Ajatuksista odotukseen 20

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Brogan
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
B

Brogan

Vieras
Rosa 30+32 Y05/07 +01/08 LA 11.10.
Jellybean 26+27 Y01/08 +02/08 LA 16.10.
Amilda 29+26 Y12/07 +02/08 LA 20.10.
Saana 25+29 Y11/07 +02/08 LA 1.11.
Sade81 27+29 Y06/07 +03/08 LA 21.11.
Brogan 25+28 Y06/07 +03/08 LA 26.11
Minisun 25+27 Y09/07 +04/08 LA 25.12

Vauvaantuneet

Ore 26.5. rv 41+0, tyttö 3215g 50,5cm
Baltsu 8.6.2008 rv 40+2, poika 3340g 48cm
Angsteri 14.6. rv 39+6, tyttö 3900g 50 cm
Mi-iu

Avaanpa uuden ketjun, edellisessä viestejä jo yli 200 :) Mi-iu itse halunnee päivittää nuo tiedot.
 
Dodii. Täällä taas nuokutaan töissä. Huono hiuspäivä. Ja väsyttää :S Vettäkin satelee. Hmph.

Toivottavasti Sade pääsee anoppilasta karkuun pian. Tuu sitten purkaan mieltä kun pääset koneelle :) Sympatiat on sun puolella tuon anoppilassa istumisen vuoksi.
 
Rosa 30+32 Y05/07 +01/08 LA 11.10.
Jellybean 26+27 Y01/08 +02/08 LA 16.10.
Amilda 29+26 Y12/07 +02/08 LA 20.10.
Saana 25+29 Y11/07 +02/08 LA 1.11.
Sade81 27+29 Y06/07 +03/08 LA 21.11.
Brogan 25+28 Y06/07 +03/08 LA 26.11
Minisun 25+27 Y09/07 +04/08 LA 25.12

Vauvaantuneet

Ore 26.5. rv 41+0, tyttö 3215g 50,5cm
Baltsu 8.6.2008 rv 40+2, poika 3340g 48cm
Angsteri 14.6. rv 39+6, tyttö 3900g 50 cm
Mi-iu 13.7 rv40+5 tyttö 4015g 52cm


Neiti on uskomaton... syli on niin paras paikka.. miten ne voi noin pienenä jo tajuta niin paljon?! tosin musta tuntuu et neiti on jo paljon vanhempi mitä on... painoa jo melkein 4,5kg ja ei tunnu miltäään pienen pieneltä vauvalta ollenkaan..

ihanaa kun saanut nyt olla useamman illan ihan rauhassa miehen kanssa kotona... siis ettei enää 9-10n aikaa illal oo ketää täällä.. tätä oon niin kaivannu... tuli siitäkin vuodatettua kyyneleitä jokunen ilta taaksepäin kun jatkuvasti täällä oli joku ja ei saanut olla ns rauhassa miehen kanssa yhtään iltaa.. päivisin mua ei haittaa että porukkaa käy jasaa niitä joskus tullakin iltamyöhää, mut jotenki heti synnytyksen jäkee sitä kaipais rauhallisia koti-iltoja perheen kesken..

Mi-iu
 
Hei pitkästä aikaa!

Todellista hiljaiseloa tällä suunnalla palstailun suhteen, mutta on tapahtunut todella paljon.

Ensiksikin tosi iso onnen toivotus mi-iulle! Ison tytön sait ja kaikki ilmeisesti meni ja on hyvin! Onnea:)

Meidän neiti sai sunnuntaina nimen, Oona Aurora! Kastejuhla meni tosi kivasti ja kaikki tärkeät ja rakkaat ihmiset olivat paikalla. Pappi oli myös tosi mukava ja rento, ei siis tarvinu kenenkään jäykistellä turhan päiten.

Oona on nyt siis 8 viikkoa vanha ja ensimmäiset hymyt tuli 6 viikon ikäisenä. Onhan se suloinen pakkaus:) Yöt menee jo aika hyvin, nukkumaan mennään illalla 22-23 ja sitten neiti nukkuu n. 5-6h ja herää syömään. Sitten mennäänkin aamuun asti. Muutenkin se on tosi kiltti eikä paljo turhia kitise.

Mutta itellä onkin sitten ollut vähän vaikeuksia terveyden suhteen. Tulin juhannuksena tosi kipeeks, kovia vatsanväänteitä, ripulia ja kuumetta. Sitä kesti kuukauden ennen kuin lääkärit alko tekemään asialle mitään. Kävin yhteensä 5 eri lääkärillä. Kaks ekaa meinas, että kyseessä on vaan viruksen aiheuttama vatsatauti, enkä näin ollen saanut edes mitään lääkettä. Oireet vaan paheni ja oli pakko mennä vaan uudestaan lääkäriin, kun en pystynyt muuta kuin juokseen vessassa ja makaamaan kerällä lattialla. No sitten pari seuraavaa lääkäriä alko ottaan mun valitukset tosissaan ja määräs erilaisiin kokeisiin. Viikko sitten maanantaina olin tähystyksessä ja mulla todettiin colitis ulcarosa, eli haavainen paksusuolen tulehdus. Lääkäri ei päästänyt mua tähystyksen jälkeen edes kotiin viemään autoa miehelle vaan mun piti mennä suoraan sairaalaan osastolle. Hb oli laskenut 75:een, lääkäri pelkäs vissiin, että pyörryn automatkalla. Olin sairaalassa kolme päivää, hoitajat tykitti kortisonia suoraan suoneen ja sain neljä pussia verta että saatiin hb nousemaan. Nyt on sitten kahden kuukauden kortisonikuuri päällä ja toinen lääkitys joka pitää taudin oireet kurissa jatkuu hamaan tulevaisuuteen, eli se on vissiin pysyvä lääkitys. Ilmeisesti synnytyksen ja odotuksen aiheuttama stressi laukas mulla tuon sairauden. Hauskinta tässä on se, että tätä sairautta tulee kuulemma tosi harvoin niille jotka tupakoi...

Imetys siis loppui lyhyeen, pari kuukautta kerkesin imettää ja sitten piti lopettaa lääkekuurien vuoks. Nyt sitten maitoa ei enää tuukkaan, mutta onneks Oonalle maistuu nanni:)

Torstaina me mennään ekaan lääkärineuvolaan. Kolmisen viikkoa sitten Oonan mitat oli 56,2cm ja 4380g. Nyt varmaan ollaan jo lähellä 5kg ja pituuttakin on varmasti tullut lisää, 60cm ja 62cm vaatteet on nimittäin jo ihan sopivia!

Mutta tässäpä nämä kuulumiset.

ore ja Oona 8vko
 
Ihana kuulla susta, Ore. Järkyttävää miten kamalia olet joutunut kokemaan. Toivottavasti sairaus paranee hyvin, vaikka joutunetkin olemaan lääkityksellä. Mun usko on entisestään horjunut yleislääkäreihin tän raskauden aikana, ja sun kokemukset ei ainakaan tuo sitä uskoa lisää. Onneksi sut viimein otettiin tosissaan. Vaikka vieroksun kokoomusta kaikin puolin ja pidän tärkeänä että terveydenhuolto on Suomessa kaikille "ilmaista", kyllä tää alkaa mennä siihen että yksityiselle vaan. Ainakaan lapsen kanssa en ala arvauskeskuksissa jonottamaan ja kerjäämään palvelua. Miten Oonan hoito onnistuu kun olet sairas? Kaunis nimi teidän tyttärellä! Paljon voimia, ja kerro lisää kun pystyt.

Lumis, ei sanat riitä kuin mua sun puolesta ärsyttää ettei plussaa näy. Pöh. Nyt sitten toiveet Ericassa tässä kierrossa.

Maijuliini, mä en ainakaan saanut eilen sulta postia. Onko vuoto jo alkanut? Olispa toi kokemus jo ohi. Muistan kun Erica tehtiin lääkkeellinen tyhjennys, ja se oli yhtä helvettiä kipuineen. Toivottavasti pääset vähemmällä. Paljon tsemppiä sulle. Pian se on ohi. Menethän jälkitarkastukseen? Ellei sulle anneta aikaa niin vaadit sellasen! Siis että ultralla katsotaan ettei kohtuun jää istukan palasia tai muuta ylimäärästä.
 
Mun oli pakko lähetä töistä kotiin äskön. Nukuin viime yönä alle tunnin yhteensä. Koko vartalo kutisi niin paljon ettei nukkumisesta tullut mitään. Olin varma että meille on tullut mökiltä tuliaisina joku syyhypunkki tai jotain. Epäilin myös että lakanat on pesty väärällä pesuaineelle. Mulla on atooppinen iho ja täytyy käyttää allergiapesuaineita. Sain nukuttua 2 haarukkaa käsissä raaputtaen selkää ja jalkoja ja kaikkea. Töissä joku kysyi että onko maksa-arvot otettu, että joku helevetenska raskaushepatoosi aiheuttaa kovaa kutinaa. Soitin neuvolaan ja kirjottivat lähetteen labraan verikokeeseen. Voi äly. Eli sinne nyt sitten. Olen ihan punaviiruinen kun olen niin paljon raapinut itseäni. Mä oikeasti luulin että meillä on sänky täynnä syyhypunkkeja. En tiedä sitten oisko se ollut parempi. Ei tästä kirjottamisestakaan tuu nyt mitään.
 
Ja mä istun alasti kotona nyt kun on helpompi raapia. Ei huvittais yhtään pukea ja lähteä labraan. Mutta neuvolasta käskivät mennä heti koska jos se on se hepatoosi niin pitää mennä äitiyspolille ja lääkitys pitää alottaa heti.
 
Voi vittujen kevät. Miksei mua vaikka ällötä kahvi ja itketä mies ja mielelläni oksentaisin kaikki aamut. Tai oispa mies vaikka pettänyt ja tartuttanut jotku espanjalaiset satiaiset mitkä kutittaa. Mä en jaksa mitään hemmetin hepatoosia. Googletin niin sikiökuoleman vaara ja aina käynnistetään synnytys ennenaikasesti. Eiks joku streptokokki riitä. Eikä vois vähempää kiinnostaa miltä mä näytän mut pakko sanoa et mä olen punaraitanen seepra. Ja lähteä johonki hiton tk:n labraan jonottaa mummojen kera. Määääää en jaksa.

Parempi olla positiivisempaa tekstiä täällä kun mä palailen linjoille. Miten voi kutista näin paljon?!?!??!
 
Voi helv.... Rosis. Nyt vain peukut pystyyn, että suhun olisi iskenyt syyhy hepatoosin sijaan! Ihan oikeasti. Kun aloitin lukemaan sun juttua niin tuli heti mieleen noi maksa-arvot, mutta onneksi joku oli töissäsi hoksannut asian. Tulehan sitten heti infoamaan tilanteesi, kun voit.

Kiva kuulla Orestakin! Mutta kurja lukea sun sairaudesta. Uskomatonta, ettei sua otettu tosissaan, vaan tilanne ehti mennä noin pahaksi. Ilmeisesti ja onneksi voit nyt paremmin. Kaunis nimi tuli tyttärellenne! Tuleeko suvusta vai mistä keksitte? Pääsittekö miehen kanssa helposti yhteisymmärrykseen nimestä? Mä täällä vasta väsäilen ristiäiskutsukortteja. Pitkän harkinnan jälkeen me päästiin nimestä sopuun. Miehen ehdottama etunimi tulee ja toinen sekä kolmasnimi molempien suvusta.

Sadelle jaksamista anoppilaan! Ikävä, kun välit on tuollaiset. Me ollaan Nukin kautta lähennytty anopin kanssa aivan alyttömästi. Ristiriitojakaan ei enää tunnu olevan, kun hänkin keskittyy poikansa sijasta enemmän lapsenlapseensa ;)

Taas tulee vieraita ja mä olen vielä pyyhe päässä. Täytyy alkaa toiminaan ettei mua yllätetä nakkena...
 
Hui sentään Rosa, inhalta kuulostaa kutina! Toivottavasti saat apua vaivaan pian! Älähän vilustu, kun alasti istut! ;)

Ore, onpa teidän perhettä koeteltu. Onneksi löytyi syy! Minulla on aivan lähipiirissä Crohnin tautia, joka on aika samanlainen kuin tuo sinulla todettu haavainen paksusuoli. Voin kertoa, että taudin kanssa oppii elämään ja onneksi siihenkin on apuja! Leikkaushoito on auttanut usealla tutullamme ja terveelliset elämäntavat yms tulevat entistä tärkeimmiksi. Voimia, ainakin viestisi kuulosti reippaalle ja pahin on varmaankin takana kun diagnoosi on tehty. Terkkuja pikkuiselle Oonalle!

Minä aloitin salitreenit ja kyllä teki ihmeitä päälle ja kropalle. Pelkät vaunulenkit maistuivat jo puulta ja kiva päästä treenaamaan ihan yksin. Jälkitarkastuksen jälkeen sitten haaveissa olisi juoksulenkit ja jumpat/tanssitunnit. Olo on kyllä jo aikas normaali, mutta täytyy malttaa vielä hetki.

Huomenna sitten jatkuu kesä! :)
 
Puuh, viimein taas hetki aikaa palstailla, arvatkaa olenko ehtinyt lukemaan niitä aiempia kirjoituksia..

Voi Rosis! Tuollainen kutina kuulostaa tosi kurjalle.

Sadelle tsemppiä anopin kestämiseen! Mulla paloi pinna viimeksi jo alle tunnissa. Ei tosin anoppiin vaan appeen. Siis oikeasti, herra kun suunsa avasi, multa meni ehkä 5 minuuttia täydelliseen kiehahtamiseen.

Vähän valitusta suomalaisesta terveydenhoidosta. Kävin lomalla fysioterapeutilla tuon "#¤%:n selän takia. Siis kun alaselässä ei ole enää minkäänlaista kontrollia, senkun vaan muljahtelee ja paukkuu omaa tahtiinsa. Toivoin niin, että olisin saanut edes vähän vinkkiä liikuntaan ja jotain liikevinkkejä miten tuota selkää voisi vahvistaa. Mutta lopputulos täysi nolla. Ei mitään liike-, jumppa tai muita vinkkejä. "Yritä tehdä pieniä kävelylenkkejä, alat sitten synnytyksen jälkeen treenaamaan" Siis voi... Millä selällä mä synnytän, kun nytkään en välillä pääse edes kävelemään?!? Pakkohan nyt jotain selkäliikkeitä on olla mitä voi nyt tehdä! Ihan mukava täti muuten oli, mutta tuo vaan sapettaa niin valtavasti. Hmph, meidän muksu oppii kyllä varmaan ensimmäisinä sanoinaan kirosanoja. Mutta toisaalta, eikö kunnon pRRRRRkleen sorauttaminen käy R-harjoituksesta? ;)

Joo, lopetan taas, mitään järkevää ei kuitenkaan tule nyt näppikseltä. Ja töitä pitäisi miettiä. Millä aivoilla?!?
 
No voihan helkkari eipä hyvin mene täälläkään! Toivottavasti Rosalla nyt olisikin kyseessä jokin allerginen reaktio... Vaikka siihen haarukkaan millä ittees olet raapinut. Mietin tuossa juuri samaa eli tosi ikävää miten sattuu yhdelle niin monia vastuksia! Siinä bakteerissa olisi ollut ihan tarpeeksi. Saatko vastaukset verikokeisiin jo tänään?

Ja kiva kuulla oresta, mutta ikävää, että on noin vastustanut!
 
Hei täältäkin. Yritin Rosa lähettää monta kertaa viestiä, mut se tulee bumerangina takaisin. Lähetän toisesta osoitteesta joka on käytössä. Odotas hetki..

Toivotavasti tuo saakelin kutina loppuu ja ei ole mitään vakavaa!!! Aivan hiton inhottavaa! Ja Ore on joutunut kans kokemaan vaikka mitä. Ihana nimi tytöllä!

Vettä sataa, vuotoa ei ole. Olokin ihan normi, ei kipuja ei mitään. Täytyy vain ODOTTAA JA ODOTTAA!!
 
No ei se anna lähettää tosta toisestakaan osoitteesta. Tulee vain että toimitus epäonnistui. En käsitä! Eilen ja tänään samat viestit tulee takaisin, ei voi lähettää. Missäköhän se mättää?
 
Orella on ollut kamala koettelemus. Toivottavasti pysyy kurissa lääkityksellä. Mulla on ollut ihan hyvä luottamus suomalaiseen terveydenhoitoon, mut tämän ketjun kokemusten perusteella se luottamus on kyllä katteetonta.

Toivottavasti Rosan kutinoiden taustalla on jotain muuta kuin hepatoosi. Pikaisen googlaamisen perusteella pelottava tila, mutta onneksi kuitenkin oireita voidaan lievittää ja vauvaa pitää mahassa vielä vähän kauemmin.

Mä olin sen verran kylmä ihminen, että ilmoitin kaikille jo raskausaikana etteivät vieraat ole tervetulleita ainakaan pariin viikkoon kotiutumisesta. Että ilmoitellaan sitten kun voi tulla. Ja nykyään ilmoitan suoraan kavereille ym vieraille, että meidän talossa vierailuaika loppuu klo 19.30. Silloin alkaa Irkun iltahommat ja nukkumaanmeno on 20.00 enkä silloin enää halua täällä olevan ketään mekastamassa. Surettaa siis Mi-iun perheen puolesta, kun olet vasta toipumassa synnytyksestä ja oman pienen perheen kanssa tutustutte vielä. Toisaalta, kunhan lähipiirin uteliaisuus on tyydytetty niin jospa vierasvirta sitten tyrehtyy.

Sain kuin sainkin jonkun neuvolasta langanpäähän. Ei pitäisi olla mitään niin vakavaa, etteikö voisi odottaa torstaille. Jos alkaa tulla veristä vuotoa tai kipuja niin sitten ottaa yhteyttä suoraan synnärille.

Anopit osaa sitten olla piikkejä lihassa. Toivottavasti Sade pääsee pian kauas moisesta paikasta. Raskaanaollessa hormonit on pinnassa niin pitäisi vähän ihmisten miettiä mitä tekee ja möläyttelee odottajalle.

Kamalaa tuo Maijuliinin vuodon odotus. Kun tietää että se on tulossa kumminkin, mut ei tiedä että hetken päästäkö vai vasta päivien kuluttua.. Kuulostaa kylmältä ja tunteettomalta kun sanon että toivottavasti alkaa pian eikä kestä kauan, mutta tuntuu että se olisi kuitenkin helpompaa kuin epätietoinen odotus ja sitten voisi jo alkaa miettimään positiivisempia asioita. Tsemppiä ja jaksuja.

Onkohan selkäkipuisille jotain parempia synnytysasentoja? Ettei tarttisi huolehtia etukäteen vielä selästäkin. Jos otat epiduraalin, etkä huomaa että selkään sattuu niin voikohan se hajota ihan pahastikin.
 
jellybean, mä meinasin kans et ei tänne oo asiaa sit iltapuuhien aikaa enää kellään.. tai no siis saa välillä tulla jne, mut ei tod niin että joka ilta joku on täällä... eikä nyt oo ollutkaan, mistä oon nauttinu suunnattomasti.. mieskin taisi tajuta pointin sillon kun sille siitä itkua väänsin.. eikä oo kyllä nyt pyydellytkään ketään...
mut kyl se oli ärsyttävää alussa... tosin minä ja vauva lähettii nukkumaa ja jätettiin muut olkkariin puuhaamaan mitä ikinä puuhaskaan...
sama juttu jos aamulla tulee talo täyteen porukkaa, se oli kans ärsyttävää... ja kyllä ilmeisesti ihmisetkin näki kuinka ärsyttävää kun olin ku myrskyn merkki enkä puhunu kellekä mitään.. paitsi jos kysy et oonko nukkunu niin vastasin että en... tajus kyllä lähteä vähin äänin hetken päästä eikä mun tarttenu stressata mistään omassa kodissani.. mies oli keittäny kahvit ja sit ne läks.. jotainhan ne vissii etti meiltä, mut mua ei vähempää voinu niin aamusella kiinnostaa...

kohta herää neiti uniltaan ja sit vaipatetaan ja syödään ja lähetään käymään vähä kaupassa... jos sen verran uskaltais istua autossa...

Rosiksen kutina kuulostaa kamalalta, uah! toivottavasti ei tosiaan oo hepatoosia.. :/

Niin ja Oren tytöllä on kaunis nimi :)
 
Voi kun nätti nimi Oren tytöntylleröllä!

Toivottavasti Rosalla ei ole mitään vakavampaa se kutinajuttu, hyvä että saat tutkittua sen mahdollisimman pian. Kun ei mitään kortisoniakaan varmaan voi käyttää raskaana.

Hmmm.. Eipä tullut mieleen että sitten joskus synnytettyä vois olla rasittavaa jos ois liian paljon vieraita. Mä vaan vielä haaveilen että sit kun mä makaisin sairaalassa, niin KAIKKI tulis kattomaan meitä ja kehumaan miten suloinen vauva meillä on :) Mutta mä nyt oon muutenkin sellanen että tykkään huomioista, sellaset prinsessahäätkin piti järjestää. Mutta voipa olla että mieli muuttuu sitten joskus kun on nukkunut pari tuntia yössä viikkokaupalla.... :)

Kurjaa että Sade on taas joutunut pahoittamaan mielensä anopin takia. Meitähän oli useampia meidän Ajatuksissa-sisarketjuissa joilla oli erikoisia anoppeja. Mulla ei onneks oo ilkee, vaikka välillä onkin aika tunkeileva.

Maijuliinille kauheesti tsemppiä, toivottavasti se vuoto alkais pian että pääsisitte eteenpäin!
 
Mä mainostan nyt täälläkin, mä oon ruvennut kirjoittamaan uutta blogia, johon on tarkoitus kirjoittaa tuntemuksia noista tulevista hoidoista. Mun mielestä tää palstailu on ollut niin hyvää terapiaa mun ajatuksille, että ajattelin kirjoittaa niitä ajatuksia vielä enemmän jonnekin. :)

Mä en oo mikään ammattikirjailija, ja ulkomailla asumisen myötä tää suomen kieli kirjoitettuna on mitä sattuu, mutta sanottavaa riittää silti, mitään säästelemättä.
Ja nimi on Haikaranpelätin, koska on vähän sellanen olo että olisin:)

http://haikaranpelatin.wordpress.com/
 
Mielenkiintoista Minni, pitääpä käydä aina lukemassa välillä sun blogia. Ja mun mielestä kirjoitat fiksuja :) Moni samassa tilanteessa oleva saa varmasti paljon tukea lukiessaan sun juttuja. Ja antaa ajattelemisen aihetta muillekin. Mä ainakin tajuan nyt teihin tutustuttuani huomattavasti paljon paremmin mitä kaikkea lapsettomuuden kans taistelevat käy läpi. Ennen olisin voinu mölästä jotain tosi typerää, mutta nyt ainakin koetan tajuta miten asiohin pitäs suhtautua.

Orelle jaksamista, kamalaa mitä oot käynyt läpi. Onneksi nyt on löytyny syy kipuiluihin kuitenkin ja sitä voi hoitaa. Oona on ollu mun suokkarinimi muuten jossain välissä, kaunis nimi :)

Voi Rosa, taas sua siunataan vaikeuksilla :/ Toivottavasti oli muut kutinat eikä hepatoosi. Eikös se kutise eniten jalkapohjissa ja kämmenissä? Vai alkaako se sieltä? Tuuhan ilmoittautuun kun tiedät mikä kutisee. En mä sulle satiaisia toivo kuitenkaan ;)
 
Tirppa nukkuu ja kohta minäkin. Tulin vain vielä syömään Muru Eskimon ja katsomaan mitä teille kuuluu. Ruusunen ei ainakaan ole vielä tullut infoamaan kutkutuksen syytä -jospa miehesi siellä parasta aikaa rapsuttelee sua haravalla ;).

Täytyy ottaa Jellybeanista mallia. Miten teidän vieraat ja erityisesti ystävät on suhtautuneet tuohon aikataulutukseen? Mä ajattelin tehdä saman eli kiitosta vinkistä!

Minni, mä olen totaalinen erakko luonteeltani, mutta en olisi ajatellut etukäteen, että vieraiden ramppaaminen olisi häirinnyt niin paljon. Ei muuten mitään, mutta itse lapsessakin on niin pirusti kaikkea uutta opittavaa ja niiden valvottujen öiden lisäksi olo ei aluksi ole muutenkaan mikä tuore. Hyvä kun istumaan pystyy ja alapäätä, ainakin kolottaa jos ei muuta ja yleensä se on synnytyksen jälkeen vielä se MUUTA. Kiva vedelllä vieraitten aikana XL-koon vaipoissa ja pohtia hajuhaittoja...
Mutta tosiaan Nuki ja hänen saamisensa on tärkeintä, hajuhaitoista viis. Ymmärrät varmaan mitä tarkoitan. Nää ongelmat on pintapuolisia ja ohi meneviä, joten turha niistä on loppujen lopuksi nurista. Hieno idea kirjoittaa aiheesta blogia ja tarttua kunnolla aiheeseen!! Luen sitä varmasti.

Nyt unelle.
 
Vai että Ruusunen:)

Angsteri, laitas Nukin nimeä sitten mailitse, ellet täällä viitsi! Mä en kylläkään osaa kuvitella mitään muuta kuin Nukin Nukina.

Kiva idea tuo blogi, Minni! Osuvasti kirjoitat.

Maijuliinille voimia, edelleen. Toivottavasti viimeistään huomenna alkaa tapahtua.

Vain omaa napaa:

En viitsinyt aikaisemmin kirjottaa kun olin niin huonolla tuulella. Sain nukuttua tunnin ja olo on parempi. Pakko kehua kerrankin, kun aina vaan valitan yleisestä terveydenhuollosta: Soittivat oma-aloitteisesti sairaalan äitiyspolilta illalla (kävin labrassa kolmelta). Verikokeen tuloksissa voi kestää jopa viikko (alat, sappi ja joku kolmas), joten sanoivat että mun kannattaa heti mennä äitiyspolille jos kutina yltyy tai liikkeitä ei tunnu. Raskaushepatoosin (hepatogestoosin) ainoa oire on kutina, joka tarkoittaa että sappiarvot nousevat, sama toisin päin eli jos kutina lievenee niin arvotkaan ei nouse. Kutinaa voi yrittää hillitä lääkkeillä (Atarax tai osastolla suonensisäisesti) jotta saa nukuttua, mutta se ei ole suositeltavaa ennen kuin saadaan veriarvot. Sikiön liikkeitä pitäisi kuunnella joka tunti (ja milloin mä siis nukkuisin?), ellei liikkeitä tunnu niin heti polille.

Tietty kutina on inhottavaa mutta en silti halua siihen lääkettä. Kun nyt saataisiin tietää onko tämä sitä hepatoosia. Toivon edelleen että olis allerginen reaktio. Tai jopa ne satiaiset:) Jos kuitenkin on tämä maksasairaus, niin äitiyspolilla pitää/saa käydä päivittäin jossa ultrataan ja katsotaan sikiön sydänkäyrä. Vaarana siis voi olla sikiön sydämen sykkeen hidastuminen ja pysähtyminen. Jos syke hidastuu niin synnytys käynnistetään. Jos kaikki menee hyvin, synnytys käynnistetään enivei viimeistään viikolla 38, koska sikiökuolemat on hepatoosissa yleisiä rv 38-40. Mun mies ei ole pettäjätyyppiä, mutta mä todella toivon että se olis langennut ja mut oliskin vallannut ärhäkkä satiaislauma.

En mene töihin huomenna, vaan mennään aamulla miehen kanssa käymään polilla tsekkaamassa sydänkäyrä. Kutina on tosiaan nyt lieventynyt, mutta jos se taas alkaa kunnolla niin lähdetään heti sitten. Kiva että ottivat tosissaan polilla ja sanoivat moneen kertaan että voin mennä sinne nyt milloin vain. Tilasivat jo paperitkin valmiiksi.

Pusselis.
 
Pöh. Onpa täällä hiljasta.

Mä en halua/kykene menee nukkumaan. Haluan tuntea sikiön liikkeet. Plus tämä lieväkin kutina estää paikoillaan makoilemisen. Aamulla mennään sitten polille ja hyvällä tuurilla ne veriarvotkin voi olla tulleet jo. Jos sydänkäyrä on hyvä niin uskallan ottaa Ataraxin ja saan varmasti sen jälkeen nukuttua.

Mun tekis mieli alkaa pestä vauvanvaatteita, jos tässä koittaakin ennenaikanen synnytys. Mutta en mä kai tähän aikaan voi konetta laittaa päälle.
 

Uusimmat

Yhteistyössä