Hei pitkästä aikaa!
Todellista hiljaiseloa tällä suunnalla palstailun suhteen, mutta on tapahtunut todella paljon.
Ensiksikin tosi iso onnen toivotus mi-iulle! Ison tytön sait ja kaikki ilmeisesti meni ja on hyvin! Onnea
Meidän neiti sai sunnuntaina nimen, Oona Aurora! Kastejuhla meni tosi kivasti ja kaikki tärkeät ja rakkaat ihmiset olivat paikalla. Pappi oli myös tosi mukava ja rento, ei siis tarvinu kenenkään jäykistellä turhan päiten.
Oona on nyt siis 8 viikkoa vanha ja ensimmäiset hymyt tuli 6 viikon ikäisenä. Onhan se suloinen pakkaus

Yöt menee jo aika hyvin, nukkumaan mennään illalla 22-23 ja sitten neiti nukkuu n. 5-6h ja herää syömään. Sitten mennäänkin aamuun asti. Muutenkin se on tosi kiltti eikä paljo turhia kitise.
Mutta itellä onkin sitten ollut vähän vaikeuksia terveyden suhteen. Tulin juhannuksena tosi kipeeks, kovia vatsanväänteitä, ripulia ja kuumetta. Sitä kesti kuukauden ennen kuin lääkärit alko tekemään asialle mitään. Kävin yhteensä 5 eri lääkärillä. Kaks ekaa meinas, että kyseessä on vaan viruksen aiheuttama vatsatauti, enkä näin ollen saanut edes mitään lääkettä. Oireet vaan paheni ja oli pakko mennä vaan uudestaan lääkäriin, kun en pystynyt muuta kuin juokseen vessassa ja makaamaan kerällä lattialla. No sitten pari seuraavaa lääkäriä alko ottaan mun valitukset tosissaan ja määräs erilaisiin kokeisiin. Viikko sitten maanantaina olin tähystyksessä ja mulla todettiin colitis ulcarosa, eli haavainen paksusuolen tulehdus. Lääkäri ei päästänyt mua tähystyksen jälkeen edes kotiin viemään autoa miehelle vaan mun piti mennä suoraan sairaalaan osastolle. Hb oli laskenut 75:een, lääkäri pelkäs vissiin, että pyörryn automatkalla. Olin sairaalassa kolme päivää, hoitajat tykitti kortisonia suoraan suoneen ja sain neljä pussia verta että saatiin hb nousemaan. Nyt on sitten kahden kuukauden kortisonikuuri päällä ja toinen lääkitys joka pitää taudin oireet kurissa jatkuu hamaan tulevaisuuteen, eli se on vissiin pysyvä lääkitys. Ilmeisesti synnytyksen ja odotuksen aiheuttama stressi laukas mulla tuon sairauden. Hauskinta tässä on se, että tätä sairautta tulee kuulemma tosi harvoin niille jotka tupakoi...
Imetys siis loppui lyhyeen, pari kuukautta kerkesin imettää ja sitten piti lopettaa lääkekuurien vuoks. Nyt sitten maitoa ei enää tuukkaan, mutta onneks Oonalle maistuu nanni
Torstaina me mennään ekaan lääkärineuvolaan. Kolmisen viikkoa sitten Oonan mitat oli 56,2cm ja 4380g. Nyt varmaan ollaan jo lähellä 5kg ja pituuttakin on varmasti tullut lisää, 60cm ja 62cm vaatteet on nimittäin jo ihan sopivia!
Mutta tässäpä nämä kuulumiset.
ore ja Oona 8vko