Ajatko autolla, jonka vakuutus on jonkun muun nimissä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hoomoilanen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

hoomoilanen

Vieras
Irtisanokaa vakutukset heti! Mitään vakuutusturvaa ei ole vaikka olette maksaneet vakuutusmaksuja jo ehkä vuosiakin.


"Tällainen autojen vakuutusrikos on yllättävän yleinen (01.10.)

Autovakuutuksen ottaminen toisen nimiin on rikos, jota ei aina mielletä rikokseksi.

Ajoneuvovakuutuksen ottaminen toisen nimiin on kiellettyä mutta silti yllättävän yleistä.

If Vahinkovakuutusyhtiön kahden vuoden tehotarkkailussa havaittujen haamuostojen määrä nelinkertaistui. Toisen nimiin ei kannata ottaa vakuutusta, sillä vastassa on monenlaisia ongelmia.

Lakisääteinen liikennevakuutus tai vapaaehtoinen autovakuutus otetaan toisen nimiin useimmiten siksi, että sitä kautta säästetään vakuutusmaksuissa tai saadaan muuta taloudellista hyötyä.

Taustalla voi olla suurempien vakuutusbonusten saaminen, paremmat vakuutusehdot tai lähtökohdiltaan edullisempi vakuutus. Myös vakavat maksuhäiriöt sekä omaisuuden salaaminen velkojilta tai ulosotolta ovat yleisiä syitä vakuutuksen ottamiseen toisen nimissä.

Tyypillisesti esimerkiksi vanhemmat ottavat aikuisten lastensa ajoneuvoja ja vakuutuksia nimiinsä asiaa enempää ajattelematta.

Vakuutusyhtiöt ovat kiinnittäneet vakuutusbulvaaneihin eli vakuutusten haamuostajiin erityistä huomiota muutaman vuoden ajan. Tuona aikana havaittujen väärinkäyttötapausten määrä on esimerkiksi Ifissä nelinkertaistunut.

- Todella monet vakuutuksia toisen nimissä ottaneet eivät tiedä, miksi vakuutuksia ei voi ottaa muiden nimiin tai miksi toisen haamuostajaksi ei kannata suostua. Haluamme levittää tietoa asiasta, jotta ihmiset tietävät toimintansa riskit ja pystyvät korjaamaan tilanteen. Vakuutustietojen ja ajoneuvorekisterin tietojen tulee täsmätä ja olla yhtä ajoneuvon todellisten omistaja- ja haltijatietojen sekä käytön kanssa, Ifin tutkijatoimen päällikkö Jarmo Murtomäki sanoo.

Liikennevakuutuksen ottaminen toiseen nimiin johtaa monenlaisiin hankaluuksiin. Vahinkotilanteessa vakuutusyhtiö tai liikennevakuutuskeskus eivät lain mukaan korvaa ajoneuvon kuljettajalle, omistajalle tai haltijalle sattuneita vahinkoja. Vapaaehtoisesta autovakuutuksesta ei makseta lainkaan korvauksia.

Kun vakuutusbulvaanin käyttö paljastuu, ajoneuvo laitetaan käyttökieltoon. Jos käyttökiellossa oleva auto tavataan liikenteessä, poliisi poistaa siitä rekisterikilvet. Haamuostaja voi saada poliisin tietoihin merkinnän rekisterimerkintärikkomuksesta tai syytteen rikoksesta.

Auton vakuutus raukeaa takautuvasti siltä ajalta, kun auto on ollut bulvaanin kautta vakuutettu. Liikennevakuutuskeskus perii vilpillisesti vakuutetusta ajasta korotetun liikennevakuutusmaksun. Vakuutusyhtiön ei tarvitse palauttaa väärien tietojen perusteella maksettuja vakuutusmaksuja.

Tehostetun bulvaaniseurannan tavoitteena on kannustaa suomalaisia ottamaan ajoneuvovakuus rehellisin keinoin ja vähentää vilpillisten vakuutusten määrää.

Haamuostajat ovat osa harmaata taloutta

Vakuutusbulvaanilla tai bulvaanilla tarkoitetaan henkilöä, joka ottaa toisen henkilön vakuutuksen vilpillisesti omiin nimiinsä.
Yleisintä bulvaanin käyttö on auton vakuutuksissa. Tällöin auton omistajaksi tai haltijaksi ilmoitetaan joku muu kuin auton todellinen omistaja/haltija.
Bulvaania käytetään useimmin siksi, että sitä kautta säästetään vakuutusmaksuissa tai saadaan muuten taloudellista hyötyä.
Vakuutuksen haamuostaja ei usein miellä tekevänsä väärin, kun ottaa esimerkiksi aikuisen lapsensa tai ystävänsä puolesta vakuutuksen.
Bulvaanirakenne lasketaan yhdeksi osaksi harmaata taloutta. Suomen hallitusohjelmaan on kirjattu harmaan talouden vahva torjuminen.

Liikennevakuutuksen ottaminen toisen nimiin johtaa hankaluuksiin

Jos vakuutusten haamuostajan käyttö paljastuu, raukeaa auton vakuutus takautuvasti siltä ajalta, kun auto on ollut vilpillisesti vakuutettu.
Liikennevakuutuskeskus perii vilpilliseltä ajalta korotetun liikennevakuutusmaksun.
Ajoneuvo laitetaan käyttökieltoon, ja poliisi estää tarvittaessa ajoneuvon käytön ottamalla rekisterikilvet pois.
Vahinkotilanteessa vakuutusyhtiö ei maksa lainkaan korvauksia.
Liikennevakuutuskeskuskaan ei korvaa ajoneuvon kuljettajalle, omistajalle tai haltijalle sattuneita vahinkoja.
Vakuutusyhtiön ei tarvitse palauttaa vilpillisen toiminnan perusteella maksettuja vakuutusmaksuja.
Haamuostaja voi saada poliisin tietoihin merkinnän rekisterimerkintärikkomuksesta tai syytteen rikoksesta.


Liikennevakuutuskeskus: Sanktio vakuuttamattomalla ajoneuvolla ajamisesta"

MSN Auto
 
En mä nyt ymmärrä. Vanhempani ostivat auton, ottivat siihen tietysti myös vakuutukset. Minä olen auton haltija, ja minä käytän autoa. Vanhempani maksavat vakuutukset ja ovat auton omistajia. Onko tässä nyt siis sitten joku rikos? :O
 
Alkuperäinen kirjoittaja ei ymmärrä;27317723:
En mä nyt ymmärrä. Vanhempani ostivat auton, ottivat siihen tietysti myös vakuutukset. Minä olen auton haltija, ja minä käytän autoa. Vanhempani maksavat vakuutukset ja ovat auton omistajia. Onko tässä nyt siis sitten joku rikos? :O

Miten et ymmärtänyt muka? Vakuutuksen pitää olla auton haltijan tai omistajan nimissä.
 
Mutta entäs ne, jotka eivät saa syystä tai toisesta vakuutuksia, esim. maksuhäiriöt. pitäiskö jättää työpaikka kun ei saa autoon vakuutusta? Jokseenkin typerää.
 
[QUOTE="vieras";27317794]Mutta entäs ne, jotka eivät saa syystä tai toisesta vakuutuksia, esim. maksuhäiriöt. pitäiskö jättää työpaikka kun ei saa autoon vakuutusta? Jokseenkin typerää.[/QUOTE]

Kyllä luottotiedotonkin saa autoon vakuutuksen, joutuu vain maksamaan vuoden maksut etukäteen.
 
[QUOTE="vieras";27317775]Ap:n otsikko on harhaanjohtava. Minäkin ajan autolla jonka vakuutus on jonkun muun nimissä, omistajan. Auto on kaikinpuolin mieheni nimissä.[/QUOTE]

Rikollista, jos todellisuudessa sinä omistat miehesi nimissä olevan auton, tai olet sen todellinen haltija: "Tällöin auton omistajaksi tai haltijaksi ilmoitetaan joku muu kuin auton todellinen omistaja/haltija."
 
Kyllä on. Jos autoa vakituisesti oikeasti käyttävä henkilö on joku muu kuin rekisteriin merkitty omistaja tai haltija, syyllistyt vakuutusyhtiön mukaan rikokseen.

Eipäkuei.
Jos äiti ostaa auton, äitin nimi on auton papereissa sekä vakuutuksissa ja veroissa, mutta minä ajan autolla, ei mitään rikosta tapahdu.
Vrt. työautot.
Jos vakuutuksen ottaja ei ole omistaja EIKÄ haltija, on kyse bulvaanista joka taasen on rikos.
 
Rikollista, jos todellisuudessa sinä omistat miehesi nimissä olevan auton, tai olet sen todellinen haltija: "Tällöin auton omistajaksi tai haltijaksi ilmoitetaan joku muu kuin auton todellinen omistaja/haltija."

Oman autonsa saa kyllä antaa kenen tahansa ajokortillisen käyttöön. Minäkään en omista autoani, omistaja ei edes asu samassa taloudessa kanssani. En ole myöskään auton haltija, miksi pitäisikään olla kun omistaja kerran vastaa auton kiinteistä kustannuksista (verot&vakuutukset)?
 
  • Tykkää
Reactions: Äksymaija
Oman autonsa saa kyllä antaa kenen tahansa ajokortillisen käyttöön. Minäkään en omista autoani, omistaja ei edes asu samassa taloudessa kanssani. En ole myöskään auton haltija, miksi pitäisikään olla kun omistaja kerran vastaa auton kiinteistä kustannuksista (verot&vakuutukset)?

Luepa tosiaan tuo artikkeli huolella:

"Tyypillisesti esimerkiksi vanhemmat ottavat aikuisten lastensa ajoneuvoja ja vakuutuksia nimiinsä asiaa enempää ajattelematta."
 
Kyllä on. Jos autoa vakituisesti oikeasti käyttävä henkilö on joku muu kuin rekisteriin merkitty omistaja tai haltija, syyllistyt vakuutusyhtiön mukaan rikokseen.

No mistähän se vakuutusyhtiö tietää, että ajanko autolla satunnaisesti, 2 kertaa viikossa, päivittäin, vai oliko se lainassa sen yhden ainoan kerran kun se vahinko sattui..?

Mites, jos en ajakaan sillä toisen autolla, vaan se seisoo mun pihassa, mutten aja sillä. Omistajalla ei ole parkkipaikkaa, joten säilyttää autoa mun pihassa. Naapurit kuitenkin kuvittelee, että auto on mun. Onko sekin rikos?
Entä jos ohikulkija rikkoo auton, autossa on ilkivaltavakuutus, eikö vakuutusyhtiö korvaa, kun sitä on kusetettu kun auto ei olekaan ollut omistajalla...?

Mieti nyt.
 
Luepa tosiaan tuo artikkeli huolella:

"Tyypillisesti esimerkiksi vanhemmat ottavat aikuisten lastensa ajoneuvoja ja vakuutuksia nimiinsä asiaa enempää ajattelematta."

Järki käteen nyt.
Tuossa ehkäpä tarkoitetaan, että vanhemmat omistaa auton eikä haltijaa ole merkitty, mutta nuorella on vakuutus. Nuori omistaa auton, haltijaa ei ole merkitty, vanhemmilla vakuutus.
Tuo on laitonta, mutta omistamaani autoa jossa minulla on vakuutus, saa ajaa kuka vaan kenellä on oikeus ajoneuvoa kuljettaa.
Mites selität bussikuskit? Taksirengit? Huoltoautot? Rekat?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Äksymaija;27317982:
Järki käteen nyt.
Tuossa ehkäpä tarkoitetaan, että vanhemmat omistaa auton eikä haltijaa ole merkitty, mutta nuorella on vakuutus. Nuori omistaa auton, haltijaa ei ole merkitty, vanhemmilla vakuutus.
Tuo on laitonta, mutta omistamaani autoa jossa minulla on vakuutus, saa ajaa kuka vaan kenellä on oikeus ajoneuvoa kuljettaa.
Mites selität bussikuskit? Taksirengit? Huoltoautot? Rekat?

Nimenomaan. JOS AUTON OMISTAJA ON SAMA KUIN AUTON VAKUUTUKSEN OTTAJA, ON IHAN SAMA AJAAKO AUTOLLA OMISTAJA, NAAPURIN PENTTI, VAI HERRA PRESIDENTTI. MITÄÄN RIKOSTA EI TAPAHDU.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Äksymaija;27317930:
Eipäkuei.
Jos äiti ostaa auton, äitin nimi on auton papereissa sekä vakuutuksissa ja veroissa, mutta minä ajan autolla, ei mitään rikosta tapahdu.
Vrt. työautot.
Jos vakuutuksen ottaja ei ole omistaja EIKÄ haltija, on kyse bulvaanista joka taasen on rikos.

Väärin. Autoa ei saa edes rekisteröityä ellei vakuutus ole omistajan tai haltijan nimissä.

Jos äitisi ostaa auton, äitisi nimi on auton papereissa sekä vakuutuksissa ja veroissa, mutta sinä olet auton tosiallinen haltija(käyttäjä), tapahtuu rikos eivätkä vakuutukset ole voimassa. Lisäksi Liikennevakuutuskeskus perii vilpilliseltä ajalta korotetun liikennevakuutusmaksun. Vakuutusyhtiölle maksettuja maksuja ei palauteta. Liikennevakuutuskeskus perii sinulta vakuutusmaksut siltä ajalta kun on toimittu vilpillisesti.

Tämähän sotii tietysti maalaisjärkeä vastaan, mutta syy miksi vakuutusyhtiöt toimivat nyt näin johtuu tästä aiemmasta oikeuden ennakkopäätöksestä.


"KKO:2006:79
Vakuutussopimus - Vakuutuksenottajan tiedonantovelvollisuus

Diaarinumero: S2005/261
Esittelypäivä: 28.3.2006
Taltionumero: 2257
Antopäivä: 9.10.2006

P ei luottotietojensa vuoksi voinut tehdä osamaksusopimusta. Ostettaessa P:n käyttöön osamaksulla auto ostajaksi sopimukseen kirjoittautui J. Samoin vakuutushakemukseen merkittiin auton haltijaksi ja vakuutuksenottajaksi J. Koska vakuutussopimuksen tekemiseen liittyvää vakuutussopimuslain 22 §:ssä säädettyä tiedonantovelvollisuutta täytettäessä oli menetelty vilpillisesti, vakuutussopimus ei sitonut vakuutuksenantajaa.

VakuutussopimusL 22 §
VakuutussopimusL 23 §

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Kanne Helsingin käräjäoikeudessa

Auto-Haus Vantaa Oy kertoi If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa, että eräs autoliike oli 29.8.2001 myynyt osamaksusopimuksella Mercedes-Benz -merkkisen henkilöauton Risto J:lle. Risto J oli allekirjoittanut autoa koskevan vakuutushakemuksen ilmoittaen vakuutushakemuksessa itsensä auton haltijaksi. Vakuutusyhtiö oli myöntänyt hakemuksen perusteella liikennevakuutuksen ja vapaaehtoisen laajan autovakuutuksen, johon sisältyi osamaksu-, autokiinnitys- ja leasingvakuutus eli niin sanottu rahoitusturva. Rahoitusturvaa koskevan vakuutusehdon mukaan "suoritetaan siitä velkojalle vahinkohetkellä erääntymätön saatava".

Auto oli tuhoutunut ilkivaltaisen vahingonteon johdosta 19.8.2002.

Vakuutusyhtiön kieltäydyttyä suorittamasta korvausta Auto-Haus Vantaa Oy, jolle osamaksusopimus oli siirretty, vaati kanteessaan vakuutusyhtiöltä vakuutuskorvauksena 16 809,76 euroa korkoineen.

Vastaus

Vakuutusyhtiö kiisti kanteen. Vakuutussopimus ei vakuutussopimuslain 22 §:n ja 23 §:n nojalla sitonut vakuutusyhtiötä, koska vakuutushakemuksessa oli auton haltijasta annettu väärä tieto. Auton todellinen haltija ei ollut ollut Risto J vaan Marko P. Jos vakuutusyhtiö olisi tiennyt tämän, se ei olisi myöntänyt Marko P:lle vakuutusta, koska tällä oli julkisia maksuhäiriöitä.

Käräjäoikeuden tuomio 24.9.2003

Jutussa oli riidatonta, että Risto J:n vakuutushakemuksen seurauksena vakuutusyhtiö oli myöntänyt Risto J:n ajoneuvolle liikennevakuutuksen ja vapaaehtoisen autovakuutuksen. Vapaaehtoiseen autovakuutukseen sisältyi rahoitusturvaehto. Riidatonta oli sekin, että Risto J ei ollut vakuutushakemuksessa tai muutoinkaan ilmoittanut, että auton todellinen haltija oli Marko P.

Vakuutussopimuslain 22 §:n mukaan vakuutuksenottajan tuli antaa oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan esittämiin kysymyksiin. Risto J oli antanut virheellisen tiedon auton haltijasta.

Vakuutussopimuslain 23 §:n 1 momentin mukaan vakuutussopimus ei sitonut vakuutuksenantajaa, jos vakuutuksenottaja antaessaan vakuutustietoja oli menetellyt vilpillisesti. Risto J oli vilpillisesti antanut väärän tiedon auton haltijasta.

Vakuutussopimuslain 22 §:ssä säädetyn vakuutettavan tiedonantovelvollisuuden perusteena oli vakuutuksenantajan tarve saada vakuutettavasta oman riskinsä ja vakuutettavan vakuutuskelpoisuuden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot. Jutussa oli riidatonta, että vakuutusyhtiö ei olisi myöntänyt vakuutusta Marko P:lle tämän luottotietohäiriöiden vuoksi. Tämä osoitti, että vakuutusyhtiölle olisi ollut merkityksellistä ja tärkeää saada oikea tieto haltijasta.

Koska Risto J oli kerrotulla tavalla menetellyt vilpillisesti, vakuutussopimus ei sitonut vakuutuksenantajaa. Koska vakuutussopimus ei sitonut vakuutuksenantajaa Risto J:hin nähden, ei Auto-Haus Vantaa Oy ollut oikeutettu Risto J:n solmiman vakuutussopimuksen ehtojen perusteella vaatimaansa rahoitusturvakorvaukseen. Asian arvioinnissa ei ollut merkitystä sillä, oliko auton todellisen haltijan henkilöllä ollut vaikutusta vahinkotapahtumaan.

Näillä perusteilla käräjäoikeus hylkäsi kanteen.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Kimmo Mikkola.

Helsingin hovioikeuden tuomio 11.1.2005

Hovioikeus, jonne Auto-Haus Vantaa Oy valitti, ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Monika Kuhlefelt, Marja Kartano (eri mieltä) ja Jukka Kontio. Esittelijä Camilla Rauma-Sehm.

Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos Kartano lausui, että vakuutussopimuslain 23 §:n mukaan vakuutussopimus ei sitonut vakuutuksenantajaa, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu oli vahinkovakuutuksessa täyttäessään mainitun lain 22 §:ssä säädettyä tiedonantovelvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti. Viimeksi mainitussa lainkohdassa edellytettiin, että vakuutuksenottaja ja vakuutettu antoivat ennen vakuutuksen myöntämistä oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan kysymyksiin, joilla voi vakuutussopimusta päätettäessä olla merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta. Vilpillisyys oli kysymyksessä, jos mainitut edunsaajat olivat tietoisena antamiensa tietojen virheellisyydestä pyrkineet menettelyllään saamaan itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä. Taloudellisen hyödyn tavoittelemisella tarkoitettiin sitä, että vakuutuksenantaja saamiensa korvausvastuun kannalta merkityksellisten väärien tietojen perusteella tekisi vakuutuksenottajalle tai vakuutetulle edullisen ratkaisun vakuutuksen myöntämisen, vakuutusmäärän, vakuutusmaksun tai vakuutuskorvauksen suorittamisen perusteista ja sen määrästä.

Kysymyksessä oleva tiedonantovelvollisuus koski ainoastaan seikkoja, joilla voi vakuutussopimusta päätettäessä olla merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta. Omaisuutta koskevassa vahinkovakuutuksessa olivat yleensä merkityksellisiä tiedot omaisuuden arvonmäärittelyyn ja vahingoittumisalttiuteen vaikuttavista seikoista (HE 114/1993 vp s. 39). Tahallisesti annettu virheellinen tietokaan, jolla ei ollut merkitystä vakuutuksenantajan korvausvastuun kannalta, ei siis välttämättä vapauttanut sitä vastuusta.

Vakuutusyhtiö oli korvausvastuusta vapautuakseen vedonnut siihen, että se ei olisi myöntänyt vakuutusta Marko P:lle tämän julkisten maksuhäiriöiden johdosta. Yhtiö ei ollut väittänytkään, että vakuutetun auton vahingoittumisalttius olisi Marko P:n käytössä lisääntynyt tai että auton haltijasta annetulla väärällä tiedolla olisi ollut merkitystä vakuutuksenantajan korvausvastuuseen. Vakuutuksenottajana olikin ollut Risto J, joka oli vakuutussopimuksen perusteella vastannut vakuutusmaksuista ja myöskin käräjäoikeuden tuomiossa mainitun osamaksusopimuksen velvoitteista.

Vakuutuksenantajalla oli näyttövelvollisuus siitä, että Risto J:n antamalla väärällä tiedolla auton haltijasta oli tosiasiassa ollut merkitystä vakuutuksenottajan toiminnan ja sen korvausvastuun arvioimisen kannalta.

Kartano katsoi jääneen näyttämättä, että Risto J:n merkitseminen Marko P:n sijaan auton haltijaksi olisi vaikuttanut vakuutussopimuksen solmimiseen tai sopimuksen ehtoihin tai että Risto J:n menettelystä olisi aiheutunut yhtiön korvausvastuun kannalta merkityksellisten seikkojen suhteen vahinkoriskin lisääntymistä tai muutakaan haittaa. Risto J ei ollut antanut vakuutuksenantajalle kysymyksessä olevaa väärää tietoa hankkiakseen itselleen tai Marko P:lle taloudellista hyötyä. Virheellinen tieto auton haltijasta ei siten vaikuttanut vakuutuksenantajan vastuuseen. Vakuutusyhtiö oli velvollinen myöntämänsä autovakuutukseen sisältyneen rahoitusturvan perusteella korvaamaan Auto-Haus Vantaa Oy:lle aiheutuneen vahingon.

Näillä perusteilla Kartano hyväksyi kanteen.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Auto-Haus Vantaa Oy:lle myönnettiin valituslupa. Osakeyhtiö vaati valituksessaan, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja sen kanne hyväksytään.

If Vahinkovakuutusyhtiö Oy vastasi valitukseen ja vaati sen hylkäämistä.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

1. Asiakirjoista ilmenee, että Marko P on elokuussa 2001 ollut hankkimassa henkilöautoa. Marko P ei kuitenkaan olisi hänen luottotiedoistaan ilmenneiden maksuhäiriöiden vuoksi voinut olla osamaksukaupassa ostajana. Sen vuoksi 29.8.2001 laadittuun osamaksusopimukseen, jolla on ostettu Littoisista olevasta autoliikkeestä kysymyksessä oleva Mercedes-Benz -merkkinen henkilöauto YBA-874, on ostajaksi ja auton haltijaksi suostumuksensa mukaisesti merkitty Marko P:n tuttava, Kempeleeltä oleva Risto J. Marko P on hoitanut kaupan tekemisen eikä Risto J ole kauppaa tehtäessä ollut paikalla. Risto J on täyttänyt ja allekirjoittanut kauppa-asiakirjat Oulussa ja sen jälkeen ne on lähetetty Risto J:n ilmoituksen mukaan joko myyjäliikkeeseen tai suoraan rahoitusyhtiölle Auto-Haus Vantaa Oy:lle.

2. Kaupan yhteydessä on tehty If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:lle vakuutushakemus, johon auton haltijaksi ja vakuutuksenottajaksi on merkitty Risto J. Vakuutushakemusta Risto J ei ole muistanut allekirjoittaneensa, vaan hänen käsityksensä mukaan se oli tehty autoliikkeessä.

3. Hakemuksen pohjalta on syntynyt nyt kysymyksessä oleva vapaaehtoista autovakuutusta koskeva vakuutussopimus. Vakuutukseen on sisältynyt niin sanottua rahoitusturvaa koskeva ehto, jonka mukaan vakuutuksesta suoritetaan osamaksuvelkojalle vahinkohetkellä erääntymätön osamaksuvelka, kuitenkin enintään vahingon määrä.

4. Auto on ollut Marko P:n hallinnassa ja hän on vastannut osamaksuerien ja vakuutusmaksujen suorittamisesta. Auton vaurioiduttua tulipalossa 19.8.2002 käyttökelvottomaksi Auto-Haus Vantaa Oy on auton omistajana ja osamaksuvelkojana vaatinut vakuutusyhtiöltä korvausta vahinkohetkellä erääntymättömästä osamaksusaatavasta. Vakuutusyhtiö on vakuutussopimuslain 22 §:n ja 23 §:n nojalla kieltäytynyt korvauksen suorittamisesta, koska Risto J oli vakuutushakemuksessa antanut auton haltijasta väärän tiedon ja siten menetellyt vilpillisesti.

5. Vakuutussopimuslain 22 §:n mukaan vakuutuksenottajan tulee antaa oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan esittämiin kysymyksiin, joilla voi olla merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta. Lain 23 §:n mukaan, jos vakuutuksenottaja on vahinkovakuutuksessa täyttäessään 22 §:ssä säädettyä velvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, vakuutussopimus ei sido vakuutuksenantajaa.

6. Autovakuutus on vapaaehtoinen vakuutus. Sellaista vakuutusyhtiön ei ole pakko myöntää. Vakuutuksen myöntäminen perustuu riskin arviointiin niiden tietojen pohjalta, jotka vakuutusyhtiö saa vakuutussopimuslain 22 §:n nojalla vakuutuksenottajalta. Autovakuutusta myönnettäessä on tällöin oikean tiedon saaminen auton haltijasta välttämätöntä. Kun If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:lle on ilmoitettu auton haltijaksi muu kuin sen todellinen haltija, on vakuutusyhtiö erehdytetty myöntämään vakuutus, johon sisältyviä riskejä se ei ole voinut arvioida oikeiden tietojen pohjalta. Koska vakuutussopimuksen tekemiseen liittyvää vakuutussopimuslain 22 §:ssä säädettyä tiedonantovelvollisuutta täytettäessä on kerrotuin tavoin menetelty vilpillisesti, vakuutussopimus ei sido vakuutusyhtiötä. Tämän johtopäätöksen kannalta ei ole merkitystä vakuutusmaksujen mahdollisella maksamisella tai sillä, että väärä tieto auton haltijasta ei ole vaikuttanut vahinkotapahtumaan, taikka sillä, että vakuutettuna on ollut muu kuin vakuutuksenottaja.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kati Hidén, Eeva Vuori, Kari Kitunen, Mikael Krogerus ja Ilkka Rautio. Esittelijä Eeva-Liisa Sarvilinna-Heimonen."

Korkein oikeus - KKO:2006:79
 
Audin mentävä aukko vakuutuksissa siis :D

Alan tässä pikkuhiljaa olla sitä mieltä, että vakuutukset on perseestä kaikki. Varmemman turvan saa, kun pistää joka vakuutusmaksun verran rahaa tilistä sivuun säästötilille- ja ottaa sieltä vakuutusturvaa tarvitessaan.

Nimimerkillä sivusta seurannut :|
 
Selitäppä sitten nää ammattiautoilijat?
Selitäppä se, ettei poliisi reagoi mitenkään vaikka ajat jonkun muun autolla?
Jos auto on henkilökohtainen, kyllä siitä ehkä mainittais jossain muualla kun kaksplussalla.
Kuka määrää rajan, mihin laina päättyy ja laina muuttuu rikokseksi?
 
Hemmetin pitkä teksti, ei jaksa kaikkea lukea, olisit tiivistänyt olennaiset kohdat..

Siis Marko P. oli ostanut auton, jonka omistajaksi oli merkitty Risto J. Markolla oli maksuhäiriömerkintä.
Risto otti autoon vakuutuksen. Marko maksoi auton osamaksut ja vakuutusmaksut, sekä käytti autoa. Häntä ei kuitenkaan merkitty haltijaksi, eikä siis omistajaksi.
Auto paloi käyttökelvottomaksi, vakuutusyhtiö ei korvaa, koska auton varsinaista omistajaa ei oltu merkitty papereihin, eikä vakuutusyhtiö maksuhäiriömerkinnän vuoksi olisi antanut hänelle kyseistä vakuutusta.

Miten tämä tilanne vertautuu siihen, että Pertti ostaa auton itselleen, maksaa sen ja ottaa siihen vakuutuksen ja sitten antaa Sirpan ajaa sillä? Ei mitenkään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Äksymaija;27318062:
Selitäppä sitten nää ammattiautoilijat?
Selitäppä se, ettei poliisi reagoi mitenkään vaikka ajat jonkun muun autolla?
Jos auto on henkilökohtainen, kyllä siitä ehkä mainittais jossain muualla kun kaksplussalla.
Kuka määrää rajan, mihin laina päättyy ja laina muuttuu rikokseksi?

Rajan määrää ensin todennäköisesti vakuutusyhtiö. Jonain päivän postiluukusta voi siis tupsahtaa ilmoitus vakuutusten irtisanomisesta, ja sitten jonkin ajan kuluttua lasku liikennevakuutusyhdistykseltä. Näistä voi tietenkin valittaa. Asia etenee myös todennäköisesti rikostutkintaan.

Tietenkään vakuutusyhtiö ei lähde väittämään, että joku satunnainen auton lainaaja on se tosiasiallinen haltija, vaan ryhtyessään toimiin vakuutushtiöllä on perusteltu syy epäillä, että ajoneuvoa pääasiallisesti käyttävä henkilö on joku muu kuin rekisteriin merkitty omistaja tai haltija.
 
Rajan määrää ensin todennäköisesti vakuutusyhtiö. Jonain päivän postiluukusta voi siis tupsahtaa ilmoitus vakuutusten irtisanomisesta, ja sitten jonkin ajan kuluttua lasku liikennevakuutusyhdistykseltä. Näistä voi tietenkin valittaa. Asia etenee myös todennäköisesti rikostutkintaan.

Tietenkään vakuutusyhtiö ei lähde väittämään, että joku satunnainen auton lainaaja on se tosiasiallinen haltija, vaan ryhtyessään toimiin vakuutushtiöllä on perusteltu syy epäillä, että ajoneuvoa pääasiallisesti käyttävä henkilö on joku muu kuin rekisteriin merkitty omistaja tai haltija.

Ymmärrän, jos tilanne on tuo, mikä tuossa edellä. Että kun se, jota mihinkään papereihin ei ole merkitty, maksaa ne auton erät ja vakuutusmaksut, sehän on ihan selkeä tapaus. Mutta jos auton omistaja maksaa itse sekä auton, että vakuutukset ja verot, millä perusteella vakuutusyhtiö keksisi lähettää irtisanomislaput ja tehdä poliisille rikosilmoituksen?

Eiköhän tässä nyt nimenomaan ollut kyse tuollaisista Marko P:n ja Risto J:n kaltaisista tapauksista, eikä siitä, että mun äidillä on nimissään auto jonka KAIKKI maksut maksaa hän itse, mutta minä enimmäkseen käytän autoa.
Ei se mikään rikos ole, eikä siitä semmoista millään saa, edes vakuutusyhtiö. Toisin kuin tuo ylläollut tapaus, sehän nyt on ihan selvä huijaus.
 
Hemmetin pitkä teksti, ei jaksa kaikkea lukea, olisit tiivistänyt olennaiset kohdat..

Siis Marko P. oli ostanut auton, jonka omistajaksi oli merkitty Risto J. Markolla oli maksuhäiriömerkintä.
Risto otti autoon vakuutuksen. Marko maksoi auton osamaksut ja vakuutusmaksut, sekä käytti autoa. Häntä ei kuitenkaan merkitty haltijaksi, eikä siis omistajaksi.
Auto paloi käyttökelvottomaksi, vakuutusyhtiö ei korvaa, koska auton varsinaista omistajaa ei oltu merkitty papereihin, eikä vakuutusyhtiö maksuhäiriömerkinnän vuoksi olisi antanut hänelle kyseistä vakuutusta.

Miten tämä tilanne vertautuu siihen, että Pertti ostaa auton itselleen, maksaa sen ja ottaa siihen vakuutuksen ja sitten antaa Sirpan ajaa sillä? Ei mitenkään.

Ei mitenkään. Kysymys on rautalangasta väännettynä tästä:

Esitä itsellesi suraava kysymys:
Onko autoni rekisteriin merkitty vakuutuksenottaja (joka on omistaja tai haltija), joku muu kuin minä itse? Jos vastaus on kyllä, toimit vakuutusyhtiön mukaan rikollisesti, eli käytät vakuutusbulvaania.
 

Yhteistyössä