Ajatukseni solmussa avioliiton suhteen...olisi kiva kuulla toisten kokemuksia jos vastaavia?!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja avioeroko
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

avioeroko

Vieras
Eli meillä kaksi lasta ja yhdessä oltu 7vuotta.

Kaikinpuolin ok,ei väkivaltaa eikä liikoja alkoholia,lapsille oikein ihana isä...

Mutta se mutta...minua ahdistaa avioliitto ja parisuhteessa oleminen jo jonkusen kuukauden.

Nyt kun on yön yli työmatkalla niin fiilis minulla on ihan upea kun saa olla "rauhassa".Siis jotenkin tuntuu että minusta ei ole parisuhteessa olijaksi nyt ja ahdistaa mieheni läheisyys,lasten kanssa jaksan ihan normaalisti.

Asumme omakotitalossa mutta jotenkin ajatus rivarikolmioon muuttaminen lasten kanssa saa minut hymyilemään...

Voi auttakaa mitä tämä on,kestänyt jo puolen vuotta ja mies tietoinen tästä,tosin hän sitten reagoi hädissään tietenkin juuri päinvastoin eli viesteilee hempeitä töistä,soittelee sun muuta ja ahdistun aina vain enemmän ja enemmän...

Olen ollut ja tottunut olemaan lasten kanssa paljon yksin mutta kun hän on kotona niin on kyllä jonkun verran lasten kanssa.

Ainoa mikä mua vaivaa suuresti on se että onko tässä tarpeeksi "syytä" eroamiseen koska minusta tuntuu että sitä haluisin.
Sattuu ihan mahottomasti satuttaa tuota miestäni,kun hän hokee rakkauttaan minua kohtaan ja minä en saa sanotuksi takaisin juuri mitään.

Voi auttakaahan,olisi kiva lukea muidenkin kokemuksia tai mielipiteitä tilanteestani.
 
No mun mielestä tuo ei ole tarpeeksi hyvä syy rikkoa perhe jos et edes tiedä varmasti mikä nyt on. Pitkä suhde saattaa välillä vähän väsähtää mutta sitten sitä pitää hoitaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Iloinen Possu:
No mun mielestä tuo ei ole tarpeeksi hyvä syy rikkoa perhe jos et edes tiedä varmasti mikä nyt on. Pitkä suhde saattaa välillä vähän väsähtää mutta sitten sitä pitää hoitaa.

Juu tiedän,tuota olen itsekin ajatellut mutta kun minua vaivaa ihan hirmusti se että en pysty seksielämään enkä vastaamaan mieheni tunteisiin ja kestänyt jo yli kesän...todella pahalta tuntuu itsestä loukata toista tuolla lailla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja avioeroko:
Alkuperäinen kirjoittaja Iloinen Possu:
No mun mielestä tuo ei ole tarpeeksi hyvä syy rikkoa perhe jos et edes tiedä varmasti mikä nyt on. Pitkä suhde saattaa välillä vähän väsähtää mutta sitten sitä pitää hoitaa.

Juu tiedän,tuota olen itsekin ajatellut mutta kun minua vaivaa ihan hirmusti se että en pysty seksielämään enkä vastaamaan mieheni tunteisiin ja kestänyt jo yli kesän...todella pahalta tuntuu itsestä loukata toista tuolla lailla.

Mitä mieltä mies on? Olisiko teille apua jostakin parisuhdeterapiasta tai mitäs ne sellaiset aviolittoleirit?
 
En todellakaan sanoisi, että on syytä erota.. miksi tunteesi ovat lopahtaneet? Halutessasi varmasti löydät ne uudestaan, jos mitään erityistä syytä ei ole, muuta kuin että nyt meinaa tuntua siltä. Sulle voi iskeä hirveä katumus, jos lähdet hurvittelemaan omille teillesi ja sitten tajuatkin, että sinulla oli vain joku hetkellinen vapaudenkaipuu..
 
Kun luin kirjoitustasi, niin tuli tunne, että sulla on nyt joku vaihe menossa, jossa tarvitset enemmän omaa aikaa, ja mietit tulevaisuutta yms. Itsekin olen ollut monta vuotta naimisissa ja meillä kaksi tyttöä. pitkässä suhteessa tulee eri vaiheita, ja itselläkinollut joskus sellaisia fiiliksiä, että miettii mitähän muuta elämä voisi mulle tarjota, ja mitähän näen tuossa miehessäni.. Mutta ne menee ohi, ja pian tajuaa miten rakastaa sitä samaa rakasta miestä joka tuntee sut täysin, ja jonka kanssa on kokenut niin paljon yhdessä. Voihan parisuhteessakin sopia molemmille omaa aikaa ja reissuja yms.jos luottamus pelaa. Ei koko ajan tarvitse nyhjätä yhdessä. Mutta aika kevyin perustein hakisit eroa lastesi isästä, jos nyt tekisit sen päätöksen.
 
Kulunut fraasi, mutta pystyisittekö juttelemaan asiasta ammatti-ihmisen kanssa? Voisi auttaa tulkitsemaan epämääräisiä tunteita ja hahmottamaan ulkopuolelta paremmin mikä voisi olla syynä teidän parisuhteen ongelmiin.
 
Tuo vapaudenkaipuu kai on vaan niin oikea sana kuvailemaan oloani juuri nyt...ja tiedän että voin joskus katuakin ratkaisuani mutta en vain tajua miten nyt toimia..

Kumpa saisin yhden viikon elää vain itselleni ja tehdä mitä haluan,voi huoh,,,en pysty tajuamaan itseäni :(
 
Olen samaa mieltä monen muun kanssa: kyseessä on "vain" vaihe. Olet ollut tiiviisti lasten kanssa ja oma elämä on jäänyt vähemmälle. Ota nyt enemmän omaa aikaa, mutta älä torju miestä kokonaan. Ja keskustelkaa, muuten voi tulla kaikenlaisia väärinymmärryksiä. Muutaman kuukauden huonohkon kauden jälkeen en menisi muuten hyvää suhdetta lopettamaan!
 
Voi minä olen täällä ihan vastaavanlaisessa tilanteessa parhaillaan...kaikki tuo mitä kirjoitit käyn läpi mutta päälle vielä se että on tunteita toista miestä kohtaan...onko muilla tällaista?
 
Alkuperäinen kirjoittaja avioeroko:
Kumpa saisin yhden viikon elää vain itselleni ja tehdä mitä haluan,voi huoh,,,en pysty tajuamaan itseäni :(


Ota hyvä ihminen se viikko lomaa :) Mies varmasti suostuu, kun kerrot, mistä on kyse: tarvitset omaa aikaa, vihdoinkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja jou:
Alkuperäinen kirjoittaja avioeroko:
Kumpa saisin yhden viikon elää vain itselleni ja tehdä mitä haluan,voi huoh,,,en pysty tajuamaan itseäni :(


Ota hyvä ihminen se viikko lomaa :) Mies varmasti suostuu, kun kerrot, mistä on kyse: tarvitset omaa aikaa, vihdoinkin.

Miten voisin ottaa viikon loman...eikö ympäristössäkin ihmetellä jos yhtäkkiä lähtisin viettämään viikon yksikseni omaa aikaa johonkin?! tiedän kyllä että mies luultavasti suostuisi siihen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja avioeroko:
Alkuperäinen kirjoittaja jou:
Alkuperäinen kirjoittaja avioeroko:
Kumpa saisin yhden viikon elää vain itselleni ja tehdä mitä haluan,voi huoh,,,en pysty tajuamaan itseäni :(


Ota hyvä ihminen se viikko lomaa :) Mies varmasti suostuu, kun kerrot, mistä on kyse: tarvitset omaa aikaa, vihdoinkin.

Miten voisin ottaa viikon loman...eikö ympäristössäkin ihmetellä jos yhtäkkiä lähtisin viettämään viikon yksikseni omaa aikaa johonkin?! tiedän kyllä että mies luultavasti suostuisi siihen.

Ne varmaan ihmettelis sitä avioerookin :whistle:
ja mitä sen on väliä mitä ihmiset ajattelee? Lähe lomalle ja hemmottele itseäs.
 
No eiköhän se sit ois parempi erota, kerta jos susta itestäs tuntuu siltä että haluisit. Enemmän sä loukkaat sun miestäs sillä että sä jahkaat ton asian kanssa ja annat kaiken vaan jatkua. Sä et vaan mitä ilmeisimmin rakasta sun miestä, rakastitko sillon ku menitte naimisiin? Laitoit tuolla myös sen että susta ei oo nyt parisuhteessa olijaksi, miks sit oot menny naimisiin? Tiedän että asiat ei aina ole niin yksinkertasia, mut kannattais miettii jonkilainen ratkasu tohon yhdessä. Ota vaikka aluks asumus ero ja mieti tilannetta viä sitten, siinä on sit viä se mahollisuus et pystytte vaikka jatkaa yhteistä taivalta jos siltä tuntuu tai sit erota lopullisesti. Mutta mieti tarkkaan ettet vaan tee mitään hätiköityä. Sä teet niinku sun sydän sanoo ja se mikä tuntuu oikeelta teet sen joka tapauksessa, huolimatta siitä mitä kukaki täällä sulle sanoo. Vaikka ootki naimisissa niin teet siltikin omaa ittees ja sun elämää koskevat päätökset ite, kukaan toinen ei voi sanella niitä sun puolesta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Iloinen Possu:
Alkuperäinen kirjoittaja avioeroko:
Alkuperäinen kirjoittaja jou:
Alkuperäinen kirjoittaja avioeroko:
Kumpa saisin yhden viikon elää vain itselleni ja tehdä mitä haluan,voi huoh,,,en pysty tajuamaan itseäni :(


Ota hyvä ihminen se viikko lomaa :) Mies varmasti suostuu, kun kerrot, mistä on kyse: tarvitset omaa aikaa, vihdoinkin.

Miten voisin ottaa viikon loman...eikö ympäristössäkin ihmetellä jos yhtäkkiä lähtisin viettämään viikon yksikseni omaa aikaa johonkin?! tiedän kyllä että mies luultavasti suostuisi siihen.

Ne varmaan ihmettelis sitä avioerookin :whistle:
ja mitä sen on väliä mitä ihmiset ajattelee? Lähe lomalle ja hemmottele itseäs.

Apua! Ei ihme, että sua ahdistaa, jos yksin lomailu tai ajan viettäminen ei oo teidän lähipiirissä normaalia! Anteeksi, en tarkoita pahalla! Mutta meillä kumpikin saa tietyissä rajoissa viettää aikaa myös itekseen. Se on elinehto kummallekin! Sitäpaitsi ympäristöä ei oikeesti tarvii ajatella niin kovin paljoa - ainakaan aviokriisissä :)

 
Alkuperäinen kirjoittaja Yksvaan:
7 vuoden kriisi, menee ohi. Seuraava tulee 12 veen kohdalla.

Apuva! Tää on muuten totta! Ilmankos mulla on ollut näitä fiiliksiä myös viime aikoina kuin ap:llä. Ja pian 12 v. täynnä miehen kanssa. Viimeksi "kriiseilin" kun oltiin oltu 7 v. yhdessä.

Näyttänee "sananlasku" pitävän paikkaansa...
 
Jos mietit mitä ympäristö ajattelee, niin huh huh. Tee nyt kaikkesi liittonne eteen, et kadu myöhemmin.

Ota se viikko! Jos sen jälkeenkin haluat erota, niin sitten eroa. Mutta kokeile nyt ensin omaa aikaa. Jos se tuntuu hyvältä, niin sopikaa että jatkossa saat (mahdollisuuksien mukaan) pari ihan vapaata iltaa jolloin teet mitä haluat.
 
ei kukaan muu voi sanoa onko sulla tarpeeksi hyvät syyt lähteä vai ei...

Ihan oikeasti, kyse on siitä miltä sinusta tuntuu ja se, miltä sinusta tuntuu on täysin sun oma asisi. Ei kukaan muu voi sanoa onko sun olotila tarpeeksi huono jotta se "oikeuttaisi" lähtemään. Eikä kukaan muu voi sanoa että syyt eivät ole tarpeeksi hyviä. Kyse on sun elämästä, siitä yhdestä ainoasta ja sinä olet se joka päättää miten se eletään.
 

Yhteistyössä