Akateeminen identiteetti, just joo

[juu-u]

Voiko kukaan vakavissaan pitää teekkareita akateemisina!

Tässä taas yksi akateeminen, jolla on oma akateemisuus noussut niin hattuun... Oletko sinä juuri sellainen ihminen, joka itkee ja valittaa tuttavilleen, kuinka on epäreilua, kun teekkarit saa diplomityön tekemisestä ja tutkintoon kuuluvista harjoitteluista palkaa, jos tekevät ne jollekin firmalle? Kateus paistaa läpi. Sitten voikin sanoa, että "teekkarit ei oo kunnon akateemisia, vaan..."

Heh, ole DI ja sain palkkaa diplomityöstä... en siltikään pidä teekkareita akateemisina... enkä itseäni, vaikka en enää olekaan teekkari.

 

[nih]

Minusta yliopisto-opiskelu ei juurikaan eroa lukiosta tai AMK:sta, teen varmaan jotain väärin.

No ei kyl munkaan mielestä. Paitsi että lukiossa ja AMK:ssa piti olla enemmän paikalla.

 

[tiiru]

Outoa..Olen varmaan myös outo kun ajattelen niiden olevan yksiä kouluja muiden joukossa.
Minusta enemmän kertoo sitten ne saavutukset, esim mitä se opiskelun JÄLKEEN on tehnyt.
Jos on edellyt alallaan tms.
Ei se että on muutaman vuoden elämästä käynyt jotain tiettyä koulua.

Tiedän yhden naisen joka kävi 15vuotta yliopistoa(joka käydään 5vuodessa) ja jaksoi aina tällä selitellä kuinka kovin akateeminen hän on

No kyllä musta on hieman hienompaa käydä esim amis 2-3vuodessa kun 5vuoden koulu 15vuodessa Jos nyt luokittelemaan aletaan.

Muut yliopiston käyneet ovat ihan normityyppejä, mutta tämä oli hauska.
En kyllä koskaan ajattele että tuo on yo tuo on amk tuo am... Ajattelen että tuo lukee sairaanhoitajaksi, tuo kokiksi jne.

 

[Non compos mentis]

Ymmärtääkseni muualla Euroopassa kandin tutkinnon jälkeen lähdetään työelämään ja maisteriksi luetaan, jos yliopistoura kiinnostaa. Eikö tämä malli sopisi Suomeenkin? Opiskeluajatkin lyhenisivät parilla vuodella.

Kannatan. Tällöin AMK:t voisi lakkauttaa ja opistoasteen palauttaa esim. hoitoalan tarpeita varten. Olen myös sitä mieltä, että pääsykokeet pitäisi lakkauttaa ja ottaa sisään kaikki halukkaat, pudotellen myllystä pois huonoimmat tasaisin väliajoin. Kandista olisi tehtävä töihin kelpaava tutkinto! Nykyään moni luulee, että koulu jäänyt kesken, jos on "vain" kandi.

 

[Elämä on]

Voiko kukaan vakavissaan pitää teekkareita akateemisina!

Tässä taas yksi akateeminen, jolla on oma akateemisuus noussut niin hattuun... Oletko sinä juuri sellainen ihminen, joka itkee ja valittaa tuttavilleen, kuinka on epäreilua, kun teekkarit saa diplomityön tekemisestä ja tutkintoon kuuluvista harjoitteluista palkaa, jos tekevät ne jollekin firmalle? Kateus paistaa läpi. Sitten voikin sanoa, että "teekkarit ei oo kunnon akateemisia, vaan..."

Mutta samaa asennettahan on pitkin poikin kenttää. Luonnontieteilijät ovat sitä mieltä, että meidän humanistien (lue: yhtä kuin kaikki muut kuin luonnontieteilijät) edustamat tieteenalat eivät oikeastaan edes kuulu tiedemaailmaan, koska ne eivät ole sitä ainoaa ja oikeaa Tiedettä.

 

[kandit töihin]

Ymmärtääkseni muualla Euroopassa kandin tutkinnon jälkeen lähdetään työelämään ja maisteriksi luetaan, jos yliopistoura kiinnostaa. Eikö tämä malli sopisi Suomeenkin? Opiskeluajatkin lyhenisivät parilla vuodella.

Kannatan. Tällöin AMK:t voisi lakkauttaa ja opistoasteen palauttaa esim. hoitoalan tarpeita varten. Olen myös sitä mieltä, että pääsykokeet pitäisi lakkauttaa ja ottaa sisään kaikki halukkaat, pudotellen myllystä pois huonoimmat tasaisin väliajoin. Kandista olisi tehtävä töihin kelpaava tutkinto! Nykyään moni luulee, että koulu jäänyt kesken, jos on "vain" kandi.

TKK:lla oli joskus historiassa ns. karsintakurssit. Kesän ajaksi mentiin sinne opiskelemaan ja sitten ne jotka pärjäsi näissä, saivat opiskelupaikan! Niltä tällainen kuulostaisi? En tiedä tarkemmin, missä suhteessa katsottiin myös kouluarvosanoja tuolloin vai katsottiinko lainkaan.

 

[juu-u]

Voiko kukaan vakavissaan pitää teekkareita akateemisina!

Tässä taas yksi akateeminen, jolla on oma akateemisuus noussut niin hattuun... Oletko sinä juuri sellainen ihminen, joka itkee ja valittaa tuttavilleen, kuinka on epäreilua, kun teekkarit saa diplomityön tekemisestä ja tutkintoon kuuluvista harjoitteluista palkaa, jos tekevät ne jollekin firmalle? Kateus paistaa läpi. Sitten voikin sanoa, että "teekkarit ei oo kunnon akateemisia, vaan..."

Mutta samaa asennettahan on pitkin poikin kenttää. Luonnontieteilijät ovat sitä mieltä, että meidän humanistien (lue: yhtä kuin kaikki muut kuin luonnontieteilijät) edustamat tieteenalat eivät oikeastaan edes kuulu tiedemaailmaan, koska ne eivät ole sitä ainoaa ja oikeaa Tiedettä.

Kuten jo kirjoitin, minä kritisoin oman alani akateemisuutta, en toisten alojen.

 

[Non compos mentis]

TKK:lla oli joskus historiassa ns. karsintakurssit. Kesän ajaksi mentiin sinne opiskelemaan ja sitten ne jotka pärjäsi näissä, saivat opiskelupaikan! Niltä tällainen kuulostaisi? En tiedä tarkemmin, missä suhteessa katsottiin myös kouluarvosanoja tuolloin vai katsottiinko lainkaan.

Paremmalta kuin nykyinen järjestelmä!

 

[Perspektiivi laajemmaksi]

Ei kai kyse olekaan vaativuudesta vaan opiskelun erilaisuudesta ihan käytetystä materiaalista lähtien. Itse nyt työtä hakevana olen karkeasti yleistänyt asian näin: AMK täsmätuottaa työntekijöitä kunta-alan työpaikkoihin ja yliopisto tuottaa työntekijöitä valtion hommiin ja tutkijoiksi. Meitä kaikkia tarvitaan.

Juu, AMK:sta ei tule tutkijoita, elleivät itse lähde jatkamaan eteenpäin. Näissä keskusteluissa kuitenkin mennään alatyylin heittoihin puolin ja toisin; toisilla ei ole älyä ja eräillä ei tervettä järkeä. Eikö? Itse tunnen paljon erilaisia ihmisiä, mutta jos keskustellaan yleisellä tasolla, yleisten käsitysten kautta?

Itse en tunne ketään AMK:ssa opiskellutta omilta opiskeluajoiltani, joka olisi päätynyt kunnan palvelukseen, mutta varmaan ihan normaalia ajatellen, että pääaineena oli kansainvälinen kauppa.

Siinä olen kanssasi samaa mieltä, että keskustelu yliopistoista ja ammattikorkeakouluista saa ihmiset kommentoimaan asiaa alatyylisesti. Ehkä oma valinta vaikuttaa tunnepitoiseen suhtautumistapaan. Itse en ymmärrä kummankaan koulun vähättelyä, koska niistä valmistutaan aivan eri ammatteihin, vaikka tämän päivän työelämä saattaakin ajaa nämä ihmiset tekemään samoja asioita.

Mitä tulee tuohon kunnan palvelukseen päätymisestä, niin tradenomeillehan maailma on auki ja heitä tarvitaan kaikkialla. Mutta kunnat työllistävät erinäisten sihteerien ja palkanlaskijoiden lisäksi myös esimerkiksi sairaanhoitajia, palomiehiä, kirjastotyöntekijöitä jne. Käsittääkseni kaikkiin näihin tehtäviin saa koulutuksen nimenomaan AMK:sta.

 

[oo]

Moni menee yliopistoputkesta läpi ja valmistuu työelämään ilman, että häneen tarttuu "akateemista identiteettiä". Monet valmistuvat yliopistoistakin hommiin, joissa ei tosiaankaan akateemisissa piireissä pyöritä ja ajatusmaailmakin on erilainen. Riippuu hyvin paljon ammatista, asiakassuhteista, työyhteisöstä jne. mihin ajautuu. Tutkijan työtä 10 vuotta tehneenä akateeminen identiteettini alkaa väkisinkin syventyä

 

[ei takaa mitään]

Jostain syystä esim. akateemisesti kouluttautunut opetusministeri ei osaa ajatella nuorten kieliopinnoista lainkaan akaateemiseen tapaan analyyttisesti. Mikä on mennyt vikaan?

 

[tutkija vuodesta 2005]

Moni menee yliopistoputkesta läpi ja valmistuu työelämään ilman, että häneen tarttuu "akateemista identiteettiä". Monet valmistuvat yliopistoistakin hommiin, joissa ei tosiaankaan akateemisissa piireissä pyöritä ja ajatusmaailmakin on erilainen. Riippuu hyvin paljon ammatista, asiakassuhteista, työyhteisöstä jne. mihin ajautuu. Tutkijan työtä 10 vuotta tehneenä akateeminen identiteettini alkaa väkisinkin syventyä

Peesi tälle.

 

[W.astaaja]

Minulla ainakin on akateeminen tapa suhtautua maailmaan, uutisiin, juoruihin, ihmisiin... Ehkä sitä voi kutsua akateemiseksi identiteetiksi. Minä - ilman että olisin nokka pystyssä - suhtaudun analyyttisesti lähes kaikkeen. Jonkun mielestä se on varmasti jopa rasittavaa.

Oletko varma, että sinulla ei olisi tällaista tapaa, jos et olisi käynyt yliopistoa? Eli onko niin, että olet mennyt yliopistoon, koska sinulla on tällainen tapa, vai onko tapa syntynyt sen myötä, että olet opiskellut yliopistossa?

En ole henkilö, jolta kysyit, mutta voin vastata omasta puolestani. Olen käynyt varsin pitkän tien ennen yliopisto-opintoja: minulla on AMK-tutkinto ja ammatillinen koulutus, jonka suoritin lukion kanssa samaan aikaan.

Haeuduin yliopistoon aikuisena, koska kaipasin analyyttistä opiskelua ja sellaisia työtehtäväi, jotka ovat kyllin vaativia. Mahdollisuudet mieluisaan (seuraavaan ) työpaikkaan kasvavat huomattavasti koulutuksen myötä.

Olen pärjännyt loistavasti yliopistossa, varmasti siksi että olen oikeanlainen tyyppi: minusta on mukavaa pohtia ja pyöritellä ja nähdä yhteyksiä asioiden välillä. Ehkä mulla on sitten ollut jotenkin akateelinen identiteetti jo syntymästä. Saa nähdä, miten identiteetti tästä vielä kasvaa, kun saan n. vuoden kuluttua maisterin tutkinnon valmiiksi.

 

[w.astaaja]

Pahoittelen typoja. Ei kovin akateemista.

 

[kolmonen]

Akateeminen saa olla jatkuvasti puolustelemassa ja todistelemassa, ettei vaan luulisi olevansa jotain. Ainakin täällä perähikiällä, missä suurin ansio on päästä töihin isin suhteilla.

Olen huomannut saman. Hirveää joutua itse opiskelijana vakuuttelemaan, että ei tämä mitään, tässä vain vähän leikkikoulussa opiskelen, eihän tämä olekaan kuin korkeinta opetusta mitä Suomessa voi saada, älkää huomatko minua... Miten tällaisella asenteella voisi menestyä!? Tunnistin itseni tekstistä täysin, jopa sen kohdan miten perheen tuki on opiskelijalle todella tärkeää. Minä en saa tukea ja hukassa ollaan.

 

[...]

tuntuu kyllä olevan yleisesti ihmisillä aika omituinen mielikuva yliopiston käyneistä ja siellä työssä olevista. myönnän, että itselläni on akateeminen identiteetti, mutta ei se nouse esiin muulloin kuin työympyröissä tai ihmisten kanssa, jotka haluavat keskustella asioista akateemiseen tapaan. olen siis ollut tutkijana 5 vuotta, ja äitiysloman jälkeen pitäisi väitöskirja viimeistellä (yhteiskuntatieteelliseltä alalta). olen huomannut, että uusiin ihmisiin tutustuessa vältän alkuun sanomasta, että olen tutkija ja että luennoin yliopistossa. joiden ihmisten suhtautuminen minuun nimittäin muuttuu tämän tullessa ilmi. mieluummin tuon asian ilmi vasta sitten, kun toinen jo hieman tuntee minua. ehkä tämä on just sitä, että suomessa ei akateemisuutta "saa" tuoda ilmi. ja vielä kerran, en pidä omaa koulutustani yhtään sen parempana kuin muidenkaan, se vain on erilainen.

 

[nalkuttava talonmies]

En minä ainakaan ole analyyttisyyttä ja muita mainittuja juttuja akateemisuuteen liittyen yliopistosta oppinut. Liekö sitten synnynnäinen kyky? Kandiopinnot eivät ole olleet Suomessa, eivätkä ulkomailla yhtään sen vaativampia kuin AMK-opinnotkaan.

Tekniikan alalla kylläkin matemaattisten aineiden vaativuudessa on suuri ero AMK:n ja tekniikan kandin välillä.

ja tähtitieteellinen verrattuna niihin jotka oikeasti lukevat esim matematiikka, fysiikkaa tai kemiaa pääaineenaan.

Kun aikanani opiskelin teekkarina tehtiin matikan perusopetukseen helpotusta. Perusteekkarille oli vanhat matikan kurssit haastavia ja heidän ei edes tarvinnut vaikkapa todistaa matemaattisia kaavoja kuten matikan peruskursseilla yliopiston puolella. Tässä näkyi kyllä sitä akateemisuuseroa. Nykyään koulutuksen peruskurssit ovat aika pehmoa, tiettyjen alojen teekkarit toki valitsevat vaativammat peruskurssit. En tiedä kylläkään mikä ero on insinööriopintoihin. Onko siellä lukiosta vain hiven vai paljon haastavampaa.
Kirjat voivat olla samoja mutta niitä käydään eri tavoin läpi.
Mulle riitti keskitason matikan kurssit yliopistossa enkä jaksanut siitä eteenpäin painaa. Mä en ole tutkija tai opettajatyyppi.

 

[...]

mutta ei se nouse esiin muulloin kuin työympyröissä tai ihmisten kanssa, jotka haluavat keskustella asioista akateemiseen tapaan.

Minkälaista mahtaa olla keskustelu akateemiseen tapaan?

 

[Non compos mentis]

mutta ei se nouse esiin muulloin kuin työympyröissä tai ihmisten kanssa, jotka haluavat keskustella asioista akateemiseen tapaan.

Minkälaista mahtaa olla keskustelu akateemiseen tapaan?

Dialektisesti oikeaa.

 

[pikkusormet kohdalleen]

mutta ei se nouse esiin muulloin kuin työympyröissä tai ihmisten kanssa, jotka haluavat keskustella asioista akateemiseen tapaan.

Minkälaista mahtaa olla keskustelu akateemiseen tapaan?

Dialektisesti oikeaa.

Onko pikkusormen asennolla myös merkitystä?

 

[...]

mutta ei se nouse esiin muulloin kuin työympyröissä tai ihmisten kanssa, jotka haluavat keskustella asioista akateemiseen tapaan.

Minkälaista mahtaa olla keskustelu akateemiseen tapaan?

Dialektisesti oikeaa.

hehe. sellaista, jossa keskustellaan ja pelataan akateemisilla käsitteillä. en mä nyt tietenkään ala selostaa esim. hermeneutiikasta ihmiselle, jota ei voisi vähempää kiinnostaa.

 

[Non compos mentis]

mutta ei se nouse esiin muulloin kuin työympyröissä tai ihmisten kanssa, jotka haluavat keskustella asioista akateemiseen tapaan.

Minkälaista mahtaa olla keskustelu akateemiseen tapaan?

Dialektisesti oikeaa.

Onko pikkusormen asennolla myös merkitystä?

 

[...]

mutta ei se nouse esiin muulloin kuin työympyröissä tai ihmisten kanssa, jotka haluavat keskustella asioista akateemiseen tapaan.

Minkälaista mahtaa olla keskustelu akateemiseen tapaan?

Dialektisesti oikeaa.

Onko pikkusormen asennolla myös merkitystä?

mutta siis, vaikka tää nyt on vitsi, niin tätä ajoin takaa. vittuilua siitä tulee, jos sanoo olevansa luennoitsija ja kohta tohtori. tai sitten ajatellaan, että kuvittelen olevani muita ylempänä.

 

[no tuota]

Kyllä mä esim. akateemiseen ihmiseen luotan helpommin jos uusista tuttavuuksista puhutaan, kuin amiksen käyneeseen. Keskimäärin vaan ovat pikkuisen mukavampia ja fiksumpia. HUOM. siis keskimäärin.

 

[näin on]

mutta ei se nouse esiin muulloin kuin työympyröissä tai ihmisten kanssa, jotka haluavat keskustella asioista akateemiseen tapaan.

Minkälaista mahtaa olla keskustelu akateemiseen tapaan?

Dialektisesti oikeaa.

hehe. sellaista, jossa keskustellaan ja pelataan akateemisilla käsitteillä. en mä nyt tietenkään ala selostaa esim. hermeneutiikasta ihmiselle, jota ei voisi vähempää kiinnostaa.

Filosofisilla termeillä kikkailu on osoitus wannabe-akateemisuudesta ja itsetunnon puutteesta.