Alan ymmärtää että minulla on alkoholiongelma.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ap
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

ap

Vieras
Juominen pyörii kokoajan päässä. En kuitenkaan juo jokapäivä, en edes viikottain. Lapset estää. Muuten joisin varmaan kokoajan.

Joskus kun lapset on mummulassa tai isänsä kanssa sukuloimassa, saatan korkata ekan siiderin jo yhdeksän-kymmenen aikaan aamulla. En koskaan juo räkäkännejä, mutta saatan tissutella koko päivän. Ja se seuraavan päivän henkinen krapula on kamala, masennun aika-ajoin paljonkin. Olen ollut joskus mielialalääkitykselläkin masennuksen vuoksi.

Ennen en juonut oikeastaan koskaan, inhosin alkoholin makua. Nyt se on kuin raikas tuulahdus kun otan ensimmäisen huikan.. Aina jos olen juonut, vannon ettei enää, nyt lopetan, mutten pysty pitämään päätäni. Heti kun lasten puolesta tulee mahdolloisuus juoda, minähän juon. Ja sitten taas vihaan itseäni, masennun jne..

En tiedä mitä tehdä. En ole siinä pisteessä että mihinkään katkaisuus pääsisin tai sitä tarvitsisin, mutta mistä löydän sitten avun? Tämä on jatkunut jo kauan. Äitini ja isäni ovat alkoholisteja ja ennen en voinut kuvittellakaan että minulle voisi tulla sama vaiva, mutta kovaa vauhtia olen luisumassa samaan.. :(
 
Ota yhteyttä a-klinikkaan ja kerro tilanteesi.
Saat varmasti apua ja on jopa hyvin toivottavaa että toimit jo nyt.
Muuten saattaa käydäniin että homma lipee käsistäsi huomaamattasi.
 
Mitäpä, jos kertoisit miehellesi ajatuksesi ja yhdessä sopisitte, ettette osta jääkaappiin tai minnekään muuallekaan alkoholia. Ja tietysti hävitätte kaikki alkoholit, mitä teillä kotona nyt on.

Sen luulisi ainakin aluksi helpottavan sitä, ettei tilaisuuden tullen tule tartuttua pulloon. Ja sitten kannattaa varmaan hakea apua myös ammattiauttajalta, esim. AA:sta.

Onnea ja voimia taistelussasi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vinkki:
Mitäpä, jos kertoisit miehellesi ajatuksesi ja yhdessä sopisitte, ettette osta jääkaappiin tai minnekään muuallekaan alkoholia. Ja tietysti hävitätte kaikki alkoholit, mitä teillä kotona nyt on.

Sen luulisi ainakin aluksi helpottavan sitä, ettei tilaisuuden tullen tule tartuttua pulloon. Ja sitten kannattaa varmaan hakea apua myös ammattiauttajalta, esim. AA:sta.

Onnea ja voimia taistelussasi.

Se ei auta. Olen koittanut. Jos tahdon alkoholia, lähden vaikka erikseen ostamaan sitä. :( Asumme lähellä niin alkoa kuin kauppaa, matka jompaankumpaan ei vie kuin 5min ja tas on juotavaa... :(
 
Mä voin hyvin samaistua sinuun. Jos kaapissa on jotakin juotavaa, niin kyllä se alas meneé. Vaikka kauppa ja Alko ovatkin lähellä, ihan joka mieliteosta en niitä kyllä hae.

Minua on auttanut selkeät tipattomat kuukaudet. Tapana on ollut aina viikonloppuisin ottaa vähän, ei känniin asti. Ei siis haittaa perhe- tms. elämää, mutta harmittaa itseä, kun on ollut ikään kuin pakko saada prosentteja. Tipattomien kausien aikana huomaa, että viikonloppuna voi tehdä muutakin kuin nappailla.

Jos alkoholin käytön määrä tai kerrat häiritsee sinua itseäsi, lopeta kokonaan tai laita selkeät rajat, joista et luovu. Ison askeleen olet ottanut, kun tunnustat asian itsellesi.
 
Tilanteesihan on tällähetkellä ihan kohtuullinen, et juo lasten kanssa, etkä edes viikottain. Mutta suhteesi alkoholiin on joka tapauksessa epänormaali ja olet sen itsekin huomannut. Paras vaihtoehto sinulle olisi varmasti lopettaa kokonaan. Se onnistuu AA-ryhmissä sinunkin tilanteessasi var´masti parhaiten. Mutta ensin sinun pitää haluta lopettaa kokonaan, oletko valmis siihen?
 
Alkuperäinen kirjoittaja x:
Mä voin hyvin samaistua sinuun. Jos kaapissa on jotakin juotavaa, niin kyllä se alas meneé. Vaikka kauppa ja Alko ovatkin lähellä, ihan joka mieliteosta en niitä kyllä hae.

Minua on auttanut selkeät tipattomat kuukaudet. Tapana on ollut aina viikonloppuisin ottaa vähän, ei känniin asti. Ei siis haittaa perhe- tms. elämää, mutta harmittaa itseä, kun on ollut ikään kuin pakko saada prosentteja. Tipattomien kausien aikana huomaa, että viikonloppuna voi tehdä muutakin kuin nappailla.

Jos alkoholin käytön määrä tai kerrat häiritsee sinua itseäsi, lopeta kokonaan tai laita selkeät rajat, joista et luovu. Ison askeleen olet ottanut, kun tunnustat asian itsellesi.

Juu, kyllä mäkin saatan ottaa lasten läsnäollessa, mutta silloin todella nätisti. Esim. mökillä tulee pihatöiden tai grillauksen ohella otettua muutama. Eli se ei todella vaivaa perhe-elämää mitenkään. Ja kukaan ei osaisi pitää minua ongelmakäyttäjänä.. Kun vaan tietäisivät ne viinamäärät mitä kittaan kun yksin jään... Olen isokokoinen nainen ja minulle 6 puolen litran siideriä ei ole vielä mitään. :(

Ja sekin huolestuttaa minua etten ikinä halua ottaa seurassa. Silloin istun muiden joukossa vesiselvänä. Jos juon, juon 99%:sti yksin.

Nuo rajat kuulostaa hyvälle, mutta en tiedä pystynkö siihen. Olen sen satakertaa luvannut itselleni että nyt en juo niin ja niin pitkään aikaan yhtään, mutta aina se on mennyt vesille koko päätös.

Miten sulla menee noin muuten? Ajatteletko paljon juomista?
 
Alkuperäinen kirjoittaja hup:
Tilanteesihan on tällähetkellä ihan kohtuullinen, et juo lasten kanssa, etkä edes viikottain. Mutta suhteesi alkoholiin on joka tapauksessa epänormaali ja olet sen itsekin huomannut. Paras vaihtoehto sinulle olisi varmasti lopettaa kokonaan. Se onnistuu AA-ryhmissä sinunkin tilanteessasi var´masti parhaiten. Mutta ensin sinun pitää haluta lopettaa kokonaan, oletko valmis siihen?

Tahtoisin niin lopettaa kokonaan, mutta en tiedä voiko minusta koskaan tulla absolutistia. En ole hyvä missään täyskieltäytymis jutuissa. Oli kyse sitten jostain ruuasta, suklaasta tahi alkosta.

Tiedän että se voi olla ainoa mahdollisuuteni, onhan geeneissäni aimoannos alkoholistia. Pitäisi siis olla kokonaan juomatta.
 
mäkin aika kova juomaan.mut just että hissukseen...mulla helpottaa oloa ja unohtaa kaiken maailman masennukset ja oon ilosempi. nyt on kyl ollu että en oo ottanut pariin päivään.hermot kireellä mut ei tee oikeastaan mielikään.
 
Juon taas. Sain tietää että mies ja lapset lähtee tänään miehen veljen ja hänen lasten kanssa mökkeilee miehen veljen mökille.

Ja tässä olen taas. Kamalaa sanoa mutta tuntuu hyvälle, olen muutaman juonut ja olo on ihana. Mutta tiedän kokemuksesta että iltaa kohden olo menee tosi kamalaksi...

Älkää haukkuko, pyydän. Haukun ja morkkaan itseäni jo ihan tarpeeksi. Siinä määrin että tunnen ettei minulla ole oikeutta elää.....
 
hae apua heti. aa:sta vaikka. lapsesi tulevat kiittämään sinua, kun huollat itsesi kuntoon. ota alkoholin tilalle muu lohdun tuoja: rakkaus, uskonto, urheilu tai mikä vaan, mikä ei vahingoita sinua eikä lapsiasi. voimia.
 
No nyt jo itken täällä silmäni päästä... Niin on paha olla. Tahdon kuolla. Olen jo kuukausia epäillyt että masennus on palannut ja niin on tosiaan tainnut käydä.

Tuntuu etten vaan jaksa. Toisinaan olen ihan ok, mutta lähes päivittäin on näitä kuolema ajatuksia vaikka ulkoisesti olen ihan normaali. Tunnen ettei minulla ole oikeutta elää. Olen huono ihminen. Huono äiti ja vaimo. Mieheni ja lapseni ansaitsisi jotain niin paljon parempaa kuin minä.
 
Onkohan se soitto taas kriisilinjalle josta en ole koskaan saanut apua... Yleensä lopettavat puhelun ennen aikojaan. Taidan olla niin ärsyttävä tai jotain etteivät halua puhua minun kanssani.. :(

Sekin vielä.
 
voi sinua..voimahalaus sinne! lapsesi tarttee sinua tosi paljon,olet heille se ainoa ja paras äiti! usko pois! mietin tässä että mikä auttaisi sinua parhaiten...mitä jos varaisit ajan lääkärille tai mttlle ja pyytäisit jonkinlaisen masennuslääkityksen?
 
Ensi askel on tunnustaa itsellensä ongelma, toinen askel on hakea toisilta apua, kun ei itse voi itseään auttaa. Nauti tämä päivä vielä, mutta mene huomenna käymään klinikalla niin pääset kolmanteen askeleeseen. Siitä ei ole enää pitkä matka vaan voitto häämöttää jo ;)
 
Täysi ymmärrys täältä, harrastan itse aikalailla samaa. Viikolla tosin en juurikaan naukkaile, mutta viikonlopuisin kyllä.
Minulla on kaveri joka ottaa joka päivä tissutellen pienen sievän, hänellä syynä vaikea parisuhde ja masentunut mies. Nainen hakee sitten alkoholista pientä helpotusta arkeen.

Luulen että olet masentunut, lähtisin ennen A-klinikoita hakemaan apua mielenterveystoimistosta. Heillä on vaitiolovelvollisuus, joten lastesi puolesta et joudu pelkäämään että sossu tulisi kuvioihin mukaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Täysi ymmärrys täältä, harrastan itse aikalailla samaa. Viikolla tosin en juurikaan naukkaile, mutta viikonlopuisin kyllä.
Minulla on kaveri joka ottaa joka päivä tissutellen pienen sievän, hänellä syynä vaikea parisuhde ja masentunut mies. Nainen hakee sitten alkoholista pientä helpotusta arkeen.

Luulen että olet masentunut, lähtisin ennen A-klinikoita hakemaan apua mielenterveystoimistosta. Heillä on vaitiolovelvollisuus, joten lastesi puolesta et joudu pelkäämään että sossu tulisi kuvioihin mukaan.

Soitin äsken tuhannetta kertaa kriisipuhelimeen ja sain mielenterveystoimistoon numeron. Soitin ja kuulin etteivät ota tällä hetkellä puheluita vastaan mutta että myöhemmin tänään voi soittaa uudelleen...

Jään siis odottamaan sitä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Hyvä juttu, sano että tarvitset ajan mahdollisimman pian ja että on tosi hätä. Voimia sinulle. :hug:

Onko mulla TOSI hätä.... Sitä mietin. Olenko yksi ylihysteerinen muiden joukossa.

Äsken kun soitin, niin siellä oli ihana ihana nainen. Kerroin mitä mulla on ollut, niin nyt aikuisena kuin lapsenakin. Kuten isän kuolema silmieni edessä, väkivaltainen sellainen. Isäpuolten hakkaamiset sun muut.

Jos lukisin tuollaisia juttuja muilta, olisi ihan kauhuissani, mutta kun se on omaa kokemusta, se on ns arkipäivää eikä sitä osaa pitää niin kamalana asian kuin muilla.
 

Yhteistyössä