Alkaa pikkuhiljaa vituttamaan tää yökukkuminen....

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Pieni Lasienkeli
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

Pieni Lasienkeli

Vieras
Joka ikinen ilta pitää herätä puolen yön aikoihin eikä nukkumaan mennä sitten millään. Ihan sama, milloin on mennyt nukkumaan tai miten on nukkunut päivällä. Aina herätään samaan aikaan, ihan kuin ne illan unet olis vaan päikkärit.

Nyt on sitten ihan turha ruveta neuvomaan, että valot pois ja pimeään huoneeseen nukkumaan lapsen kanssa. Arvatkaa mitä olen tehnyt viimeiset yli kaksi tuntia! Kaikki keinot mitä tiedän olen yrittänyt, mutta mikään ei auta. Poika vaan mölisee ja pyörii kuin häkkyrä.

Siis mitä ihmettä minä teen tuon 1-vuotiaan kanssa!?!
 
Joo, ihan tarpeeksi kauan.

Eniten mua tässä kaikessa harmittaa se, miten mies joutuu tän kokemaan. Joo, oonhan minäkin väsynyt, mutta tuntuu että mies on enemmän väsynyt koko tilanteesta. Johtunee kai siitä, että mies joutuu heräämään aikaisin töihin, hällä ei oo mahdollisuutta levätä siellä ja muutenkin tarttee enemmän unta kuin minä. Minua huolestuttaa, kun selvästi näen, että mies on masentunut. Hän on jopa puhunut siihen tyyliin, että minua pelottaa, että se hyppää kohta parvekkeelta tai jotain.
 
Nukkuuhan se nytkin, vaikka kovasti tuntui olevan sitä vastaan, että poistun makkarista olkkariin (koska lapsi virkistyy... no, ei se kovin virkeämmäksi voinut siellä makkarissakaan enää tulla). Koetan mahdollisimman paljon säästää miestä tältä kaikelta, vaikka kieltämättä vaikeaa se on tällä hetkellä, pärjätä yksin lapsen kanssa siis.
 
Oletko puhunut asiasta neuvolassa? Toi vaikuttaa siltä että lapsesi on omaksunut tuollaisen rytmin itselleen. Sairaalaan on mahdolllisuus päästä unikouluun! Me turvauduimme siihen koska omat keinot olivat niin vähissä.
 
Joo, oon puhunut. Pitäis vain pitää tassukoulua.... Ongelma onkin siinä, että se ei toimi.

Tosin, perjantaina olis tarkoitus lähteä viikoksi vanhempieni luo. Siis minä ja lapsi vain, saa mies kiriä univelkojaan kiinni. Ainakin tällä hetkellä tuntuu siltä, että taidan perjantai-iltana vaan antaa lapsen mummille ja ite tukkia korvatulpat korviin. Tosin, mitenhän se onnistuu, kun lapsi on niin äitin perään, että.....

Tuska, huomenna on niin väsy ja pitäis pakata, käydä rokottamassa pieni ja jumppa-aikakin sillä on. Mitenhän mä jaksan? :whistle:
 
Käykää lastenlääkärillä ja sanot että homma ei toimi. Hän voi sen lähetteen kirjoittaa sinne sairaalalle. Toi univelka on niin rankkaa että jossakin vaiheessa menee kyllä tuskan puolelle :(
 
Ite just kirosin kun aamuyö meni harakoille..varmaan 3-puol 4 asti en saanut nukuttua ollenkaan kun kuopus,just tuon 1v. huuteli makkarissaan. Sitten kohta molemmat huutaa,oikeen kuorossa..esikolle oli tullut kuulemma itkuhätä ja se kömpi meijän viereen..
Senpä jälkeen ei saatu enää nukkua,mie en saanu unta kun esikko potkiutu vieressä ja kuopus huuteli sit just kun olinkin nukahtamassa.
Lopulta oltiin kaikki samassa sängyssä ja vain kuopus jäi nukkumaan.Kannoin sen omaan sänkyynsä ettei ees putoais.
Huooh..ja sit kun pitää olla viel niin tyhmä,ettei saa itteensä nukkuu ennen puoltayötä :/ :headwall:

Voimia Lasienkeli!
 
Meillä homma toimi siten että yöt lapsi vietti "yksikseen" osastolla, päivät vanhempien kanssa. Kolme ensimmäistä yötä "yksin" siksi että me vanhemmat saimme levähtää hetken. Antoivat mulle jopa nukahtamislääkkeen kahtena iltana mukaan että varmasti nukahtaisin. Monille vanhemmille, varsinkin äidille, saattaa valvominen jäädä päälle, eikä nuku vaikka muut nukkuisivatkin. Kolmannen yön jälkeen minä nukuin kaksi yötä lapsen kanssa osastolla.

Ennen kuin pääsimme osastolle, lääkäri tutki lapsen. Ja kyseli päivärytmeistä ym.ym. Tehtiin perusteellinen tutkimus ettei lapsessa ole muuten mitään elimelllistä vikaa. Osastolla lääkäri tarkasteli laspen päiväkäyttäytymistä ja hoitajat raportoivat yökäyttäytymisestä. Kun viisi päivää oli ohi,saimme vielä ohjeita kotiin kirjallisena ja kahtena päivänä hoitaja soitti meille kotiin ja kysyi kuulumisia. Lapsi oppi viiden vuorokauden aikana nukkumaan!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pieni Lasienkeli:
Joka ikinen ilta pitää herätä puolen yön aikoihin eikä nukkumaan mennä sitten millään. Ihan sama, milloin on mennyt nukkumaan tai miten on nukkunut päivällä. Aina herätään samaan aikaan, ihan kuin ne illan unet olis vaan päikkärit.

Nyt on sitten ihan turha ruveta neuvomaan, että valot pois ja pimeään huoneeseen nukkumaan lapsen kanssa. Arvatkaa mitä olen tehnyt viimeiset yli kaksi tuntia! Kaikki keinot mitä tiedän olen yrittänyt, mutta mikään ei auta. Poika vaan mölisee ja pyörii kuin häkkyrä.

Siis mitä ihmettä minä teen tuon 1-vuotiaan kanssa!?!

Vaadi sieltä neuvolasta apua, sairaalaunikoulua, ensikotiunikoulua tms. Seuraava askel se ois ollut meilläkin ellei oltais saatu kotiin apua. Omat keinot kun eivät riitä niin seuraavana ulkopuolista apua. Onhan tuo saatava järjestykseen.
 
Hmm, onko enää olemassa unikouluja joissa lapsi viedään johonkin sairaalaan? tai mikähän se paikka oli oppimaan nukkumista.. samalla vanhemmat saa nukkua yhden yön kunnolla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Hmm, onko enää olemassa unikouluja joissa lapsi viedään johonkin sairaalaan? tai mikähän se paikka oli oppimaan nukkumista.. samalla vanhemmat saa nukkua yhden yön kunnolla.

Hups... Siiri taiskin tommosesta jo kirjoitella :ashamed:
 
Kiitos vinkeistä. Joo, pitää kokeilla tuota unikoulua. Mutta ensin käyn siellä vanhempieni luona. Aikaa sitten sovittu tuosta käynnistä ja niin harvoin nähdäänkin. Ehkä siellä saa edes pikkasen enemmän unta.
 
Ainakaan Tampereen seudulla ei enää ole sairaalaunikouluja. Kyselin sellaista yli vuosi sitten ja mulle sanottiin, ettei niitä enää järjestetä. Kotona vaan pitää yrittää opettaa lapsi nukkumaan.:( En sitten tiedä miten muualla Suomessa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ainakaan Tampereen seudulla ei enää ole sairaalaunikouluja. Kyselin sellaista yli vuosi sitten ja mulle sanottiin, ettei niitä enää järjestetä. Kotona vaan pitää yrittää opettaa lapsi nukkumaan.:( En sitten tiedä miten muualla Suomessa.

No, pitää kysellä. Jos ei unikouluja löydy, niin sitten me ollaan mennyttä.
 
Sanot noin siellä neuvolassa/lääkärissä, niin jotain tarttee apua löytyä!
Mut olen jostain lukenut, että noihin unikouluihin on usein niin pitkät jonot, että ongelma ratkeaa yleensä sinne unikouluun pääsyä odotellessa itsekseen :o Vaan ehkä saisit jotain apua kotiinkin, jos oikein on kunnassasi hyvä palvelu?
 
Kävin äsken neuvolassa rokottamassa pienen. Sovittiin, että jos vanhempieni luona ollessa ei pojan unirytmi parane (suunnitelmissa olis siis parantaa pojan unirytmiä, siellä kun on ainakin äitini valmiina auttamaan tuon pulman kanssa... samalla mies saa korjata univelkojaan täällä kotona), niin varataan aika unikouluun.
 
pienet on murheet, meillä itkettiin 3 kk koliikki-itkua eikä meillä kyllä kukaan ollut hyppäämässä parvekkeelta vaikka oltiin enemmän väsyneitä kuin te. Mies kävi kanssa töissä, vaikka yöllä sai nukkua n. 3-4 tuntia.
 

Yhteistyössä