjataan siitä että toiset (jotka ovat työtä tehneet) saavat enemmän. Se tässä on ainut ärsytyksen aihe!
 
Alkuperäinen kirjoittaja te:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:

kaikilla on samat mahdollisuudet esim kouluttautua, valita oma tulevaisuutensa, turha siitä on muita syytää...




Suomessa on kaikilla mahdollisuus koututtautua, ehkei kaikkilla mahdollisuudet ole ihan samat, toisille ne on helpomma kuin toisille. Mutta tosiaan kaikilla on siihen mahdollisuus.

Kuitenkin, jos olet sossuelätin lapsi, niin minkä opetuksen olet saanut vanhemmiltasi, mistä raha tulee? Tai duunarin tai korkeamminkoulutetun? Aikapaljon lapsi saa mallia, myös sieltä kotoa. Myös geeneillä on omat tekijänsä. Jos sun vanhemmillasi ei ole "lukupäätä", niin sulla on paljon suuremmat mahdollisuudet periä huonot koulumenestykset, kuin vanhemmilla, jotka ovat kouluttautuneet pidemmälle.

Ja miten tämä liittyy äp rahoihin. Jos ne olisivat samat sossueläteillä kuin pitkää työuraa tekevilläkin, niin nämä huonot mallit ja huonot koulumenestykset periytyisivät laajemmin ja näiden pitää työuraa tekevien lukutaitoisten ihmisten perhee jäisivät pieniksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rytkäätys:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:

Jaa-a, voi olla. Mutta se, että mulla on ollut sitä ruokaa, ei varmaankaan poista sitä tosiasiaa, että jokainen on kuitenkin vastuussa itsestään. Minusta sillä, että on lähtöisin huonoista oloista, ei voi ikuisuuksiin selitellä sitä että tekee toistuvasti virheitä eikä saa elämän syrjästä kiinni...

Sitä en ole väittänytkään, etteikö ihmisellä olisi itsestään vastuuta. Pitäisi vain ymmärtää, missä määrin ihmisellä on resursseja sitä vastuuta kantaa. Tässä vaiheessa pitäisi sen yhteiskunnan tulla vastaan: tulisi halvemmaksi kammeta syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret takaisin oikealle radalle kuin antaa ongelman vain kasvaa.

Mutta miten tämä nyt oikeasti liittyy äitiysrahan määrään? Siitähän tässä on kyse?
[/quote]




Mun mielestä ilmaista rahaa antamalla ei syrjäytymisvaaraa poisteta. Sen sijaan muita kuntoutumisvälineitä pitäisi olla näille perheille... esim. työpaikkoja ja halvempia vaihtoehtoja kouluttautumiseen (niin äideille kuin tyttärillekin).
 
En ole lukenut koko ketjua, mutta haluan vain sanoa, että hyvän ansiosidonnaisen päivärahan saamiseen riittää vaikka kahden kuukauden töissäolo (jos sopimus kuitenkin tehdään vähintään puoleksi vuodeksi). Sitten vähintään kolmen vuoden välein lapsia, niin aina saa saman päivärahan.

Että tosiaan Rytkäätys on aika lailla oikeassa.
 
En jaksa lukea koko ketjua, mutta entäs nyt laman aikana? Oot vaikka 30vee, juuri löytänyt uuden miesystävän. Sitten saatkin potkut töistä, toisiin paikkoihin ei "uskalleta" ottaa, koska olet 30-vuotias LAPSETON nainen, joten työnantaja olettaa, että varmaan aika pian raskaudut.
Sittenkö pitäis vaan odottaa ja odottaa, että joku ottais töihin, kun samaan aikaan tiedostat, että lapsiakin ois syytä alkaa nyt tekemään, jos niitä haluaa.
Ja näitä on kyllä mun mielestä aika paljon näitä tapauksia, kun työnantaja palkkaa mieluummin jonkun muun, kun sen lapsettoman 30-vuotiaan.
 
sen verran minäkin lykkään lusikan soppaan eli lyhkäsesti

meillä alettiin tekemään vauvaa 2001 kun olin hyväpalkkaisessa osa-aikaisessa työssä ja arvaako kukaan miten kävi no se kaveri päättikin tulla vasta 2006 kun satuin olemaan työttömänä ja ihan vaan yllärinä B)
no kiitos kuitenkin kelan joka laskikin ä-rahan liiton rahojen perusteella eli sain ihan ok tuet eikä ollu ongelmia jäädä kotihoidontuella olemaan lapsen kanssa vaikka tulot tippuikin

nyt sitten kyllä venkslataan kun toinen on tulossa ja olisin tippunut minimille jollen olisi itseäni työttömäksi ilmoittanut (hetkeksi) ja alun alkaen mieskin on sanonu et kyllä me silläkin pärjätään siis sillä minimillä jos kerran pakko on (siis olisihan se jo 200e enemmän kk kuin kotihoidontuki)

ja mun kohdalla on ehkä kyse tyhmyydestä koska suoraan sanoen oletin saavani saman rahan kuin esikoisesta automaattisesti (koska on alle 3v) eikä ikinä tullut mieleenkään kysyä asiaa kelasta ennenkuin päätös tuli kotiin :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja hmmm:
En jaksa lukea koko ketjua, mutta entäs nyt laman aikana? Oot vaikka 30vee, juuri löytänyt uuden miesystävän. Sitten saatkin potkut töistä, toisiin paikkoihin ei "uskalleta" ottaa, koska olet 30-vuotias LAPSETON nainen, joten työnantaja olettaa, että varmaan aika pian raskaudut.
Sittenkö pitäis vaan odottaa ja odottaa, että joku ottais töihin, kun samaan aikaan tiedostat, että lapsiakin ois syytä alkaa nyt tekemään, jos niitä haluaa.
Ja näitä on kyllä mun mielestä aika paljon näitä tapauksia, kun työnantaja palkkaa mieluummin jonkun muun, kun sen lapsettoman 30-vuotiaan.



Onneksi nykyään voi äippärahan saada myös ansiosidonnaisenpäivärahan mukaan, joten se helpottaa monen muunkin kuin vain minun elämääni. Olen siis viimeeksi ollut töissä vuonna -05 ja siltikin saan nyt ihan kohtuullista äippärahaa

;)
 
itse sain esikoiselta kohtuu hyvää äippärahaa,kun olin käynyt töissä.toista odotin niin sain saman suuruista äippärahaa.kakkosen ja kolmosen välissä kerkesin taas tienata ja nyt neljättä odottaessa saan taas samaa kuin kolmoselta.

että jos ei ole töissä käynyt ja saa minimi päivärahan niin voi voi.kannattaa kokeilla työntekoa niin se voi jopa kannattaa
 
mä haluan sanoa tähän että kyllä hiukan pelottaa, että pärjäänkö taloudellisesti. en saanut tehdä enää kolmatta aborttia! en ole valinnut tätä mutta tähän täytyy tyytyä. e-pillereitä käytin enkä mitenkää halunnut edes tulla raskaaksi niin kuin edellisillä kerroillakaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hemppuli:
Musta taas on kovin kummallista että hyvätuloisten pitäisi saada saman verran äippärahaa kuin mitä on palkkakin. Olisivat sitten vain työelämässä, jos se raha on tärkeintä.
Musta kaikille äitiyslomailijoille voisi olla sama äippäraha, jos taas duunipaikka arvostaa äitiä työntekijänä, voisi se maksaa bonusäippärahaa työntekijälleen.

Voe hyvä elämä, tää oli vitsi, eiks? :laugh:
 
Alkuperäinen kirjoittaja hmmm:
En jaksa lukea koko ketjua, mutta entäs nyt laman aikana? Oot vaikka 30vee, juuri löytänyt uuden miesystävän. Sitten saatkin potkut töistä, toisiin paikkoihin ei "uskalleta" ottaa, koska olet 30-vuotias LAPSETON nainen, joten työnantaja olettaa, että varmaan aika pian raskaudut.
Sittenkö pitäis vaan odottaa ja odottaa, että joku ottais töihin, kun samaan aikaan tiedostat, että lapsiakin ois syytä alkaa nyt tekemään, jos niitä haluaa.
Ja näitä on kyllä mun mielestä aika paljon näitä tapauksia, kun työnantaja palkkaa mieluummin jonkun muun, kun sen lapsettoman 30-vuotiaan.

No ei pidä valittaa. Jos haluaa vauvan, suunnittelee sen mukaisesti ja pienentää menojansa. Jos haluaa enempi rahaa, niin jotuupi tekemään töitä eka.
 
Ei mulla muuta, kun että lyhentäkää noita puolen sivun mittaisia lainauksianne, ei sitä mielipiteitten vaihtoa koko keskustelun ajalta tarvi siihen vastaukseensa liittää. Jaksaisi lukeakin paremmin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rytkäätys:
Aika monesti tulee vastaan (kuten tuossa "vitun kela"-keskustelussa) , että urputetaan minimiäitiysrahasta, tyyliin "köyhät kyykkyyn ja rikkaille enemmän". Siis valitetaan jos ollaan minimiäitiysrahalla.
Tähän sanon kyllä ihan suoraan että se on ihan oma valinta! Minä tein ihan tarkoituksella lapsen vasta sitten kun työelämässä oli tulot sellaiset että äitiysloman ajan hyvin toimeen tuli ansiosidonnaisella äitiyspäivärahalla.
Kenenkään ei ole pakko tehdä lapsia sen varaan mitä minimitukia saa...

No joo mutta jos ei etene normijärjestyksessä niin epäreilulta tuntuu. Oon tehnyt töitä jo monta vuotta, mutta päätin lähteä takaisin opiskelemaan. Lapset olis ilmeisesti pitänyt tehdä ennen näiden opintojen jatkamista tai ihan heti alkuvaiheessa. Nyt oon pudonnut takaisin minimille, vaikka todellakin oon veroeuroni maksanut useammalta vuodelta. Ei tunnu reilulta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rytkäätys:
Alkuperäinen kirjoittaja SylWi:
No joo.. Hyvähän munkin puhua on kun saan täyttä rahaa. Mutta ymmärrän todellakin niitä jotka sitä ei saa. Et mun puolestani kyllä saa valittaa jos siltä tuntuu.

Miksi saa valittaa jos itse on ratkaisunsa tehnyt?

hmm, mä oletan että jos jossain elämäsi vaiheessa teet jonkun ratkaisun joka osoittautuukin huonoksi, niin muistat sitten olla valittamatta koska ratkaisuhan oli sun omasi

 

Yhteistyössä